Uutiset Aseistariisunta

Miinoilla taas aiempaa suurempi uhrimäärä - taustalla ”täydellinen piittaamattomuus siviilien turvallisuudesta”

Henkilömiinat kieltävä sopimus avattiin allekirjoituksille 20 vuotta sitten, mutta 61 maata tai aluetta on yhä miinojen saastuttamia.
Maamiinoista varoittava kyltti pellolla, Ukraina
Ukraina on yksi eniten maamiinoista kärsivistä maista. (Kuva: Oleksandr Ratushniak / European Union/ECHO )

Henkilömiinat sekä muut räjähteet tappoivat viime vuonna yli 2 000 ihmistä. Uhrimäärä oli yhteensä 8 605, eniten sitten vuoden 1999, käy ilmi tuoreesta maamiinaraportista.

Vuosittain julkaistavan raportin mukaan syynä suureen uhrimäärään olivat pääosin Afganistanin, Libyan, Ukrainan ja Jemenin konfliktit. Lähes neljä viidestä uhrista oli siviilejä.

”Muutamat intensiiviset konfliktit, joissa vallitsee täydellinen piittaamattomuus siviilien turvallisuudesta, on johtanut hyvin suuriin uhrimääriin toista vuotta peräkkäin. Tämä osoittaa, että kaikkien maiden on liityttävä miinakieltosopimukseen ja lisättävä apua uhreille”, toteaa yksi raportin tekijöistä, Loren Persi tiedotteessa.

Raporttia julkaisee maamiinoja vastustava International Campaign to Ban Landmines -verkosto, joka seuraa samalla myös 20 vuotta sitten allekirjoituksille avatun Ottawan sopimuksen toteutumista. Vuonna 1999 voimaan tulleessa henkilömiinat kieltävässä sopimuksessa on mukana 163 maata, jotka ovat sitoutuneet miinanraivaukseen ja miinavarastojensa tuhoamiseen. Päivää ennen raportin julkaisua mukaan liittyi myös Sri Lanka.

Raportin mukaan miinoitetuista, sopimuksessa mukana olevista maista vain neljä, Chile, Peru, Mauritania ja Kongon demokraattinen tasavalta, ovat kuitenkin pääsemässä tavoitteeseen raivata miinat kymmenessä vuodessa. Yhteensä maailmassa on yhä 61 miinojen saastuttamaa maata tai aluetta. Pahimmin saastuneita ovat Afganistan, Angola, Azerbaidžan, Bosnia ja Hertsegovina, Kambodža, Tšad, Kroatia, Irak, Thaimaa ja Turkki.

Uhrimäärien kasvusta huolimatta myönteisiäkin uutisia on: viime vuonna kansainväliset avunantajat lisäsivät rahoitustaan miinanraivaukselle ja muulle miinojen vastaiselle toiminnalle. Yli 232 000 miinaa tuhottiin, mikä on merkittävästi enemmän kuin vuonna 2015.

Myös miinojen uusi käyttö on harvinaista. Viimeisen vuoden aikana miinoja ovat käyttäneet Syyria ja Myanmar sekä tietyt aseelliset ryhmät eri maissa, raportissa kerrotaan.

Aseistariisunta aseet & armeijahenkilömiinatkonflikti

Lue myös

ICAN-verkoston pressitilaisuus 2017
Kansainvälinen ydinaseiden vastainen kampanja ICAN sai tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinnon. Tiedotustilaisuus asiasta lokakuussa 2017, keskellä kampanjan johtaja Beatrice Fihn.
(Kuva:
Eskinder Debebe
/
UN Photo
)

Nobelista Nobeliin

Rauhantyöstä löytyy harvoin glamouria. Siksi Nobelin rauhanpalkinto on tärkeä, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius, joka oli vastaanottamassa Nobelia miinojen vastaisesta kansalaistoiminnasta 20 vuotta sitten.
Robotti mielenosoituksessa
Autonomisten asejärjestelmien nopea kehitys huolestuttaa monia, sillä ne voisivat syyllistyä jopa kansainvälisten oikeuden rikkomuksiin.
(Kuva:
Sharron Ward
/
Campaign to Stop Killer Robots
/
CC BY-NC 2.0
)

YK:ssa keskustellaan tappajaroboteista – täyskielto ei lähelläkään

Autonomisia asejärjestelmiä kehitetään jo hyvää vauhtia. Aiheesta järjestetään nyt ensimmäinen virallinen kokous, mutta asialistalla ei ole sopimusta aseiden kieltämisestä.
ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoitus
Ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoitustilaisuus syyskuussa YK:ssa.
(Kuva:
Kim Haughton
/
UN Photo
)

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.