Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Manusin saaren turvapaikanhakijat ilman vettä ja ruokaa – ”tilanne on epätoivoinen ja lähellä katastrofia”

600 turvapaikanhakijaa kieltäytyy lähtemästä Manusin saaren vastaanottokeskuksesta Papua-Uudessa-Guineassa. YK ja ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat Australiaa, joka rikkoo kansainvälisiä velvoitteitaan lähettämällä turvapaikanhakijoita ulkomaille epäinhimillisiin oloihin.
Manusin saaren vastaanottokeskus vuonna 2013
Papua-Uudessa-Guineassa sijaitsevan Manusin saaren vastaanottokeskus vuonna 2013. (Kuva: Green MPs / CC BY-NC-ND 2.0 )

Papua-Uuden-Guinean korkein oikeus on kieltäytynyt palauttamasta sähköjä sekä välittämästä vettä ja ruokaa Manusin saarella sijaitsevaan vastaanottokeskukseen, jossa elää yhä noin 600 turvapaikanhakijaa.

Keskus suljettiin lokakuun lopussa, mutta siellä vuosia asuneet turvapaikanhakijat ovat kieltäytyneet lähtemästä heille osoitettuihin uusiin vastaanottokeskuksiin, sillä he pelkäävät paikallisten asukkaiden väkivaltaa.

YK-toimijat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat varoittaneet, että saarella on nyt syntymässä humanitaarinen katastrofi.

”Tämä on kolmas kerta, kun olen käynyt saarella, mutta se, mitä näimme siellä viikon aikana, järkytti minua syvästi. Tilanne on epätoivoinen ja lähellä katastrofia”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Tyynenmeren alueen tutkija Kate Schuetze tänään julkaistussa tiedotteessa.

Amnestyn tutkijat kävivät Manusin saarella kuun vaihteessa. Heidän mukaansa olosuhteet keskuksessa vastaavat epäinhimillistä, julmaa ja halventavaa kohtelua, jonka kansainvälinen kidutuksen vastainen sopimus kieltää. Turvapaikanhakijat eivät ole saaneet ruuan ja veden lisäksi myöskään terveyspalveluita, vaan esimerkiksi epilepsiakohtauksen saanut mies jä ilman apua.

Myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) sekä pakolaisjärjestö UNHCR varoittivat viime viikolla tilanteen kärjistymisestä. OHCHR:n mukaan Australian ulkomailla sijaitsevat vastaanottokeskukset ovat ylipäätään kestämättömiä, epäinhimillisiä ja maan ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisia.

”Olemme erittäin huolissamme niiden 600 miehen hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, jotka ovat yhä keskuksessa ja liian peloissaan lähteäkseen. Kaikki siirtolaiset, mukaan lukien pakolaiset ja turvapaikanhakijat, ovat ihmisiä. Kuten me kaikki, heillä on oikeus turvalliseen ympäristöön, asianmukaiseen elintasoon ja tulevaisuuttaan koskeviin päätöksentekoprosesseihin osallistumiseen”, sanoi valtuutetun edustaja Rupert Colville.

Saaren tilanne juontaa juurensa Australian turvapaikkapolitiikasta. Se on sopinut Papua-Uuden-Guinean kanssa siirtävänsä meriteitse saapuvat turvapaikanhakijat ja pakolaiset Papualle. Monet Manusin saaren turvapaikanhakijoista ovat olleet keskuksessa useita vuosia.

Keskuksen palvelut katkaistiin sen sulkemisen yhteydessä viime viikolla. Tarkoituksena oli siirtää turvapaikanhakijat lähikaupunkiin uusiin keskuksiin. Noin 600 Lähi-idästä ja Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevaa miestä on kuitenkin kieltäytynyt lähtemästä. He pelkäävät paikallisten asukkaiden väkivaltaa, josta on myös aiempia kokemuksia. Amnestyn mukaan pelot ovat perusteltuja.

Papuan korkeimmalle oikeudelle tehtiin vetoomus, jotta keskukseen saataisiin sähköä, vettä ja ruokaa, mutta uutistoimisto Reutersin mukaan oikeus torjui tänään vetoomuksen sanoen, että niitä kaikkia on saatavilla kolmessa keskuksessa, joihin turvapaikanhakijoiden on tarkoitus siirtää.

Australian käytäntöjä on kritisoitu laajasti, ja esimerkiksi Amnestyn mukaan se rikkoo kansainvälisiä lakeja. Järjestön mukaan muun maailman pitäisi nyt puuttua tilanteeseen.

Esimerkiksi Yhdysvallat onkin jo luvannut ottaa vastaan osan turvapaikanhakijoista, mutta siirtoja ei ole saatu vielä toteutettua. Apua on tarjonnut myös Uusi-Seelanti.

Kortensa kekoon on kantanut myös australialaistaustainen näyttelijä Russell Crowe, joka tarjoutui ottamaan vastaan ja työllistämään kuusi siirtolaista, kertoo New York Times -lehti.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuus AustraliaPapua-Uusi-Guinea Amnesty International

Lue myös

Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan.
(Kuva:
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Jordanian Zaatarin pakolaisleiri avattiin vuonna 2012. Siellä elää noin 80 000 ihmistä.
(Kuva:
Dominic Chavez
/
World Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Maailman suurin pakolaisleirin aurinkovoimala aloitti toimintansa

Jordanian Za'atarin pakolaisleirillä on saatu tähän asti sähköä vain rajoitetusti, mutta uusi 40 000 aurinkopaneelia sisältävä voimala tuo helpotusta.
Ana Laura López auttaa siirtolaisia Meksikossa
Yhdysvalloista karkotettu meksikolainen Ana Laura López on mukana ryhmässä, joka auttaa tulijoita Méxicon lentokentällä.
(Kuva:
Julia Sclafani
/
IPS
)

Yhdysvalloista karkotetut meksikolaiset palaavat tyhjän päälle

Yhdysvallat on viime vuosina karkottanut yhä enemmän meksikolaisia siirtolaisia takaisin kotimaahan. Siirtotyöläiset hyödyttivät kumpaakin valtiota, mutta nyt karkotetuista ei pidä huolta kukaan. Meksikoon palaaville on tarjolla vain muovikassi.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.(Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017
Hurrikaanit ovat tehneet tuhojaan tänä vuonna Karibialla. Kuvassa Maria-myrskyn tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:stä

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä.(Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.