Uutiset Kehityspolitiikka

Maailman köyhimmät kärsivät Trumpin politiikasta eniten

Presidentin suunnitelmat esimerkiksi YK-järjestöjen rahoituksen leikkauksista kurittavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, arvioivat suomalaisjärjestöjen asiantuntijat. Toisaalta kerta ei olisi ensimmäinen.
Naisten mielenosoitus Los Angelesissa Trumpin virkaanastujaispäivänä. (Kuva: Larissa Puro / USC Institute for Global Health / CC BY 2.0)

Avunantajamaat ja kehitysyhteistyöjärjestöt pohtivat parhaillaan, miten korjata Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uusien linjausten aiheuttamat vahingot. Trumpin päätösten pelätään kurittavan pahimmin kehitysmaiden asukkaita.

Trump on muun muassa ilmoittanut katkaisevansa rahoituksen kaikilta kansainvälisiltä järjestöiltä, jotka tukevat millään tavalla aborttien tekoa. New York Times -lehden käsiinsä saamien dokumenttien mukaan suunnitteilla ovat myös ainakin 40 prosentin leikkaukset YK:n tuesta.

Alankomaat on aborttilinjauksen seurauksena julkistanut seksuaaliterveyteen liittyvän She Decides -varainkeruualoitteen, jotta leikkausten aiheuttama rahoituskuilu saataisiin paikattua.

Myös Suomen kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) antoi eilen tukensa Alankomaiden aloitteelle. Nopealla aikavälillä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ei kuitenkaan pystytä ohjaamaan konkreettisesti lisää rahaa, vaan vaikuttamistyötä tehdään enemmän poliittisella tasolla, kertoo ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santala maailma.netille.

"Se [seksuaali- ja lisääntymisterveys] on ollut joka tapauksessa jo kehityspolitiikan sisällä vahva painopiste. Sitä vahvistetaan nyt entisestään", hän kertoo.

Suomi leikkasi vuonna 2016 monien YK-järjestöjen rahoitusta, mutta väestörahasto Unfpa on yhä tärkeä rahoituskohde. Unfpan rahoitus halutaan Santalan mukaan nyt pitää vakaana ja jatkossa voidaan tarkastella, voisiko rahaa löytyä lisääkin.

Aborttien määrä voi kasvaa

Mikäli aborttilinjauksen aiheuttamia vaikutuksia ei saada kumottua, vaikutukset ovat tuhoisat miljoonille kehitysmaiden naisille ja tytöille.

"Kaikkein inhottavinta näissä päätöksissä on, että ne osuvat kaikkein köyhimpiin ja pahimmin syrjäytymisriskissä oleviin naisiin ja tyttöihin", arvioi Väestöliiton vaikuttamistoiminnan koordinaattori Riikka Kaukoranta.

Perhesuunnittelujärjestöt ovat laskeneet, että jo kymmenen miljoonan dollarin leikkaus seksuaaliterveystyöstä vaikuttaa jollakin tavalla 460 000 tyttöön ja naiseen. Yhdysvaltain leikkaukset saattavat tarkoittaa jopa 600 miljoonan dollarin menetystä.

Turvattomien aborttien määrä voi Kaukorannan mukaan Trumpin linjauksen myötä jopa kasvaa, sillä tähän mennessä monet Yhdysvaltain tukemat lisääntymisterveysjärjestöt eivät ole tehneet abortteja vaan lähinnä perhesuunnitteluun liittyvää ehkäisytyötä. Tuki kuitenkin katkaistaan, mikäli järjestö on edes antanut abortteihin liittyvää neuvontaa. Näin myös ehkäisytyö loppuu.

Koska linjaus koskee myös muita terveysjärjestöjä kuin seksuaaliterveysjärjestöjä, myös esimerkiksi zikaviruksen ja hivin vastainen työ voi kärsiä, Kaukoranta arvioi.

