Uutiset Ympäristöongelmat

Maailman ylikulutuspäivä aikaistunut jälleen

Tänään vietetään maailman ylikulutuspäivää viikkoa aiemmin kuin vuosi sitten. Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin niitä uusiutuu ja tuotamme päästöjä nopeammin kuin maailman metsät ja meret ehtivät niitä sitoa.
(Kuva: David Maxwell / CC BY-NC 2.0)

Maailman ylikulutuspäivää vietetään tänään 8. elokuuta viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Päivä on aikaistunut vuosi vuodelta, tiedottaa WWF.

Ylikulutuspäiväksi lasketaan päivä, jolloin kulutuksemme on ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Päästöjä tuotetaan toisin sanoen nopeammin kuin esimerkiksi maailman metsät ja meret ehtivät niitä sitoa.

Ihmiskunnan kasvava hiilijalanjälki johtuu muun muassa energian- ja ruoantuotannon sekä liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä.

Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme 3,4 maapalloa.Tämän hetkisellä maailman kokonaiskulutuksella tarvitsisimme 1,6 maapalloa, jotta voisimme sanoa elävämme kestävästi.

YK:n ympäristöohjelma Unepin tutkimuksen mukaan rikkaimmat maat kuluttavat raaka-aineita kymmenkertaisesti köyhimpiin verrattuna. Kaikki ylikulutuksen negatiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan näy länsimaissa kuten vaikkapa Suomessa, sillä suuri osa käyttämistämme tuotteista valmistetaan usein halpatuotantomaissa eli kehittyvissä talouksissa.

"Kestämättömästä luonnonvarojen käytöstä syntyneen velan maksavat länsimaiden sijaan kehitysmaat, joihin olemme ulkoistaneet oman ylikulutuksemme seuraukset", sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat usein voimakkaammin kehitysmaissa.

Valinnoilla ja poliittisilla sitoumuksilla on vaikutusta

Ylikulutuspäivän laskee vuosittain kansainvälinen tutkimuslaitos Global Footprint Network. Tutkimusverkoston mukaan suunta on Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden osalta kohti parempaa, mutta ne vaativat myös todellista sitoutumista kaikilta maailman mailta.

Jokainen voi myös yksilönä vaikuttaa oman hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Omassa arjessa valintoja voi tehdä esimerkiksi asumisen, liikkumisen ja ruokavalion suhteen.

Kasvisruokavalion suosiminen on jo askel kohti kestävämpää maailmaa, sillä lihantuotantoon tarvitaan kasvituotantoa enemmän luonnonvaroja. Jopa 70 prosenttia maailman maatalousmaasta käytetään eläinperäisen ruoan tuotantooon. Lihan tuotannosta syntyy myös enemmän hiilidioksidipäästöjä ja lihakarjan laidunmaat ovat suuri syy esimerkiksi maailman hiilinielujen eli sademetsien häviämiseen.

Ympäristöongelmat ympäristöilmastonmuutosmeretmetsätsaastuminenuusiutuva energia WWF Suomi

Lue myös

Ihmisiä laittomalla kaatopaikalla Argentiinassa

Roskien saartamassa Buenos Airesissa kiistellään jätteenpoltosta

Buenos Airesin kaupunki haluaisi kumota Argentiinan jätteenpolttokiellon selvitäkseen jäteongelmastaan. Vastustajat pelkäävät, että sen jälkeen kierrätyksen kehittäminen unohtuisi.
Jätteenkerääjiä Keniassa

Keniassa totutellaan arkeen ilman muovipusseja – muovikieltoa aiotaan vielä laajentaa

Entisen jätteenkerääjän Samuel Omollin mielestä Kenian runsas puoli vuotta voimassa ollut muovipussikielto on hyvä asia. Samaa mieltä on moni muu kenialainen, ja nyt maassa suunnitellaan jo muun muassa muovisten leipäpussien kieltämistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Etiopialaismies esittelee pidätysasentoa

”Etsin vapautta, mutta se vietiin minulta” – pidätykset ja väkivalta Jemeniin paenneiden siirtolaisten kohtalona

Jemenissä on maailman pahin humanitaarinen kriisi, mutta maahan saapuu silti siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita Itä-Afrikasta. UNHCR:n ja HRW:n mukaan heitä on pidätetty, pahoinpidelty ja raiskattu.
Oranssi kukka ruohikossa

Suomen edistystä kestävässä kehityksessä voi seurata pian verkossa

Tilastokeskus aikoo koota kestävän kehityksen tavoitteiden seurantamittarit avoimelle verkkosivustolle.
Pakoalisleirin asumuksia Bangladeshissa

Vuoden ensimmäiset rankkasateet alkoivat Bangladeshissa – rohingya-pakolaiset vaarassa

Pelätty monsuunikausi alkaa pian Bangladeshissa, jonne on lyhyessä ajassa paennut lähes 700 000 Myanmarin rohingyaa. Avustusjärjestöt yrittävät vahvistaa huteria leirejä, jotta katastrofilta vältyttäisiin.