Uutiset Demokratia

Lähes vuoden kestänyt hätätila päättyi Etiopiassa, tyytymättömyys ei

Kymmenen kuukautta kestänyt hätätila on johtanut tuhansien ihmisten pidätyksiin ja oikeudenkäynteihin. Ihmisoikeusjärjestö pelkää, että protestit jatkuvat.
Katunäkymä Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa
Etiopian hallitus piti yllä hätätilaa kymmenen kuukautta. Katunäkymä Addis Abebasta. (Kuva: Andrea Moroni / CC BY-NC-ND 2.0 )

Etiopian parlamentti on äänestänyt maan kymmenen kuukautta kestäneen hätätilan poistamisen puolesta. Hätätilan oli alun perin tarkoitus kestää puoli vuotta, mutta sitä pidennettiin keväällä.

Hätätila muun muassa antoi turvallisuuspalvelulle luvan pysäyttää ja tutkia epäiltyjä ja tehdä kotietsintöjä ilman oikeuden päätöstä. Diplomaatteja kiellettiin matkustamasta 40:tä kilometriä kauemmas pääkaupungista. Viisi oppositioryhmää määriteltiin terroristiryhmiksi, viestimille asetettiin rajoituksia ja öisin oli ulkonaliikkumiskielto. Osa rajoitteista poistettiin keväällä.

Hätätilajulistuksen taustalla olivat rajut mielenosoitukset, jotka alkoivat syksyllä 2015 hallituksen suunnitelmista laajentaa pääkaupunki Addis Abeban rajoja Oromian osavaltion puolelle. Protesteissa kuoli jopa yli tuhat ihmistä, ja ne laajenivat lopulta yleisiksi hallituksen politiikkaa ja ihmisoikeusloukkauksia vastustaviksi mielenosoituksiksi.

Maan puolustusministeri Siraj Fegessa kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että hätätilan aikana on pidätetty yli 29 000 ihmistä ja lähes 8 000 joutuu oikeuteen väkivaltaan osallistumisesta.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan monien syytteet ovat poliittisesti motivoituja. Syytettynä on muun muassa oppositiojohtajia, taiteilijoita ja toimittajia.

HRW:n Afrikan sarven asiantuntijan Felix Hornen mukaan hätätilajulistus ei myöskään ole vaikuttanut mielenosoitusten syihin. Hallitus lupasi puuttua hätätilan aikana muun muassa korruptioon, ryhtyä vuoropuheluun opposition kanssa ja luoda työpaikkoja nuorille, mutta nämä eivät olleet mielenosoittajien tärkeimpiä vaatimuksia. Hallitus ei myöskään ole aloittanut tutkintaa turvallisuusjoukkojen väärinkäytöksistä protestien aikana, hän muistuttaa.

”Hallitus on laajalti määritellyt protestoijien epäkohdat omilla ehdoillaan ja jättänyt huomiotta perustavanlaatuisemmat vaatimukset poliittisen tilan avaamisesta, toisinajattelun sallimisesta ja erilaisten näkökulmien suvaitsemisesta, mikä on erittäin tärkeää niin suuressa ja etnisesti monimuotoisessa maassa.”

Horne kertookin kuulleensa monien mielenosoittajien sanoneen, että ilman uudistuksia on vain ajan kysymys, milloin protestit alkavat uudelleen.

Demokratia politiikkaaktivismidemokratiakansalaisyhteiskunta Etiopia

Lue myös

Kenian lippuja
Kenian johto ei mennyt uusiksi presidentinvaalien uusintakierroksellakaan.
(Kuva:
Rick Bajornas
/
UN Photo
)

Kenian korkein oikeus vahvisti vaalituloksen – väkivalta huolettaa

Kenian presidenttinä jatkaa Uhuru Kenyatta. Amnesty on huolissaan vaaliväkivallasta, jossa on syksyn aikana kuollut kymmeniä ihmisiä.
Keboitse Machangana
Demokratianinstituutti IDEAn kansainvälisen ohjelman johtaja Keboitse Machangana kehottaa johtajia palaamaan takaisin demokratian perusteisiin. Machangana vieraili syksyllä Suomessa Demo ry:n vieraana.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Itsevaltaiset johtajat haastavat demokratian, mutta ”vielä ei ole aika julistaa demokratiaa kuolleeksi”

Demokratiasta on helppo olla huolissaan, kun seuraa vaikkapa Afrikan tai Itä-Euroopan maiden viimeaikaista kehitystä. Demokratia-asiantuntija Keboitse Machanganan mukaan demokratia on kuitenkin osoittanut sietokykynsä.
Nairobi, Kenia
Kenian pääkaupungissa Nairobissa on ollut vaalien vuoksi levotonta.
(Kuva:
Victor Ochieng
/
CC BY-SA 2.0
)

Amnesty: Kenian poliisi rankaisee vaalimielenosoittajia

Ihmisiä on ammuttu Keniassa, kun he ovat olleet ostamassa ruokaa torilla, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lääkepurkki ja tabletteja
Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa. (Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Kädet yhdessä
Radi-Aid-palkinnolla halutaan vähentää avustuskampanjoiden stereotypioita.(Kuva: Paul Taylor / CC BY-ND 2.0)

Parhaat ja pahimmat hyväntekeväisyysvideot valittu – ”tämä on kirjaimellisesti köyhyysturismia”

Norjalaisjärjestö palkitsi brittilaulaja Ed Sheeranin tähdittämän videon huonoimman hyväntekeväisyysvideon palkinnolla. Myös muut julkkisvideot saavat kritiikkiä, mutta järjestöjen mukaan niillä myös kerätään paljon rahaa.