Uutiset Syyrian konflikti

Lääkäripula piinaa Syyriaa – vain sinnikkäimmät jäävät

Syyriassa kuolee sotavammojen lisäksi ihmisiä nyt myös diabeteksen kaltaisiin kroonisiin tauteihin, kertoo Suomessa vieraillut Zeidoun Alzoubi. Hänen johtamansa järjestö toimittaa terveyspalveluita kaikkialle maahan.
New Yorkissa osoitettiin vuonna 2015 mieltä Syyrian terveydenhuoltoammattilaisten puolesta. (Kuva: Michael Hnatov/Physicians for Human Rights / CC BY-NC-ND 2.0)

Katastrofaalinen. Se on syyrialaisen tohtori Zeidoun Alzoubin mukaan oikea sana kuvaamaan Syyrian tämänhetkistä terveystilannetta.

"Jos emme toimi pian, maassa on kohta nolla lääkäriä", hän sanoo.

Alzoubi johtaa UOSSM:ää (Union of Medical Care and Relief Organizations), kansainvälistä järjestöyhteenliittymää, joka on ylläpitänyt terveyspalveluita Syyriassa vuodesta 2012, lähes koko tuhoisan konfliktin ajan.

Puolueeton järjestö muun muassa tukee sairaaloita ja terveyskeskuksia, toimittaa lääkkeitä, antaa ensiapua, rokotuksia ja mielenterveystukea. Esimerkiksi sen tukemissa terveyskeskuksissa apua on saanut jo noin 825 000 potilasta.

Suomessa tällä viikolla vierailleen Alzoubin mukaan yksi järjestön tämän hetken tärkeimmistä tehtävistä on maan lääkäripulan paikkaaminen.

"Koulutamme ihmisiä antamaan ensiapua, auttamaan synnytyksissä sekä antamaan psykososiaalista tukea. Tarkoituksena on, että yhteisöjen terveystyöntekijät hoitaisivat potilaita ensimmäisenä ja että vain vakavimmat tapaukset siirrettäisiin sairaaloihin, sillä ne eivät voi ottaa kaikkia vastaan", hän kertoo.

Sairaalat kuuluvat Syyrian vaarallisimpiin paikkoihin, ja satoja terveydenhuollon työntekijöitä on kuollut hyökkäyksissä terveyspalveluita vastaan. Konflikti on tuhonnut myös terveyskeskuksia ja välineistöä. Alzoubi arvioi, että noin 15 000 lääkäriä on lähtenyt maasta.

"Kansallinen standardi on yksi lääkäri 700:aa potilasta kohti, mutta nyt meillä on alueesta riippuen yksi lääkäri 10 000–12 000:ta potilasta kohti", hän kertoo.

Lääkäripula on johtanut myös korkeampaan kuolleisuuteen. Enää Syyriassa ei kuitenkaan kuolla vain sotavammojen vuoksi, Alzoubi kertoo.

"Korkea kuolleisuusaste johtuu sodan epäsuorista vaikutuksista. Ihmiset kuolevat diabetekseen, sydäntauteihin ja muihin ei-tarttuviin tauteihin sekä myös tartuntatauteihin."

Jos lääkäri jää, potilaatkin jäävät

Alzoubi vieraili tällä viikolla Suomen Lähetysseuran kutsumana Helsingissä, jossa järjestettiin kansainvälinen Syyria-avustuskonferenssi YK:n pyynnöstä. Siellä julkaistiin avustussuunnitelma, jonka tarkoituksena on kerätä 4,63 miljardia dollaria eli noin 4,3 miljardia euroa vuosille 2017–2018 Syyrian pakolaisten ja heidät vastaanottaneiden maiden tukemiseksi.

Suomalaisten järjestöjen konferenssin alla julkaiseman kannanoton mukaan Syyrian paikalliset toimijat pitäisi ottaa paremmin mukaan niin humanitaariseen apuun, rauhantyöhön kuin jälleenrakennukseenkin.

Alzoubi on samaa mieltä. Jos halutaan rauhaa, rahaa tarvitaan nimenomaan paikallisille toimijoille, hän sanoo.

UOSSM:llä olisi käyttöä rahalle, jolla voitaisiin maksaa lääkärien palkkoja. Siten Syyriaan ei saataisi jäämään pelkästään lääkäreitä, vaan myös tuhansia muita ihmisiä, hän huomauttaa.

"Olen sanonut yhä uudelleen EU-lahjoittajille, että jos maksatte lääkärin palkan, annatte myös Syyriassa oleville perheille enemmän syitä jäädä. Jos ei ole kouluja eikä lääkäriä, joka rokottaisi lapset, he eivät jää."

Kaikki eivät olekaan lähteneet, sen osoittavat UOSSM:n työntekijöiden ponnistelut Syyriassa. Alzoubi itse asuu virallisesti Saksassa mutta käy jatkuvasti Syyriassa.

"Jonkun on tehtävä tämä. Jos en tee tätä, jonkun muun täytyy."

Syyrian konflikti katastrofiapukonfliktiterveys Syyria KepaSuomen Lähetysseura

Lue myös

Syyrialaispakolaisia ja telttoja Libanonissa
Libanoniin on paennut lähes miljoona syyrialaista. Pakolaisia epämuodollisella leirillä Bekaan laaksossa helmikuussa 2017.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)
Koululuokallinen lapsia
Syyrian konflikti on vaikuttanut jopa 80 prosenttiin maan lapsista. Kuvassa syyrialais- ja libanonilaislapsia yhteisoppitunnilla Libanonissa vuonna 2016.
(Kuva:
Adam Patterson
/
Panos
DFID
/
CC BY 2.0
)

Konfliktit vaikuttavat yhä kipeämmin lapsiin – asiantuntijalta ei heru ymmärrystä pakolaisvastaisuudelle

Iso osa syyrialaislapsista on menettänyt jonkun läheisensä konfliktin seurauksena. World Vision -järjestön asiantuntija Brikena Zogaj toivoo rikkailta mailta lapsiystävällisempää pakolaispolitiikkaa. ”Kymmenen vuoden päästä voi olla teidän vuoronne olla autettavana.”
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.
(Kuva:
niawag
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.