Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Maa on kiistakapula Etelä-Afrikassa yli 20 vuotta apartheidin jälkeenkin

Valkoihoiset omistavat yhä enemmistön maasta poliittisista uudistuksista huolimatta. Musa Zakwen johtama järjestö sovittelee maanomistajien ja maattomien mustien välejä.
(Kuva: jbdodane / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Kun apartheidin aika päättyi Etelä-Afrikassa vuonna 1994, toiveet olivat korkealla. Lähes 90 prosenttia maasta oli valkoihoisen eliitin omistuksessa, ja monien maattomien ja kodeistaan ajettujen mustien haaveissa siinteli uusi maanjako.

Vallan vaihtumisesta huolimatta nyt, yli 20 vuotta apartheidin päättymisen jälkeen, tilanne on lähes sama kuin ennenkin. Vain 8–9 prosenttia maasta on saatu siirrettyä mustille.

"On häpeä, että tilanne on tällainen. Kyse on ihmisten arvokkuudesta, jonka toteutumista ikään kuin lykätään ikuisesti", kritisoi Musa Zakwe, KwaZulu-Natalin provinssin kristillisen neuvoston (KZNCC) varatoiminnanjohtaja.

Hallitus perusti apartheidin loputtua ohjelman, jonka nojalla tiloiltaan häädetyt mustat saattoivat hakea maitaan takaisin, lupasi uudistaa maanhallintajärjestelmän sekä jakaa maata maattomille. Tarkoituksena oli, että kymmenessä vuodessa 30 prosenttia maasta olisi siirretty mustille.

Korvausjärjestelmässä kuitenkin seisoo edelleen tuhansia ratkaisemattomia tapauksia. Uudelleenjakoa on hidastanut myös yksinkertaisesti se, ettei valkoisten ole ollut pakko myydä maataan.

"Jopa mustille siirretyn maan suhteen on ollut paljon haasteita, esimerkiksi se, etteivät uudet viljelijät ole saaneet riittävästi tukea", Zakwekertoo.

Eroon orjamentaliteetista

Zakwen johtama, Suomen Lähetysseuran tukema KZNCC ratkoo ristiriitoja, joita epätasaisen maan jakautumisen seurauksena on syntynyt valkoisten maanomistajien ja maattomien mustien välille.

Siinä riittää tekemistä. Apartheidin jäljiltä monet alun perin omilta mailtaan häädetyt mustat elävät valkoisten maanomistajien mailla ja tekevät näille huonosti palkattua työtä. Maanomistajat pystyvät kontrolloimaan heidän elämäänsä, ja paikoin jännitteet ovat kärjistyneet jopa väkivallaksi puolin ja toisin.

"Usein maanomistajat säätelevät tiloilla asuvien elämää. He voivat rajoittaa esimerkiksi vedensaantia tai asettaa rajoituksia sen suhteen, mitä reittejä lapset saavat mennä kouluun. On myös rajoituksia siinä, kuinka paljon ihmisillä voi olla karjaa", Suomessa lokakuussa vieraillut Zakwe kertoo.

Laki kieltää häädöt, mutta maanomistajat ovat Zakwen mukaan löytäneet kiertotien, niin sanotut "rakentavat" häädöt.

"Se tarkoittaa, että ihmisten elämästä tehdään kurjaa niin, että nämä lähtevät ikään kuin vapaaehtoisesti. He saattavat sulkea vesihanan tai kieltävät polttopuiden poimimisen."

KZNCC:n metodi välien liennyttämisessä on yksinkertainen: osapuolet kutsutaan samaan pöytään neuvottelemaan. Järjestö järjestää myös vuotuisen konferenssin aiheesta ja julkaisee menestystarinoita.

Saman pöydän ääreen istuminen ei kuitenkaan ole liennytyksen alku vaan pikemminkin päätepiste.

"Ihmisten on päästävä eroon orjamentaliteetista."

"Sitä edeltävät yksilölliset tapaamiset, jotta pelkoja saataisiin hälvennettyä. Osapuolten välillä on pitkään ollut pattitilanne, joka muistuttaa orjan ja omistajan suhdetta. Ihmisten on päästävä eroon orjamentaliteetista", Zakwe kertoo.

Sitä varten mustille annetaan erityistä tukea, jotta nämä pystyisivät neuvottelemaan tasa-arvoisina kumppaneina valkoisten kanssa. Kaikkia maanomistajia se ei miellytä, mutta siitä huolimatta ohjelmassa on Zakwen  mukaan tapahtunut pieniä onnistumisia.

Millaista vapautta?

Etelä-Afrikka elää parhaillaan epävakaita aikoja ilman maanomistuskiistojakin. Viime vuosina maassa on ollut rajuja opiskelijaprotesteja sekä myös väkivaltaisuuksia siirtolaisia kohtaan. Maata piinaa historiallinen kuivuus ja työttömyystilanne on vaikea.

Zakwen mukaan voikin sanoa, että maa näyttää tulleen jonkinlaiseen käännekohtaan.

"Ihmiset ovat olleet kärsivällisiä kaikki nämä vuodet, mutta kun näkee, ettei oma hallitus ota vastuuta, se turhauttaa ihmisiä. Olemme juuri nyt tilanteessa, jossa kysymme itseltämme, millaisen vapauden oikeastaan saimme", hän toteaa.

Maatalous ja kehitysmaat ihmisoikeudetköyhyysmaanomistus Etelä-Afrikka Suomen Lähetysseura

Lue myös

Nainen tarkastelee aurinkokeitintä

Aurinko voisi kastella Zimbabwen tupakkapellot

Zimbabwessa vasta kolme prosenttia talouksista hyödyntää aurinkosähköä. Nyt maassa värvätään aurinkoenergian puolestapuhujiksi muun muassa perinteisiä päälliköitä sekä koulujen ja uskonnollisten yhteisöjen johtajia.
Viljelijä kaktuspellolla

Kaktus maistuu lehmille Brasiliassa

Kuivuus vaikeutta karjanhoitoa Brasiliassa, mutta veden varastoinnista ja kaktusrehusta on löytynyt yllättävä helpotus.
Maanviljelijä ja härkä

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.