Uutiset Intian kehitys

Maatalousmaa jää kaupungistumisen alle Intian Kašmirissa

Maataloudella on ollut keskeinen asema Intian Kašmirissa, mutta viime vuosina alueelle kohoavat betonirakennelmat ovat vieneet tuhansia hehtaareja maata.
Rakennustyömaa  Intian Kašmirissa
Entiset viljelysmaat muuttuvat kiihtyvää tahtia asuinalueiksi ja taajamiksi Intian Kašmirissa. (Kuva: Umer Asif / IPS )

(IPS) -- Yhä suurempi osa Kašmirinlaakson viljavista vainioista jää betonirakentamisen alle kaupungistumisen kiihtyessä. Vuodessa katoaa lähes 1 500 hehtaaria maatalousmaata.

Ganderbalin alueella Intialle kuuluvan Kašmirin keskiosissa asuva Javaid Ahmad Hurra, 40, muistaa lapsuudestaan kotikylänsä vehreyden. ”Nyt asuinalueet ovat peittäneet vainiot eikä kukaan kylvä viljakasveja enää.”

Kašmirin maatalousministeriön mukaan vuoristoinen alue on menettänyt 16 viime vuoden aikana 22 000 hehtaaria maatalousmaata. Vuonna 1996 peltoja oli 163 000 hehtaaria, nyt enää 141 000.

Intian Jammun ja Kašmirin osavaltio vastaa noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta, ja asukkaita oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 12,5 miljoonaa. Metsä peittää noin viidenneksen alueesta.

Riisivainiot lähiöiksi

Maataloudella on ollut keskeinen rooli Kašmirissa. Asukkaista 70 prosenttia elää maalla, ja valtaosa heistä saa elantonsa suoraan tai välillisesti maataloudesta.

”Hallitus ei yritä tosissaan suojella viljelymaata, joten betonirakennelmia nousee alueille, joilla riisi lainehti 10–20 vuotta sitten”, Kašmirin yliopiston tutkija Mir Yasir Ahmad sanoo.

Tärkeimpien viljelykasvien, riisin, maissin ja vehnän, sadot eivät ole kasvaneet kysynnän mukana viime vuosina, vaan ruokaa on jouduttu tuomaan muualta Intiasta, valtion talousselvitys kertoo.

”Mahdollisuudet kylvöalan kasvattamiseen ovat hyvin rajoitetut, ja maaomaisuudet kutistuvat suurperheiden hajoamisen, kiihtyvän kaupungistumisen ja väestöräjähdyksen seurauksena”, selvityksessä sanotaan.

”Helpointa on myydä maat”

Puolueettomien tutkimusten mukaan Kašmirin viljelykelpoisen maan osuus on kutistunut 30 prosenttiin ja kylvettynä on vain 7 prosenttia.

Pohjoisessa Baramullassa asuva Ghulam Nabi Dar sanoo, että viljelijät ovat epätoivoisia.

”Riisille ei ole markkinoita Kašmirissa eikä hallitus auta keinokastelun järjestämisessä. Helpoin tapa ansaita rahaa on myydä maat kaupan ja teollisuuden käyttöön”, hän vakuuttaa.

Maataloustieteellisen yliopiston tuore tutkimus kertoo, että vuonna 2005 maatalous tuotti 28 prosenttia Kašmirin kansantuotteesta mutta nyt enää 17 prosenttia. Vuonna 1961 alueen työvoimasta toimi maataloudessa 85 prosenttia, nyt osuus on 28 prosenttia.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa

Javaid Ahmad Hurra on vaihtanut riisipellot kahden hehtaarin hedelmätarhaan, jonka hän toivoi tuottavan riisiä paremmin. Ilmastonmuutos on vaikeuttanut viljelijöiden tilannetta entisestään. Vääriin aikoihin tulevat sateet ja lykkääntynyt lumentulo ovat vieneet viljelyn tappiolliseksi joka vuosi.

Viime vuonna Kašmirinlaakso kärsi pitkästä kuivuudesta talvikuukausina, mistä seurasi pulaa vedestä ja vesivoimalla tuotetusta energiasta. Alueella koettiin myös kuukausia jatkunut väkivaltainen protestiaalto, joka liittyi pyrkimyksiin itsenäistyä Intian vallasta. Eikä vuoden 2014 tuhotulvistakaan oltu ehditty toipua.

Monen muun tavoin Javaid suunnittelee maiden myyntiä ja siirtymistä toiselle alalle, sillä hedelmistäkään ei ole viime vuosina kertynyt tuottoa.

”Viljelijät ovat löytäneet helpon tavan ansaita rahaa. Myymällä vuodessa hehtaarin maata elää mukavasti. Miksi meidän pitäisi tyytyä pelkkiin tappioihin?” Javaid kysyy.

Intian kehitys kaupungitmaatalous Intia Suomen IPS

Lue myös

Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia.
(Kuva:
Manipadma Jena
/
IPS
)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.
Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.
(Kuva:
Subodh Patnaik
/
Natya Chetana
)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen teatterijohtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Tietokoneen näppäimistö, control-nappi
Netin sulkeminen on yleistynyt Intiassa.
(Kuva:
Federico Cintra
/
CC BY 2.0
)

Netin sulkeminen yleistynyt Intiassa – syyksi riittää kokeissa lunttaaminen

Intiassa on suljettu nettipalveluita ja -sovelluksia tänä vuonna jo 20 kertaa. Verukkeena käytetään usein turvallisuutta.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.(Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017
Hurrikaanit ovat tehneet tuhojaan tänä vuonna Karibialla. Kuvassa Maria-myrskyn tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:stä

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä.(Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.