Ensi vuonna eletään Euroopan unionin kehityspolitiikassa jännittäviä aikoja, sanovat aihetta seuraavat asiantuntijat.

Pelkästään YK:n uusien, vuosituhattavoitteita seuraavien kehitystavoitteiden neuvottelut tekevät vuodesta 2015 poikkeuksellisen tärkeän. Lisäksi komissiossa ja parlamentissa on uusia toimijoita, ja oman lisänsä muutoksiin tuo Euroopassa jatkuva huono taloustilanne.

Helsingin yliopiston vierailevana politiikantutkijana ja kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteerinä toimiva Marikki Stocchetti odottaa etenkin EU:n isoja kokouksia, joissa selviää, mikä Euroopan tuore kehityskomissaari Neven Mimica; on miehiään.

"Hän on yksi keskeisimmistä henkilöistä EU:n kehityspolitiikan kannalta. Minulle hän on kuitenkin vielä musta hevonen, enkä vielä uskalla arvata, mihin suuntaan hän kehityspolitiikkaa tulee ohjaamaan."

Stocchetti ei kuitenkaan usko suunnan muuttuvan radikaalisti lähivuosina.

"EU on niin monen tekijän summa. Asiat etenevät hitaasti nytkähdellen. En usko, että post 2015 -tavoitteetkaan tuovat mukanaan vallankumousta. Tietoisuus kokonaisvaltaisen ajattelun tärkeydestä tulee kuitenkin kasvamaan, ja se tulee vaikuttamaan politiikkaan pitkällä aikavälillä", Stocchetti arvelee.

Lisäksi Stocchetti uskoo kansainvälisen yhteisön ottavan käyttöönsä yhä enemmän uudenlaisia tukimuotoja, kuten yritysyhteistyötä ja entistä eettisempää kaupallista yhteistyötä. Näitä tarvitsevat Vietnamin ja Sambian tapaiset maat, jotka ovat nousseet köyhimmistä maista keskituloisiin.

Post 2015 suunnan näyttäjänä

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen puolestaan uskoo, että komission ja parlamentin henkilömuutoksia enemmän muutoksiin tulevat vaikuttamaan juuri ensi vuonna päätettävät niin sanotut post 2015 –tavoitteet.

"Niiden valmistumiseen asti mennään varmasti vanhoilla spekseillä. Veikkaan, että vuonna 2016 EU tekee uuden kehityspoliittisen ohjelman, joka tulee pohjautumaan YK:n tavoitteisiin ja toivottavasti pitää sisällään universalismin, köyhyyden vähentämisen ja ilmastonmuutoksen yhdistelmän. Asioita aletaan katsoa suurempina kokonaisuuksina. Se on hyvä muutos, sillä johdonmukaisuutta olemme kymmeniä vuosia pyrkineet viemään eteenpäin."

Lappalainen toivoo, että uusista tavoitteista tehdään tarpeeksi kunnianhimoiset.

"Onnistuessaan tavoitteet antaisivat meille hienon mahdollisuuden tehdä viisaita ratkaisuja. Ensi vuonna nähdään, onko EU:lla siihen vielä poliittista tahtoa. Liman kokous ei tosin viittaa siihen, että olisi. Epätasa-arvon poistaminen ei tunnu olevan hallitusten tavoitteena, jotenkin se oma napa on kuitenkin niin paljon lähempänä."

Talouskriisissäkin hopeareunuksensa

Myös rahoitusongelmat tulevat ohjaamaan kehityspolitiikkaa talouskriisien vaivaamassa Euroopassa.

"Merkkipaalu tulee olemaan ensi heinäkuussa Addis Abebassa pidettävä YK:n rahoituskokous. Siellä puhutaan siitä, mistä köyhyyden ja epätasa-arvon poistamiseen saadaan resurssit. Tarvitaan uusia rahoituskanavia kuten nousevien talouksien apua ja kansainvälistä verotusta", Lappalainen toteaa.

Stocchetti näkee Euroopan taloudellisessa tilanteessa myös jotain hyvää.

"Euroopan talouskriisi johtuu vastuuttomasta globaalitaloudesta ja pikavoittojen tavoittelusta. Se nostaa hyvän hallinnon arvoa ja herättää kysymyksiä siitä, miten yksityissektori ja finanssipolitiikka saadaan mukaan kehityspolitiikkaan."

Tiukassa oleva raha on myös hyvä syy vaatia entistä enemmän tuloksia. Stocchetin mukaan se puolestaan pakottaa kiinnittämään huomiota siihen, mitä kehitysavulla voidaan saavuttaa.

"Kehitysapu on vain pieni osa kehitystä. Yhteiskunnan tasolla se yksinään ei riitä", Stocchetti muistuttaa.