Uutiset Ruokaturva

Maailman ruokaohjelma leikkaa pakolaisten ruoka-annoksia Keniassa

WFP tukee Keniassa 420 000:ta pakolaista. Rahapulan takia heille joudutaan antamaan vähemmän ruokaa kuin aiemmin.
Ihmisiä Dadaabin pakolaisleirillä Somaliassa
Dadaabia on pidetty maailman suurimpana pakolaisleirinä. (Kuva: Anouk Delafortrie / EU Commission DG ECHO / CC BY-ND 2.0 )

Maailman ruokaohjelma (WFP) aikoo leikata Keniassa tukemiensa pakolaisten ruoka-annoksia 30 prosenttia. Syynä on rahapula: järjestö kertoo tarvitsevansa 28,5 miljoonan dollarin, eli noin 24 miljoonan euron tuen, jotta se voisi jakaa ruokaa seuraavat puoli vuotta.

”Annosten leikkaaminen on viimeinen mahdollisuus, ja toivomme, että se on vain lyhytaikainen keino, sillä vetoamme kansainvälisen yhteisön apuun. Ruoka-avun äkillinen pysäyttäminen olisi tuhoisaa pakolaisille, sillä useimmat heistä nojaavat täysin WFP:hen aterioidensa saamiseksi”, sanoo järjestön maajohtaja Annalisa Conte tiedotteessa.

WFP tukee Kenian Kakuman ja Dadaabin pakolaisleireillä 420 000:ta ihmistä. Heille jaetaan viljaa, palkokasveja, kasviöljyä ja ravintein vahvistettua jauhoa. Lisäksi annetaan kännyköiden kautta käteistä, jonka avulla ihmiset voivat ostaa itse ruokaa paikallisilta kauppiailta.

Rahapulan vuoksi ruoka-annoksia aiotaan pienentää niin, että ihmiset saavat enää 70 prosenttia päivän tarpeesta. Käteissiirrot pysyvät toistaiseksi ennallaan. Lisäksi vahvistettua jauhoa annetaan vain raskaana oleville sekä imettäville naisille, mikä voi lisätä pakolaisten aliravitsemusta, järjestö varoittaa.

Kenian pakolaisleireillä elää muun muassa Somaliasta ja Etelä-Sudanista tulleita pakolaisia. Kenia on uhannut sulkea leirit mutta toistaiseksi jättänyt sen tekemättä.

Ruokaturva katastrofiapupakolaisetruoka Kenia

Lue myös

Käsi, jolla siemeniä
Latinalaisessa Amerikassa nälkäisten määrä on kasvanut.
(Kuva:
Ben White
/
CAFOD Photo Library
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Nälkä ja ylipaino piinaavat Latinalaista Amerikkaa

Nälkäisten määrä on kasvanut Latinalaisessa Amerikassa, mutta samalla ruokatrendien muutokset ovat kääntäneet myös ylipainon kasvuun, kertoo YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö.
Ruoka-apua jonottavia ihmisiä Etiopiassa
Ruoka-avun jonottajia Etiopiassa hallituksen ruokkimiskeskuksessa maan somalialueella toukokuussa 2017. Etiopia on kärsinyt viime aikoina vaikeasta kuivuudesta.
(Kuva:
Ayene
/
UNICEF Ethiopia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Bolivialainen Jhaneth Rojas kasvihuoneessaan
Bolivialainen Jhaneth Rojas korjaa satoa perheen kasvihuoneesta Phuyuwasissa keskisen Bolivian Cochabamban alueella.
(Kuva:
Franz Chávez
/
IPS
)

Kasvihuoneteltat parantavat ruokavaliota Bolivian vuorilla

Pari vuotta sitten pienissä vuoristokylissä Boliviassa elettiin lähinnä riisillä, munilla ja kanalla. Nyt itse kasvatetut vihannekset täyttävät proteiinin, vitamiinien ja hivenaineiden tarpeen.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.