Uutiset Etiopian demokratiakehitys

Lähes vuoden kestänyt hätätila päättyi Etiopiassa, tyytymättömyys ei

Kymmenen kuukautta kestänyt hätätila on johtanut tuhansien ihmisten pidätyksiin ja oikeudenkäynteihin. Ihmisoikeusjärjestö pelkää, että protestit jatkuvat.
Katunäkymä Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa
Etiopian hallitus piti yllä hätätilaa kymmenen kuukautta. Katunäkymä Addis Abebasta. (Kuva: Andrea Moroni / CC BY-NC-ND 2.0)

Etiopian parlamentti on äänestänyt maan kymmenen kuukautta kestäneen hätätilan poistamisen puolesta. Hätätilan oli alun perin tarkoitus kestää puoli vuotta, mutta sitä pidennettiin keväällä.

Hätätila muun muassa antoi turvallisuuspalvelulle luvan pysäyttää ja tutkia epäiltyjä ja tehdä kotietsintöjä ilman oikeuden päätöstä. Diplomaatteja kiellettiin matkustamasta 40:tä kilometriä kauemmas pääkaupungista. Viisi oppositioryhmää määriteltiin terroristiryhmiksi, viestimille asetettiin rajoituksia ja öisin oli ulkonaliikkumiskielto. Osa rajoitteista poistettiin keväällä.

Hätätilajulistuksen taustalla olivat rajut mielenosoitukset, jotka alkoivat syksyllä 2015 hallituksen suunnitelmista laajentaa pääkaupunki Addis Abeban rajoja Oromian osavaltion puolelle. Protesteissa kuoli jopa yli tuhat ihmistä, ja ne laajenivat lopulta yleisiksi hallituksen politiikkaa ja ihmisoikeusloukkauksia vastustaviksi mielenosoituksiksi.

Maan puolustusministeri Siraj Fegessa kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että hätätilan aikana on pidätetty yli 29 000 ihmistä ja lähes 8 000 joutuu oikeuteen väkivaltaan osallistumisesta.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan monien syytteet ovat poliittisesti motivoituja. Syytettynä on muun muassa oppositiojohtajia, taiteilijoita ja toimittajia.

HRW:n Afrikan sarven asiantuntijan Felix Hornen mukaan hätätilajulistus ei myöskään ole vaikuttanut mielenosoitusten syihin. Hallitus lupasi puuttua hätätilan aikana muun muassa korruptioon, ryhtyä vuoropuheluun opposition kanssa ja luoda työpaikkoja nuorille, mutta nämä eivät olleet mielenosoittajien tärkeimpiä vaatimuksia. Hallitus ei myöskään ole aloittanut tutkintaa turvallisuusjoukkojen väärinkäytöksistä protestien aikana, hän muistuttaa.

”Hallitus on laajalti määritellyt protestoijien epäkohdat omilla ehdoillaan ja jättänyt huomiotta perustavanlaatuisemmat vaatimukset poliittisen tilan avaamisesta, toisinajattelun sallimisesta ja erilaisten näkökulmien suvaitsemisesta, mikä on erittäin tärkeää niin suuressa ja etnisesti monimuotoisessa maassa.”

Horne kertookin kuulleensa monien mielenosoittajien sanoneen, että ilman uudistuksia on vain ajan kysymys, milloin protestit alkavat uudelleen.

Etiopian demokratiakehitys politiikkaaktivismidemokratiakansalaisyhteiskunta Etiopia

Lue myös

Etiopian lippu

Etiopian poliittiset uudistukset takkuilevat – vapautettuja poliittisia vankeja pidätettiin uudelleen

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn kohahdutti alkuvuodesta ilmoittamalla maan vapauttavan ison liudan poliittisia vankeja. Nyt maan viranomaiset ovat kuitenkin pidättäneet uudelleen opposition edustajia ja toimittajia, jotka olivat juhlineet vapautusta.
Somalipakolaisia Etiopiassa istumassa seinän vieressä

Some lietsoo etnistä eripuraa Etiopiassa – muistuttaa Ruandan tilannetta ennen kansanmurhaa

Tuhannet etiopialaiset ovat maan sisäisinä pakolaisina sen jäljiltä, kun etninen väkivalta leimahti viime syyskuussa. Moni epäilee, että etnisiä levottomuuksia lietsotaan poliittisista syistä.
Etiopian entinen pääministeri Hailemariam Desalegn ja muita ihmisiä

Valtarakenteet horjuvat Etiopiassa – uudelta pääministeriltä odotetaan paljon

Etiopia oli 25 vuotta rauhan saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, mutta viime vuodet maa on ollut poikkeustilassa. ”Ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan”, sanoo oikeustieteilijä Awol Allo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Robotti mielenosoituksessa

Tekoälyn asiantuntija Noel Sharkey tutustui tappajarobotteihin ja ryhtyi niitä vastustavaksi kansalaisaktivistiksi – ”asevarustelukilpa on alkamassa”

Suomessa vierailleen professori Noel Sharkeyn mukaan robottiaseilta puuttuu tärkeä ominaisuus: ne eivät pysty erottelemaan siviiliä sotilaista. Hän lobbaa nyt sen puolesta, että muun muassa Suomi ryhtyisi vastustamaan robottiaseita.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.
Tietokoneen näppäimistö

Raportti: Teknologia-alalla esiintyy pakkotyötä – firmat haluavat estää sen, mutta harva kertoo, miten se tapahtuu

Monia teknologia- ja elektroniikka-alan tuotteita tehdään pakkotyövoimalla. Suuryritykset ovat viime vuosina kunnostautuneet sen estämisessä mutta enemmän pitää tehdä, vaaditaan tuoreessa raportissa.
Lapsia leijojen kera

Kodeistaan paenneiden määrä kasvoi uuteen ennätykseen – ”kukaan ei valitse pakolaiseksi ryhtymistä”, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö

”Minun viestini maailmalle on, että en halua olla pakolainen. Haluan mennä takaisin kotiini Myanmariin, mutta haluan elää turvassa ja rauhassa”, kertoi Mutaybatu-niminen pakolainen YK:n pakolaisjärjestölle. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli 68,5 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä.