Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kysely: Usko pakolaiskriisin ratkaisemiseen heikko

Kyselytutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia ihmisistä 12 maassa uskoo voivansa tehdä jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Pystyvimmiksi johtajiksi ratkomaan kriisiä nimetään Donald Trump sekä Angela Merkel.
Pakolaisia Lesboksella Kreikassa vuonna 2015.
Harva tuoreeseen kyselyyn vastanneista uskoo voivansa vaikuttaa pakolaiskriisiin. Kuvassa pakolaisia ja siirtolaisia saapumassa Lesbokselle Kreikkaan vuonna 2015. (Kuva: Ben White / CAFOD Photo Library / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisten tuki humanitaariselle toiminnalle on laskemassa jyrkästi eikä maailman johtajien uskota pystyvän puuttumaan pakolaiskriisiin, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta.

12 maassa tehdyn kyselyn mukaan vain yhdeksän prosenttia vajaasta 6 500 vastanneesta uskoi voivansa tehdä itse jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Vaikka suurin osa uskoi, että pakolaiset ansaitsevat apua, vain 37 prosenttia toivotti heidät tervetulleeksi omaan maahansa.

Kyselytutkimuksen toteutti Aurora Humanitarian Initiative (AHI), yhdysvaltalais-sveitsiläinen-armenialainen järjestö, joka edistää humanitaarista toimintaa.

Tutkimus tehdään vuosittain, ja tänä vuonna erityispainopisteenä oli siirtolaisuus, jonka suhteen vastaukset olivat varsin pessimistisiä. Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia koki, että omaa maata uhkaavat etniset vähemmistöt. Tämä käsitys on noussut merkittävästi Isossa-Britanniassa, Keniassa, Turkissa ja Ranskassa.

42 prosenttia myös näki, että omaan maahan on tullut jo liikaa pakolaisia. Maiksi, jotka ottavat eniten vastaan pakolaisia, nimettiin Saksa, Ranska ja Yhdysvallat. Todellisuudessa suurimmat maat ovat Pakistan, Iran ja Turkki.

Vajaa kolmannes ei osannut vastata, kuka johtaja olisi paras ratkaisemaan pakolaiskriisiä, kolmannes piti parhaana Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ja vajaa kolmannes Saksan liittokansleria Angelma Merkeliä.

Yleisesti ottaen vastaajat näkivät maailman suurimmiksi humanitaarisiksi ongelmiksi terrorismin, rikkaiden ja köyhien välisen kuilun, nälän, ilmastonmuutoksen ja pakkosiirtolaisuuden.

Synkistä näkymistä huolimatta tutkijat muistuttavat, että nuoret suhtautuvat muita ryhmiä positiivisemmin humanitaariseen toimintaan ja siihen, miten pakolaiskriisiin voi vaikuttaa. Nuoria onkin motivoitava, jotta he ymmärtäisivät oman kapasiteettinsa ja ryhtyisivät toimimaan, sanoo yksi AHI:n perustajista, Ruben Vardanyan tiedotteessa.

Haastattelut tehtiin helmi- ja maaliskuussa. Maista mukana olivat Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Argentiina, Armenia, Iran, Japani, Kenia, Libanon, Venäjä ja Turkki.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus

Lue myös

Muovikassia kantava David Antonio Pérez kadulla

Karkotetun paluu Yhdysvalloista El Salvadoriin on ankea

12 vuotta Yhdysvalloissa asunut David Antonio Pérez karkotettiin takaisin El Salvadoriin, jossa elannon hankkiminen on vaikeaa. Karkotukset uhkaavat kiihtyä, sillä Donald Trumpin hallinto ilmoitti viime vuonna lopettavansa elsalvadorilaisten nauttiman tilapäisen suojelun.
Nainen kietoutuneena kettinkiin mielenosoituksessa

”Moni luulee lähtevänsä rikastumaan mutta on oikeasti matkalla helvettiin” – kotiapulaisia riistetään Lähi-idässä

Persianlahden arabimaissa on arviolta 2,4 miljoonaa ulkomailta värvättyä piikaa. Heidän asemansa herättää kasvavaa huolta, sillä työolot ovat surkeat. Esimerkiksi Filippiinit kielsi maaliskuussa kansalaisiaan lähtemästä piikomaan Kuwaitiin, jossa apulainen löydettiin kuolleena isäntänsä pakastimesta.
Äiti ja poika Priya Tamang ja Prajwal Tamang Nepalissa

Miljardi ihmistä on riippuvaisia siirtolaisten rahalähetyksistä

Nepalilainen Tamangin perhe aikoo rakentaa maanjäristyksessä tuhoutuneen talonsa uudelleen isän Saudi-Arabiasta lähettämillä rahoilla. Vuonna 2017 hänen kaltaisensa siirtolaiset lähettivät kotimaihinsa peräti 483 miljardia euroa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.
Ihmisiä laittomalla kaatopaikalla Argentiinassa

Roskien saartamassa Buenos Airesissa kiistellään jätteenpoltosta

Buenos Airesin kaupunki haluaisi kumota Argentiinan jätteenpolttokiellon selvitäkseen jäteongelmastaan. Vastustajat pelkäävät, että sen jälkeen kierrätyksen kehittäminen unohtuisi.
Ilman kasvoja kuvattuja lapsia rivissä koulutarvikkeet käsissään

Aseelliset ryhmät vapauttivat lapsisotilaita Etelä-Sudanissa

Yli 200 lasta pääsi tällä viikolla pois aseistettujen ryhmien riveistä. Tuhansien alaikäisten arvellaan yhä olevan taistelijoina.