Uutiset

Melkein puolet maailman ruoasta menee roskiin

Länsimaissa kauppaketjut heittävät "ruman" ruoan roskiin, kehitysmaissa ongelmana on infrastruktuurin puute, sanotaan uudessa tutkimuksessa.
(Kuva: niznoz / Flickr.com / cc 2.0)

Uuden selvityksen mukaan jopa puolet maailman vuosittain kasvattamasta ruoasta päätyy kaatopaikalle. Britannialaisen insinöörijärjestö IME tekemän selvityksen mukaan tehottomien tuotantomenetelmien ja teollisuusmaiden ylikulutuksen vuoksi pilaantuu jopa kaksi miljardia tonnia ruokaa tarpeetta.

Kehitysmaissa merkittävänä tekijänä ruokahävikkiin on maatalouden heikko infrastuktuuri, jonka vuoksi sadonkorjuu, ruoan kuljetus sekä sen varastointi on tehotonta. Vastaavasti teollisuusmaissa ruokahävikistä ovat merkittävässä vastuussa kauppaketjut, jotka lähettävät kaatopaikoille kokonaisia satoja kosmeettisin perustein sekä myyvät kuluttajille liikaa nopeasti pilaantuvia tuotteita, IME arvioi.

Ruokahävikin kautta tuhlataan myös kallisarvoisia luonnonvaroja, kuten vettä, lannoitteita ja energiaa, IME muistuttaa. Tämä vuoksi tuotantomenetelmiä pitäisi kehittää kansainvälisesti, jotta maailma pystyy vastaamaan väestönkasvun asettamiin paineisiin. Järjestö toivoo kehitystoimia niin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:lta kehitysmaiden maatalouden parantamiseksi kuin teollisuusmaiden hallituksilta kulutuksen hillitsemiseksi muun muassa valistuskampanjoilla.

Suomessa hävikit pienempiä, mutta päästöt suurempia

Ruokahävikkia on tutkittu myös Suomessa, jossa maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Foodspill I -hanke valmistui keväällä 2012. Arvion mukaan suomalaisissa kotitalouksissa alun perin syömäkelpoisia elintarvikkeita päätyy roskiin vuodessa 120-160 miljoonaa kiloa.

Suomessa hävikki on pienempi verrattuna kansainvälisiin julkaistuihin lukuihin, mutta samalla poisheitetyn syömäkelpoisen ruoan kasvihuonepäästöt kasvattavat suhteessa Suomen kasvihuonepäästölukuja.

Tällä hetkellä MTT:llä on käynnissä KURU -hanke jossa tutkitaan syitä ruoan poisheittämiselle kotitalouksissa.

Ruokaturva ruokaglobalisaatiokuluttaminenympäristö

Lue myös

Nigerian Bornon osavaltion kuvernööri Kashim Shettima, Iita-tutkimuslaitoksen apulaispääjohtaja Kenton Dashiell ja Nigerian entinen presidentti Olusegun Obasanjo
Nigerian Bornon osavaltion kuvernööri Kashim Shettima (vas.) otti vastaan tutkimuslaitos Iitan lahjan. Iitaa edustivat apulaispääjohtaja Kenton Dashiell ja Nigerian entinen presidentti Olusegun Obasanjo.
(Kuva:
Ini Ekott
/
IPS
)

Siemenillä Boko Haramia vastaan

Väkivallasta kärsivä Bornon osavaltio sai lahjoituksena 35 930 kiloa viljakasvien siemeniä turvaamaan uutta satokautta.
Osiin Etelä-Sudania julistettiin helmikuussa nälänhätä. Ruuanjakoa Nyalin kaupungissa maaliskuussa 2017. (Kuva: Lauren Harnett/Oxfam / CC BY-NC-ND 2.0)

YK varoittaa taas nälänhädästä – vasta viidennes tarvitusta avusta koossa

YK:n jäsenmaat ovat vastanneet pääsihteeri António Guterresin helmikuiseen avunpyyntöön, mutta siitä huolimatta neljässä maassa ihmiset liukuvat yhä syvemmälle kriisiin, varoittaa YK.
(Kuva: Daniella Van Leggelo-Padilla / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Pääuutiset

Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.(Kuva: Subodh Patnaik / Natya Chetana)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen ryhmän johtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Kokousväkeä YK:n Kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa.
Kokoukseen osallistui yli 80 ministeritason valtionjohtajaa sekä lähes 2500 sidosryhmien edustajaa, esimerkiksi yrityksistä, järjestöistä ja tiedemaailmasta.(Kuva: Freya Morales / UNDP / CC BY-NC-ND 2.0)

Kestävän kehityksen kokous: Sitoumuksia, haasteita ja äitiyspakkauksia

YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa jopa 44 maata raportoivat toimistaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Sitoumuksista huolimatta toimet ovat kuitenkin tähän asti olleet riittämättömiä. Kokouksessa esiteltiin myös suomalainen äitiyspakkaus muistutuksena lisääntymis- ja seksuaalipalveluiden tärkeydestä.
Budhhalaisen temppelin huippu Katmandussa
Poliitikothaluavat pitää sotineet osapuolet – armeijan ja maolaiset – rauhallisina, joten heille menneiden rikosten selvittäminen riittäisi jo. (Kuva: Ralph Combs / CC BY-NC-ND 2.0)

Nepalin sisällissodan uhrien aika on pysähtynyt

Monet sisällissodan uhrit haluavat oikeutta ja suurempia korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Poliitikot haluaisivat jo unohtaa sodan kauhut.
Kaksi afgaaninaispakolaista burkhissa.
Naiset saattavat kokea vainoa myös sukupuolensa takia. Vaino voi olla kunniaväkivaltaa, pakkoavioliittoja tai ihmiskauppaa. (Kuva: Luke Powell / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

UN Women: Sukupuoleen perustuva vaino tulisi olla turvapaikkaperuste

Moni sukupuolensa vuoksia vainoa kokenut nainen ei saa turvapaikkaa EU-maista lainsäädännön porsaanreikien vuoksi. Tällaista vainoa voi olla esimerkiksi kunniaväkivalta, pakkoavioliitot tai ihmiskauppa.