Uutiset Ympäristöongelmat

Maailman ylikulutuspäivä aikaistunut jälleen

Tänään vietetään maailman ylikulutuspäivää viikkoa aiemmin kuin vuosi sitten. Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin niitä uusiutuu ja tuotamme päästöjä nopeammin kuin maailman metsät ja meret ehtivät niitä sitoa.
(Kuva: David Maxwell / CC BY-NC 2.0)

Maailman ylikulutuspäivää vietetään tänään 8. elokuuta viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Päivä on aikaistunut vuosi vuodelta, tiedottaa WWF.

Ylikulutuspäiväksi lasketaan päivä, jolloin kulutuksemme on ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Päästöjä tuotetaan toisin sanoen nopeammin kuin esimerkiksi maailman metsät ja meret ehtivät niitä sitoa.

Ihmiskunnan kasvava hiilijalanjälki johtuu muun muassa energian- ja ruoantuotannon sekä liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä.

Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme 3,4 maapalloa.Tämän hetkisellä maailman kokonaiskulutuksella tarvitsisimme 1,6 maapalloa, jotta voisimme sanoa elävämme kestävästi.

YK:n ympäristöohjelma Unepin tutkimuksen mukaan rikkaimmat maat kuluttavat raaka-aineita kymmenkertaisesti köyhimpiin verrattuna. Kaikki ylikulutuksen negatiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan näy länsimaissa kuten vaikkapa Suomessa, sillä suuri osa käyttämistämme tuotteista valmistetaan usein halpatuotantomaissa eli kehittyvissä talouksissa.

"Kestämättömästä luonnonvarojen käytöstä syntyneen velan maksavat länsimaiden sijaan kehitysmaat, joihin olemme ulkoistaneet oman ylikulutuksemme seuraukset", sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat usein voimakkaammin kehitysmaissa.

Valinnoilla ja poliittisilla sitoumuksilla on vaikutusta

Ylikulutuspäivän laskee vuosittain kansainvälinen tutkimuslaitos Global Footprint Network. Tutkimusverkoston mukaan suunta on Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden osalta kohti parempaa, mutta ne vaativat myös todellista sitoutumista kaikilta maailman mailta.

Jokainen voi myös yksilönä vaikuttaa oman hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Omassa arjessa valintoja voi tehdä esimerkiksi asumisen, liikkumisen ja ruokavalion suhteen.

Kasvisruokavalion suosiminen on jo askel kohti kestävämpää maailmaa, sillä lihantuotantoon tarvitaan kasvituotantoa enemmän luonnonvaroja. Jopa 70 prosenttia maailman maatalousmaasta käytetään eläinperäisen ruoan tuotantooon. Lihan tuotannosta syntyy myös enemmän hiilidioksidipäästöjä ja lihakarjan laidunmaat ovat suuri syy esimerkiksi maailman hiilinielujen eli sademetsien häviämiseen.

Ympäristöongelmat ympäristöilmastonmuutosmeretmetsätsaastuminenuusiutuva energia WWF Suomi

Lue myös

Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.
(Kuva:
Joseph King
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Poika ja veneitä Mekong-joella Laosissa
Mekongjoen patoaminen vaarantaa kalakannat ja miljoonien ihmisten elannon Kaakkois-Aasian maissa. Kuva Laosista.
(Kuva:
Vannaphone Sitthirath
/
IPS
)

”Ekologinen aikapommi” – Mekong-joen padot uhkaavat viedä elannon miljoonilta

Mekong-joessa on eliölajeja toiseksi eniten maailmassa. Valtavat patohankkeet ovat kuitenkin johtamassa kalakantojen katoamiseen.
Naiset hakevat vettä Etiopiassa
Naiset hakevat vettä Etiopiassa, jossa on kärsitty viime aikoina kuivuudesta. Kuivuuden vaikutukset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan luultua tuhoisammat.
(Kuva:
Sewunet
/
UNICEF Ethiopia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.