Kysely: Usko pakolaiskriisin ratkaisemiseen heikko | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kysely: Usko pakolaiskriisin ratkaisemiseen heikko

Kyselytutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia ihmisistä 12 maassa uskoo voivansa tehdä jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Pystyvimmiksi johtajiksi ratkomaan kriisiä nimetään Donald Trump sekä Angela Merkel.

Pakolaisia Lesboksella Kreikassa vuonna 2015.

Harva tuoreeseen kyselyyn vastanneista uskoo voivansa vaikuttaa pakolaiskriisiin. Kuvassa pakolaisia ja siirtolaisia saapumassa Lesbokselle Kreikkaan vuonna 2015. Kuva: Ben White / CAFOD Photo Library / CC BY-NC-ND 2.0.

Ihmisten tuki humanitaariselle toiminnalle on laskemassa jyrkästi eikä maailman johtajien uskota pystyvän puuttumaan pakolaiskriisiin, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta.

12 maassa tehdyn kyselyn mukaan vain yhdeksän prosenttia vajaasta 6 500 vastanneesta uskoi voivansa tehdä itse jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Vaikka suurin osa uskoi, että pakolaiset ansaitsevat apua, vain 37 prosenttia toivotti heidät tervetulleeksi omaan maahansa.

Kyselytutkimuksen toteutti Aurora Humanitarian Initiative (AHI), yhdysvaltalais-sveitsiläinen-armenialainen järjestö, joka edistää humanitaarista toimintaa.

Tutkimus tehdään vuosittain, ja tänä vuonna erityispainopisteenä oli siirtolaisuus, jonka suhteen vastaukset olivat varsin pessimistisiä. Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia koki, että omaa maata uhkaavat etniset vähemmistöt. Tämä käsitys on noussut merkittävästi Isossa-Britanniassa, Keniassa, Turkissa ja Ranskassa.

42 prosenttia myös näki, että omaan maahan on tullut jo liikaa pakolaisia. Maiksi, jotka ottavat eniten vastaan pakolaisia, nimettiin Saksa, Ranska ja Yhdysvallat. Todellisuudessa suurimmat maat ovat Pakistan, Iran ja Turkki.

Vajaa kolmannes ei osannut vastata, kuka johtaja olisi paras ratkaisemaan pakolaiskriisiä, kolmannes piti parhaana Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ja vajaa kolmannes Saksan liittokansleria Angelma Merkeliä.

Yleisesti ottaen vastaajat näkivät maailman suurimmiksi humanitaarisiksi ongelmiksi terrorismin, rikkaiden ja köyhien välisen kuilun, nälän, ilmastonmuutoksen ja pakkosiirtolaisuuden.

Synkistä näkymistä huolimatta tutkijat muistuttavat, että nuoret suhtautuvat muita ryhmiä positiivisemmin humanitaariseen toimintaan ja siihen, miten pakolaiskriisiin voi vaikuttaa. Nuoria onkin motivoitava, jotta he ymmärtäisivät oman kapasiteettinsa ja ryhtyisivät toimimaan, sanoo yksi AHI:n perustajista, Ruben Vardanyan tiedotteessa.

Haastattelut tehtiin helmi- ja maaliskuussa. Maista mukana olivat Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Argentiina, Armenia, Iran, Japani, Kenia, Libanon, Venäjä ja Turkki.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia