Uutiset Etiopian demokratiakehitys

Lähes vuoden kestänyt hätätila päättyi Etiopiassa, tyytymättömyys ei

Kymmenen kuukautta kestänyt hätätila on johtanut tuhansien ihmisten pidätyksiin ja oikeudenkäynteihin. Ihmisoikeusjärjestö pelkää, että protestit jatkuvat.
Katunäkymä Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa
Etiopian hallitus piti yllä hätätilaa kymmenen kuukautta. Katunäkymä Addis Abebasta. (Kuva: Andrea Moroni / CC BY-NC-ND 2.0 )

Etiopian parlamentti on äänestänyt maan kymmenen kuukautta kestäneen hätätilan poistamisen puolesta. Hätätilan oli alun perin tarkoitus kestää puoli vuotta, mutta sitä pidennettiin keväällä.

Hätätila muun muassa antoi turvallisuuspalvelulle luvan pysäyttää ja tutkia epäiltyjä ja tehdä kotietsintöjä ilman oikeuden päätöstä. Diplomaatteja kiellettiin matkustamasta 40:tä kilometriä kauemmas pääkaupungista. Viisi oppositioryhmää määriteltiin terroristiryhmiksi, viestimille asetettiin rajoituksia ja öisin oli ulkonaliikkumiskielto. Osa rajoitteista poistettiin keväällä.

Hätätilajulistuksen taustalla olivat rajut mielenosoitukset, jotka alkoivat syksyllä 2015 hallituksen suunnitelmista laajentaa pääkaupunki Addis Abeban rajoja Oromian osavaltion puolelle. Protesteissa kuoli jopa yli tuhat ihmistä, ja ne laajenivat lopulta yleisiksi hallituksen politiikkaa ja ihmisoikeusloukkauksia vastustaviksi mielenosoituksiksi.

Maan puolustusministeri Siraj Fegessa kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että hätätilan aikana on pidätetty yli 29 000 ihmistä ja lähes 8 000 joutuu oikeuteen väkivaltaan osallistumisesta.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan monien syytteet ovat poliittisesti motivoituja. Syytettynä on muun muassa oppositiojohtajia, taiteilijoita ja toimittajia.

HRW:n Afrikan sarven asiantuntijan Felix Hornen mukaan hätätilajulistus ei myöskään ole vaikuttanut mielenosoitusten syihin. Hallitus lupasi puuttua hätätilan aikana muun muassa korruptioon, ryhtyä vuoropuheluun opposition kanssa ja luoda työpaikkoja nuorille, mutta nämä eivät olleet mielenosoittajien tärkeimpiä vaatimuksia. Hallitus ei myöskään ole aloittanut tutkintaa turvallisuusjoukkojen väärinkäytöksistä protestien aikana, hän muistuttaa.

”Hallitus on laajalti määritellyt protestoijien epäkohdat omilla ehdoillaan ja jättänyt huomiotta perustavanlaatuisemmat vaatimukset poliittisen tilan avaamisesta, toisinajattelun sallimisesta ja erilaisten näkökulmien suvaitsemisesta, mikä on erittäin tärkeää niin suuressa ja etnisesti monimuotoisessa maassa.”

Horne kertookin kuulleensa monien mielenosoittajien sanoneen, että ilman uudistuksia on vain ajan kysymys, milloin protestit alkavat uudelleen.

Etiopian demokratiakehitys politiikkaaktivismidemokratiakansalaisyhteiskunta Etiopia

Lue myös

Etiopian lippu
Etiopia on vapauttanut viime aikoina poliittisia vankeja.
(Kuva:
Loey Felipe
/
UN Photo
)
Oromokylä Etiopiassa
Etiopian suurimman väestöryhmän muodostavat kielestään ja kulttuuristaan ylpeät oromot, joita on 35 miljoonaa. He ovat viime vuosina nousseet vaatimaan oikeuksiaan. Kuvassa oromokylä.
(Kuva:
James Jeffrey
/
Suomen IPS
/
CC BY-SA 2.0
)

Etiopia vapautti vankeja – miten pitkälle demokratia etenee?

Etiopia on luvannut sulkea pahamaineisin kidutuskeskuksensa. Se on hallituksen keino lievittää tyytymättömyyttä, joka uhkaa maan yhtenäisyyttä ehkä pahimmin sitten vuoden 1991.
Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn
Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn ilmoitti eilen poliittisten vankien vapauttamisesta. Kuva vuoden 2016 pakolaiskonferenssista New Yorkista.
(Kuva:
Rick Bajornas
/
UN Photo
)

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.