Ei ensimmäinen kerta

Trump ei ole ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka on tehnyt kyseenalaisia päätöksiä – esimerkiksi aborttilinjauksen isä on Ronald Reagan. Ääriretoriikalla pelaavan Trumpin politiikan vaikutuksia on asiantuntijoiden mukaan kuitenkin vaikea ennustaa, sillä tiedot ovat toistaiseksi olleet ristiriitaisia ja epävarmoja.

Esimerkiksi YK:n 40 prosentin leikkaukset ovat vasta harkinnan asteella. Suomen YK-liiton toiminnanjohtajan Helena Laukon mukaan niiden vaikutus YK:n toimintaan olisi kuitenkin merkittävä.

Yhdysvallat rahoittaa yli viidenneksen YK:n perusbudjetista. Laukko ei pidä kovin todennäköisenä, että Yhdysvallat leikkaa tätä maksuosuutta, sillä aiempinakin vuosina se on lähinnä jäädyttänyt osuuksiaan tilapäisesti.

Mikäli YK:n järjestöiltä leikataan, seuraukset ovat karut. Esimerkiksi pakolaisjärjestö UNHCR:n budjetista 40 prosenttia tulee Yhdysvalloilta, joten leikkaus veisi valtavia summia järjestön budjetista, Laukko muistuttaa.

Suomen pitäisikin hänen mukaansa palauttaa YK-järjestöjen tuen nyt vuoden 2016 leikkauksia edeltävälle tasolle, jotta mahdollisiin muutoksiin voitaisiin varautua.

Laukko muistuttaa vuodesta 2011, jolloin YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon rahoituksen hyväksyi Palestiinan jäsenekseen. Yhdysvallat katkaisi järjestön rahoituksen vastatoimena.

"Tähän päivään mennessä korvaavaa rahoitusta ei ole löytynyt ja ohjelmia on jouduttu lakkaamaan. Kärsijöinä ovat ohjelmien hyödynsaajat – ei YK-järjestö", hän sanoo.

(Etusivun bannerin alkuperäinen kuva: niXerKG / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Kehityspolitiikka genderkehitysyhteistyöpolitiikkaYKterveys Yhdysvallat Suomen YK-liittoVäestöliitto

Lue myös

Pohjoismaiden lippuja
Pohjoismaat pärjäävät hyvin vertailussa, joka mittaa sitoutumista kehitysmaiden tukemiseen.
(Kuva:
Peder Sterll
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Suomi on kolmanneksi paras kehitysmaiden tukija

Tanska on tuoreen mittauksen mukaan parhaiten kehitysmaiden tukemiseen sitoutunut maa. Suomikin pärjää hyvin, vaikka menettikin viime vuoden ykkössijansa.
Ilmakuva pakolaisleiristä ja lentokone
Yritykset ovat löytäneet humanitaariset kriisit uudeksi markkina-alueekseen. Ilmakuva Dadaabin pakolaisleiristä vuonna 2011.
(Kuva:
Andy Hall
/
Oxfam International
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiset ovat kannattava kauppa

Humanitaariset katastrofit eivät ole katastrofi kaikille. ”Avustusteollisuuden” vuosivolyymi nousee nykyisin jo yli 25 miljardiin dollariin.
Lapsia kaivolla Keski-Afrikan tasavallassa.
Lapsia Keski-Afrikan tasavallassa. YK työskentelee kansainvälisten ja paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä löytääkseen parempia ratkaisuja kriiseihin.
(Kuva:
UNDP
Cordaid
)

Vanhat keinot eivät riitä – tarvitsemme uusia lähestymistapoja humanitaarisiin kriiseihin

Yksikään yksittäinen toimija tai toiminta ei voi ratkaista humanitaarisia ongelmia, vaan tarvitaan monen osaajan yhteistyötä, kirjoittavat YK-johtajat Stephen O'Brien sekä Tegegnework Gettu.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.