Uutiset Ruokaturva

Leipä on tiukassa Perun Andeilla

Vuoristoalueiden maatalous vaatii kehittämistä, sillä alue on köyhää ja ihmiset kärsivät aliravitsemuksesta. Hallitus yllyttää erikoistumaan vientituotteisiin, mutta ilmastonmuutos tekee yhteen viljelykasviin keskittymisestä riskialtista.
Kylämaisema Perun Andeilla. Kuvassa näkyy kirkko.
Huaro on 4 500 asukkaan kunta 3 100 metrin korkeudella Perun Andeilla. (Kuva: Mariela Jara / IPS)

(IPS) -- Historiallinen Cuscon kaupunki Andeilla on Perun suosituin matkailukohde, mutta seudun intiaanitalonpojat ovat maan köyhintä väestöä. Vuoristokylistä löytyy niitäkin, joiden mielestä kurjuuden ei pidä olla ikuista.

”Vielä tulee aika, jolloin ihmisten ei tarvitse muuttaa kaupunkiin päästäkseen köyhyydestä”, Huaron kunnan pormestari Elmer Pinares vakuuttaa.

”Jos olisin Perun presidentti, ohjaisin tukea vuoriston pienviljelijöille, jotta he pystyisivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja parantamaan toimeentuloaan”, hän jatkaa.

4 500 asukkaan Huaro sijaitsee 3 100 metrin korkeudella. Turismi ja uudelleen arvoonsa nousseiden perinnekasvien, kuten kvinoan ja amarantan, tuotanto eivät vaurastuta alueen ketsua-intiaaneja.

Cuscon alueen lapsista on aliravittuja 53 prosenttia, kun maan keskiarvo on 43,5 prosenttia. Vuoden 2016 tilaston mukaan perulaisista elää köyhyydessä 20,7 prosenttia, mutta maaseudulla osuus nousee 43,8 prosenttiin.

Huutia hallitukselle

”Vuoristolaisten tilanne ei liikuta maan hallitusta”, sanoo pormestari Pinares, joka on perustanut teknisen tukiryhmän auttamaan asukkaiden toimeentulon kohentamista.

Myös muissa Andien kunnissa ponnistellaan maatalouden kehittämiseksi, vaikka ilmaston aiheuttamat uudet uhkat, kuten vesipula ja äkilliset hallat, vaikeuttavat tilannetta.

Yli 3 500 metrin korkeudella sijaitsevan Quiquijanan kunnan virkailija Rosmary Challco lisää ongelmien listalle sukupuolten tasa-arvon puutteen.

”On kitkettävä machismo, joka aiheuttaa kotiväkivaltaa ja estää tyttöjen koulunkäynnin”, hän vaatii.

Nainen opettaa naisia

Maatalousinsinööri Janed Nina on elävä esimerkki siitä, että tyttöjen kouluttaminen kannattaa. Hän pääsi yliopistoon ja palasi tutkinnon suoritettuaan kotikyläänsä Sacllaan.

”Meillä on viljelyssä yli 40 kasvilajia, joista saamme monipuolista ravintoa. Ylijäämän myymme ja rahoilla pystymme kehittämään tilaamme”, selittää Nina, joka hoitaa tilaa kahden niin ikään insinööriksi valmistuneen veljensä kanssa.

He auttavat myös ympäristön viljelijöitä, ja varsinkin naisia, oppimaan uutta. Nina yhtyy valitukseen siitä, että valtio ei tunnusta pienviljelyn strategista merkitystä ja tukee Andien asukkaita korkeintaan sosiaaliavulla.

Cusipatan kunnan virkamies Vladimir Boza vahvistaa näkemyksen. ”Hallitus yllyttää maataloutta erikoistumaan vientituotteisiin, mutta näillä korkeuksilla se ei onnistu. Ilmastonmuutos tekee yhteen viljelykasviin keskittymisestä hyvin riskialtista.”

”Täällä täytyy päinvastoin edistää tuotannon monipuolistamista”, Boza painottaa.

Ruokaturva genderköyhyysmaatalousruoka Peru Suomen IPS

Lue myös

Perulaisia naisviljelijöitä

Perun naisviljelijät taistelevat roskaruokaa vastaan

Pohjois-Perun naisviljelijät kiertävät antamassa ravitsemusvalistusta ja valmistavat koululaisille muun muassa terveellisiä lounasrasioita. Niillä halutaan korvata kioskien myymät epäterveelliset välipalat.
Lehmä

Kenian maaseudulla torjutaan ruokaa pilaavaa homemyrkkyä

Maissin huonot varastointimenetelmät johtavat helposti syöpää aiheuttavan aflatoksiinin syntyyn. Nyt vaaran voi havaita pikatestillä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.