Uutiset Aseistariisunta

Maat tuhoavat rypäleasevarastojaan – Syyrian sota kasvattaa uhrimäärää

Rypäleaseilla oli viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän uhreja kuin vuonna 2015. Syynä ovat pääasiassa Syyrian ja Jemenin sodat.
Rypälepommin uhri ja jalkaproteesi
12-vuotias Mohammad Abd el Aal menetti jalan rypäleammusten vuoksi Libanonissa. (Kuva: Cluster Munition Coalition / CC BY 2.0)

Jo 97 prosenttia kansainvälisessä rypäleasesopimuksessa mukana olevien maiden ammusvarastoista on tuhottu. Rypäleaseiden uhreja on kuitenkin aiempaa enemmän, mikä johtuu pääasiassa Syyrian ja Jemenin sodista, selviää kansainvälisen rypäleasekoalition CMC:n raportista.

”Viime vuonna rypäleaseiden uhrien määrä kaksinkertaistui, ja lähes kaikki uhrit olivat siviilejä. Ainoa varma tapa lopettaa tämä petollinen uhka on saada kaikki maat suostumaan kieltoon”, sanoo koordinaattori Jeff Abramson.

Eilen julkaistun raportin mukaan rypäleaseilla oli viime vuonna ainakin 971 uhria, joista 860 Syyriassa. Määrä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2015. Syyrian hallituksen joukkojen lisäksi rypäleaseita käyttää myös Jemeniä pommittava Saudi-Arabian johtama liittouma, jonka iskut tosin ovat vähentyneet kansainvälisen paheksunnan seurauksena, raportissa kerrotaan.

Epäilyksiä on myös siitä, että rypäleaseita olisi käytetty Irakissa ja Libyassa, mutta väitteitä ei ole pystytty varmentamaan.

Rypäleaseet lähettävät räjähtäessään useita tytärammuksia laajalle alueelle. Monet eivät kuitenkaan räjähdä, vaan asettavat siviilit vaaraan vielä vuosia jälkikäteenkin. Viime vuonna aiemmin räjähtämättömien tytärammusten räjähtämisen seurauksena kuoli tai haavoittui yli sata ihmistä, muun muassa Laosissa.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin johtaman CMC:n tavoitteena on saada kaikki maailman maat liittymään vuonna 2010 hyväksyttyyn Oslon rypäleasekieltosopimukseen. Mukana on tällä hetkellä 119 maata, joista viimeisimpinä mukaan ovat liittyneet Benin ja Madagaskar. Suomi ei ole mukana sopimuksessa. 17 mukana olevaa maata ei ole vielä ratifioinut sopimusta.

Ainakin 26 maassa arvellaan olevan yhä räjähtämättömiä rypäleaseita. Viime vuonna niiden saastuttamaa maata siivottiin ainakin 88 neliökilometriä.

Aseistariisunta aseet & armeijakonflikti JemenSyyria

Lue myös

Tappajarobottikampanjan osallistujia ja robotti vuonna 2013

Valtiot keskustelevat taas tappajaroboteista – ”hallituksilta loppuu aika”

22 maata vaatii kansainvälistä sopimusta, joka kieltäisi niin sanotut tappajarobotit. Asiasta keskustellaan tällä viikolla YK-kokouksessa Genevessä. Järjestöt pelkäävät, että pian on liian myöhäistä.
ICAN-verkoston pressitilaisuus 2017

Nobelista Nobeliin

Rauhantyöstä löytyy harvoin glamouria. Siksi Nobelin rauhanpalkinto on tärkeä, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius, joka oli vastaanottamassa Nobelia miinojen vastaisesta kansalaistoiminnasta 20 vuotta sitten.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.