Uutiset

Megahankkeet ruokkivat korruptiota Brasiliassa

2000-luvun puolivälissä käynnistetyt valtavat energia- ja kuljetusalan rakennushankkeet ovat taustalla Brasilian korruptioskandaaleissa.
Brazil, IPS
Brasilian Parán osavaltion pääkaupunki Belém, joka on tässä kuvattu Guamájoelta, on monien Amazonian alueen megahankkeiden keskuspaikka. (Kuva: Diana Cariboni / IPS )

(IPS) -- Brasiliassa 2000-luvulla aloitetut lukuisat megaluokan rakennushankkeet ovat luoneet otollisen pohjan korruptiolle, joka sekin näyttää saavuttaneen megalomaaniset mittasuhteet.

"Varmuudella ei voi sanoa, onko yli 200 miljoonan asukkaan Brasiliassa ollut viime vuosina korruptiota enemmän kuin ennen, koska lahjonnasta ei ole tilastoja varhemmilta ajoilta", Transparencia Brasil -järjestön toiminnanjohtaja Manoel Galdino muistuttaa.

Paljastuneiden summien valossa korruption lisääntyminen näyttää kuitenkin selvältä. Pelkästään Brasilian suurin rakennusfirma Odebrecht on myöntänyt maksaneensa vuosina 2006–2014 poliitikoille lahjuksia yli kolme miljardia euroa.

Autopesuksi kutsutussa korruptiotutkinnassa on paljastunut, että yli 30 muutakin yritystä kanavoi rahaa valtionenemmistöiselle Petrobras-yhtiölle, joka käytti miljoonia päättäjien ja virkamiesten voiteluun vauhdittaakseen julkisia rakennushankkeita.

Valtavaa rakentamista

Voitelurahan virrat vuolastuivat 2000-luvun puolivälissä, jolloin käynnistettiin valtavia energia- ja kuljetusalan rakennushankkeita. Yksi sysäys oli suurten öljyesiintymien löytyminen merenpohjasta Brasilian rannikon edustalta. Tarvittiin uusia öljynjalostamoja sekä telakoita rakentamaan tarvittavaa porauskalustoa.

Madeirajoella aloitettiin kahden suuren vesivoimalan rakentaminen, ja valtava Belo Monten patohanke käynnistyi 2011 Xingujoella.

Kolme yli 1 500 kilometrin rautatietä, lukuisat uudet valtatiet sekä rannikon ja jokivarsien satamahankkeet täydensivät rakennusbuumia.

"Megahankkeet tarjoavat mahdollisuuksia suuren luokan korruptioon. Brasiliassa on aina ollut paljon lahjontaa, mutta nyt se on tullut näkyväksi viranomaisten ja median toiminnan ansiosta", Instituto No Acepto Corrupción -laitoksen johtaja Roberto Livanu sanoo.

Epäonni vaanii

Megahankkeiden monimutkaisuus tekee niistä myös taipuvaisia epäonnistumaan. 65 prosenttia menee pieleen ainakin yhdellä neljästä tärkeästä alueesta, jotka ovat kustannukset, kesto, tavoite ja laatu, yhdysvaltalainen Edward Merrow arvioi kirjassaan Industrial Megaprojects. Hän johtaa Independent Project Analysis -laitosta.

Brasilian megahankkeiden huippu osui vasemmistolaisen presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan valtakaudelle (2003–2011). Silloin aloitettiin kymmenittäin yli miljardin euron projekteja, joiden kustannukset paisuivat joskus jopa kymmeneen miljardiin. Hankkeiden mutkikkuus ja pitkät alihankintaketjut avasivat hanat lahjusvirroille.

Saman aikaan kuitenkin tehostui myös julkinen valvonta, mikä mahdollisti Autopesu-tutkimuksen, Transparencian Galdino sanoo.

Myös kansalaisliikehdintä vauhditti tutkimuksia. Kesän 2013 mielenosoitusten jälkeen säädettiin laki, joka avasi korruptiosta syytetyille mahdollisuuden lieventää tuomiotaan tekemällä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Sopimuksen on tehnyt ainakin 155 henkilöä, joiden antamat tiedot ovat edistäneet tutkintaa merkittävästi.

Autopesussa tutkittiin aluksi öljybisnestä, mutta juttu on laajentunut muun muassa vesi- ja ydinvoimahankkeisiin, rautateille ja vuoden 2014 jalkapallokisojen valmisteluihin.

politiikkademokratiakorruptio & läpinäkyvyys Brasilia

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.