Uutiset Demokratia

Lähes vuoden kestänyt hätätila päättyi Etiopiassa, tyytymättömyys ei

Kymmenen kuukautta kestänyt hätätila on johtanut tuhansien ihmisten pidätyksiin ja oikeudenkäynteihin. Ihmisoikeusjärjestö pelkää, että protestit jatkuvat.
Katunäkymä Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa
Etiopian hallitus piti yllä hätätilaa kymmenen kuukautta. Katunäkymä Addis Abebasta. (Kuva: Andrea Moroni / CC BY-NC-ND 2.0 )

Etiopian parlamentti on äänestänyt maan kymmenen kuukautta kestäneen hätätilan poistamisen puolesta. Hätätilan oli alun perin tarkoitus kestää puoli vuotta, mutta sitä pidennettiin keväällä.

Hätätila muun muassa antoi turvallisuuspalvelulle luvan pysäyttää ja tutkia epäiltyjä ja tehdä kotietsintöjä ilman oikeuden päätöstä. Diplomaatteja kiellettiin matkustamasta 40:tä kilometriä kauemmas pääkaupungista. Viisi oppositioryhmää määriteltiin terroristiryhmiksi, viestimille asetettiin rajoituksia ja öisin oli ulkonaliikkumiskielto. Osa rajoitteista poistettiin keväällä.

Hätätilajulistuksen taustalla olivat rajut mielenosoitukset, jotka alkoivat syksyllä 2015 hallituksen suunnitelmista laajentaa pääkaupunki Addis Abeban rajoja Oromian osavaltion puolelle. Protesteissa kuoli jopa yli tuhat ihmistä, ja ne laajenivat lopulta yleisiksi hallituksen politiikkaa ja ihmisoikeusloukkauksia vastustaviksi mielenosoituksiksi.

Maan puolustusministeri Siraj Fegessa kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että hätätilan aikana on pidätetty yli 29 000 ihmistä ja lähes 8 000 joutuu oikeuteen väkivaltaan osallistumisesta.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan monien syytteet ovat poliittisesti motivoituja. Syytettynä on muun muassa oppositiojohtajia, taiteilijoita ja toimittajia.

HRW:n Afrikan sarven asiantuntijan Felix Hornen mukaan hätätilajulistus ei myöskään ole vaikuttanut mielenosoitusten syihin. Hallitus lupasi puuttua hätätilan aikana muun muassa korruptioon, ryhtyä vuoropuheluun opposition kanssa ja luoda työpaikkoja nuorille, mutta nämä eivät olleet mielenosoittajien tärkeimpiä vaatimuksia. Hallitus ei myöskään ole aloittanut tutkintaa turvallisuusjoukkojen väärinkäytöksistä protestien aikana, hän muistuttaa.

”Hallitus on laajalti määritellyt protestoijien epäkohdat omilla ehdoillaan ja jättänyt huomiotta perustavanlaatuisemmat vaatimukset poliittisen tilan avaamisesta, toisinajattelun sallimisesta ja erilaisten näkökulmien suvaitsemisesta, mikä on erittäin tärkeää niin suuressa ja etnisesti monimuotoisessa maassa.”

Horne kertookin kuulleensa monien mielenosoittajien sanoneen, että ilman uudistuksia on vain ajan kysymys, milloin protestit alkavat uudelleen.

Demokratia politiikkaaktivismidemokratiakansalaisyhteiskunta Etiopia

Lue myös

Kenialaismies ja Kenian lippu
Kenian presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestettiin elokuussa. Nyt jännitetään, tuleeko toista kierrosta ja jos tulee, miten reilut vaalit ovat.
(Kuva:
Commonwealth Secretariat
/
CC BY-NC 2.0
)

Kenian uusintavaalit vaakalaudalla – ”tilanne on hirveän jännittynyt”

Suomalainen kehitysyhteistyöntekijä Airi Kähärä seuraa Kenian presidentinvaalien uusintakierrosta Nairobissa. Tilanne on kireä, sillä jopa vaalikomission puheenjohtaja on sanonut, ettei reiluja vaaleja voida järjestää. Väkivallan uhka on korkealla.
Ruandan presidentti Paul Kagame
Presidentti Paul Kagame on hallinnut Ruandaa vuodesta 2017.
(Kuva:
Veni
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Presidentin kriitikko syytteeseen Ruandassa – ”hallitus ei halua sietää kritiikkiä”

Paul Kagame voitti elokuussa Ruandan presidentinvaalit 98 prosentin osuudella äänistä. Murskavoitosta huolimatta maan hallinto käy kovin ottein opposition edustajia vastaan.
Kenian presidentti Uhuru Kenyatta
Uhuru Kenyatta on ollut vuodesta 2013 lähtien Kenian presidentti. Viime viikon vaaleissa hänet valittiin tehtävään uudelleen.
(Kuva:
WTO
/
CC BY-SA 2.0
)

Väkivalta puhkesi presidentinvaalien jälkeen Keniassa

Väkivalta puhkesi, kun Kenian presidentiksi uudelleenvalittiin viime perjantaina Uhuru Kenyatta. Poliisi vastasi mielenosoituksiin kyynelakaasulla ja ammuksilla.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Kenialaismies ja Kenian lippu
Kenian presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestettiin elokuussa. Nyt jännitetään, tuleeko toista kierrosta ja jos tulee, miten reilut vaalit ovat.(Kuva: Commonwealth Secretariat / CC BY-NC 2.0)

Kenian uusintavaalit vaakalaudalla – ”tilanne on hirveän jännittynyt”

Suomalainen kehitysyhteistyöntekijä Airi Kähärä seuraa Kenian presidentinvaalien uusintakierrosta Nairobissa. Tilanne on kireä, sillä jopa vaalikomission puheenjohtaja on sanonut, ettei reiluja vaaleja voida järjestää. Väkivallan uhka on korkealla.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.