Uutiset

Melkein puolet maailman ruoasta menee roskiin

Länsimaissa kauppaketjut heittävät "ruman" ruoan roskiin, kehitysmaissa ongelmana on infrastruktuurin puute, sanotaan uudessa tutkimuksessa.
(Kuva: niznoz / Flickr.com / cc 2.0)

Uuden selvityksen mukaan jopa puolet maailman vuosittain kasvattamasta ruoasta päätyy kaatopaikalle. Britannialaisen insinöörijärjestö IME tekemän selvityksen mukaan tehottomien tuotantomenetelmien ja teollisuusmaiden ylikulutuksen vuoksi pilaantuu jopa kaksi miljardia tonnia ruokaa tarpeetta.

Kehitysmaissa merkittävänä tekijänä ruokahävikkiin on maatalouden heikko infrastuktuuri, jonka vuoksi sadonkorjuu, ruoan kuljetus sekä sen varastointi on tehotonta. Vastaavasti teollisuusmaissa ruokahävikistä ovat merkittävässä vastuussa kauppaketjut, jotka lähettävät kaatopaikoille kokonaisia satoja kosmeettisin perustein sekä myyvät kuluttajille liikaa nopeasti pilaantuvia tuotteita, IME arvioi.

Ruokahävikin kautta tuhlataan myös kallisarvoisia luonnonvaroja, kuten vettä, lannoitteita ja energiaa, IME muistuttaa. Tämä vuoksi tuotantomenetelmiä pitäisi kehittää kansainvälisesti, jotta maailma pystyy vastaamaan väestönkasvun asettamiin paineisiin. Järjestö toivoo kehitystoimia niin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:lta kehitysmaiden maatalouden parantamiseksi kuin teollisuusmaiden hallituksilta kulutuksen hillitsemiseksi muun muassa valistuskampanjoilla.

Suomessa hävikit pienempiä, mutta päästöt suurempia

Ruokahävikkia on tutkittu myös Suomessa, jossa maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Foodspill I -hanke valmistui keväällä 2012. Arvion mukaan suomalaisissa kotitalouksissa alun perin syömäkelpoisia elintarvikkeita päätyy roskiin vuodessa 120-160 miljoonaa kiloa.

Suomessa hävikki on pienempi verrattuna kansainvälisiin julkaistuihin lukuihin, mutta samalla poisheitetyn syömäkelpoisen ruoan kasvihuonepäästöt kasvattavat suhteessa Suomen kasvihuonepäästölukuja.

Tällä hetkellä MTT:llä on käynnissä KURU -hanke jossa tutkitaan syitä ruoan poisheittämiselle kotitalouksissa.

Ruokaturva ruokaglobalisaatiokuluttaminenympäristö

Lue myös

Kauppias ja asiakas Meksiko Cityssä torilla
Ilmastonmuutoksen aiheuttama säiden oikuttelu vaikeuttaa maanviljelyä, sanovat tuottajat, jotka myyvät kasvattamiaan vihanneksia Meksikon pääkaupungin toreilla.
(Kuva:
Emilio Godoy
/
IPS
)

Ilmasto vaikeuttaa ruuan tuotantoa Meksikon keinosaarilla

Atsteekkien ja muiden varhaisempien kansojen luomat chinampa-saaret tuottavat tärkeän osan Meksikon pääkaupungin vihanneksista. Ilmastonmuutos ja kiihtyvä kaupunkirakentaminen kuitenkin vaarantavat ruuantuotannon tulevaisuuden alueella.
Piparkakkuja
Suomessa suunnitellaan parhaillaan joulupöydän antimia. Hauraammassa valtiossa olisimme tänä jouluna jokseenkin masentuneissa tunnelmissa ja kiristelleet vöitämme jo syksystä, kirjoittaa Jaro Karkinen
(Kuva:
Eva Holm
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Laihanakin vuonna voimme paksusti

Huono satovuosi ei aiheuta Suomessa katastrofia. Maailmantalouden rakenne pelastaa suomalaiset nälkävuosilta, mutta monet muut ihmiset se tuomitsee puutteeseen, kirjoittaa Jaro Karkinen.
Seinään maalattuja kasvoja Venezuelassa
Vihapuheen kieltävä laki nähdään sensuurin välineenä Venezuelassa, jossa väkivalta rehottaa. Vuonna 2011 käydyn kampanjan julisteisiin kuvatut 52 naista olivat menettäneet lapsensa rikollisen väkivallan seurauksena.
(Kuva:
Fidel Márquez
/
IPS
)

Sananvapaus kapenee Venezuelassa – virkamiehet saavat määritellä vihapuheen

Venezuelan hallitus kielsi vihapuheen, mutta keinot arveluttavat asiantuntijoita. Pelkona, on että sananvapaudesta ei pian ole jäljellä rippeitäkään.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Moskeijan minareetteja
Uskonnon harjoittaminen vähenee tutkimusten mukaan maahanmuuton yhteydessä, kirjoittaa tutkija Teemu Pauha.(Kuva: Serguel / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Lapsia heittelemässä koripalloja Gazassa
Lapsia Unrwan tapahtumassa Gazassa vuonna 2010.(Kuva: Shareef Sarhan / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Palestiinalaispakolaisia käytetään pelinappulana – Yhdysvaltain rahoitusleikkaus vie peruspalveluita

Yhdysvallat leikkaa palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön rahoituksesta yli puolet. Se on kova isku järjestölle, jonka hartioilla on yli viiden miljoonan pakolaisen koulutus, terveys, sosiaaliturva ja hätäapu koko Lähi-idässä.
Puoliksi syöty leivos
Miljardöörit syövät raportin mukaan "kakusta" yhä suuremman palan.(Kuva: Barb Watson / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Miljardöörien vauraus kasvaa huimaa vauhtia – ”oire epäonnistuneesta talousjärjestelmästä”

Maailman viiden suurimman muotibrändin johtajat tienaavat neljässä päivässä sen, minkä bangladeshilainen vaatetyöläinen koko elämänsä aikana. Oxfam-järjestö vaatii tilanteeseen muutosta.