Uutiset Syyrian konflikti

Lääkäripula piinaa Syyriaa – vain sinnikkäimmät jäävät

Syyriassa kuolee sotavammojen lisäksi ihmisiä nyt myös diabeteksen kaltaisiin kroonisiin tauteihin, kertoo Suomessa vieraillut Zeidoun Alzoubi. Hänen johtamansa järjestö toimittaa terveyspalveluita kaikkialle maahan.
New Yorkissa osoitettiin vuonna 2015 mieltä Syyrian terveydenhuoltoammattilaisten puolesta. (Kuva: Michael Hnatov/Physicians for Human Rights / CC BY-NC-ND 2.0)

Katastrofaalinen. Se on syyrialaisen tohtori Zeidoun Alzoubin mukaan oikea sana kuvaamaan Syyrian tämänhetkistä terveystilannetta.

"Jos emme toimi pian, maassa on kohta nolla lääkäriä", hän sanoo.

Alzoubi johtaa UOSSM:ää (Union of Medical Care and Relief Organizations), kansainvälistä järjestöyhteenliittymää, joka on ylläpitänyt terveyspalveluita Syyriassa vuodesta 2012, lähes koko tuhoisan konfliktin ajan.

Puolueeton järjestö muun muassa tukee sairaaloita ja terveyskeskuksia, toimittaa lääkkeitä, antaa ensiapua, rokotuksia ja mielenterveystukea. Esimerkiksi sen tukemissa terveyskeskuksissa apua on saanut jo noin 825 000 potilasta.

Suomessa tällä viikolla vierailleen Alzoubin mukaan yksi järjestön tämän hetken tärkeimmistä tehtävistä on maan lääkäripulan paikkaaminen.

"Koulutamme ihmisiä antamaan ensiapua, auttamaan synnytyksissä sekä antamaan psykososiaalista tukea. Tarkoituksena on, että yhteisöjen terveystyöntekijät hoitaisivat potilaita ensimmäisenä ja että vain vakavimmat tapaukset siirrettäisiin sairaaloihin, sillä ne eivät voi ottaa kaikkia vastaan", hän kertoo.

Sairaalat kuuluvat Syyrian vaarallisimpiin paikkoihin, ja satoja terveydenhuollon työntekijöitä on kuollut hyökkäyksissä terveyspalveluita vastaan. Konflikti on tuhonnut myös terveyskeskuksia ja välineistöä. Alzoubi arvioi, että noin 15 000 lääkäriä on lähtenyt maasta.

"Kansallinen standardi on yksi lääkäri 700:aa potilasta kohti, mutta nyt meillä on alueesta riippuen yksi lääkäri 10 000–12 000:ta potilasta kohti", hän kertoo.

Lääkäripula on johtanut myös korkeampaan kuolleisuuteen. Enää Syyriassa ei kuitenkaan kuolla vain sotavammojen vuoksi, Alzoubi kertoo.

"Korkea kuolleisuusaste johtuu sodan epäsuorista vaikutuksista. Ihmiset kuolevat diabetekseen, sydäntauteihin ja muihin ei-tarttuviin tauteihin sekä myös tartuntatauteihin."

Jos lääkäri jää, potilaatkin jäävät

Alzoubi vieraili tällä viikolla Suomen Lähetysseuran kutsumana Helsingissä, jossa järjestettiin kansainvälinen Syyria-avustuskonferenssi YK:n pyynnöstä. Siellä julkaistiin avustussuunnitelma, jonka tarkoituksena on kerätä 4,63 miljardia dollaria eli noin 4,3 miljardia euroa vuosille 2017–2018 Syyrian pakolaisten ja heidät vastaanottaneiden maiden tukemiseksi.

Suomalaisten järjestöjen konferenssin alla julkaiseman kannanoton mukaan Syyrian paikalliset toimijat pitäisi ottaa paremmin mukaan niin humanitaariseen apuun, rauhantyöhön kuin jälleenrakennukseenkin.

Alzoubi on samaa mieltä. Jos halutaan rauhaa, rahaa tarvitaan nimenomaan paikallisille toimijoille, hän sanoo.

UOSSM:llä olisi käyttöä rahalle, jolla voitaisiin maksaa lääkärien palkkoja. Siten Syyriaan ei saataisi jäämään pelkästään lääkäreitä, vaan myös tuhansia muita ihmisiä, hän huomauttaa.

"Olen sanonut yhä uudelleen EU-lahjoittajille, että jos maksatte lääkärin palkan, annatte myös Syyriassa oleville perheille enemmän syitä jäädä. Jos ei ole kouluja eikä lääkäriä, joka rokottaisi lapset, he eivät jää."

Kaikki eivät olekaan lähteneet, sen osoittavat UOSSM:n työntekijöiden ponnistelut Syyriassa. Alzoubi itse asuu virallisesti Saksassa mutta käy jatkuvasti Syyriassa.

"Jonkun on tehtävä tämä. Jos en tee tätä, jonkun muun täytyy."

Syyrian konflikti katastrofiapukonfliktiterveys Syyria KepaSuomen Lähetysseura

Lue myös

Mies kävelee Syyrian Raqqassa
Raqqa vuonna 2012. Tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kaupungista.
(Kuva:
Beshr Abdulhadi
/
CC BY 2.0
)
Syyrian lippu nojaamassa seinää vasten.
Syyrian sisällissota on kestänyt yli kuusi vuotta.
(Kuva:
Garry Knight
/
CC BY 2.0
)
Syyrialainen tomaatinviljelijä vuonna 2014. (Kuva: UNDP Syria / CC BY-NC-ND 2.0)

Syyrian konflikti on maksanut maataloudelle 15 miljardia euroa, viljelijät sinnittelevät yhä

Syyrian maanviljelijät kaipaisivat tukea esimerkiksi lannoitteiden ja polttoaineen hankintaan. Se voisi hillitä myös muuttoliikettä, selviää tutkimuksesta.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.