Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kysely: Usko pakolaiskriisin ratkaisemiseen heikko

Kyselytutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia ihmisistä 12 maassa uskoo voivansa tehdä jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Pystyvimmiksi johtajiksi ratkomaan kriisiä nimetään Donald Trump sekä Angela Merkel.
Pakolaisia Lesboksella Kreikassa vuonna 2015.
Harva tuoreeseen kyselyyn vastanneista uskoo voivansa vaikuttaa pakolaiskriisiin. Kuvassa pakolaisia ja siirtolaisia saapumassa Lesbokselle Kreikkaan vuonna 2015. (Kuva: Ben White / CAFOD Photo Library / CC BY-NC-ND 2.0 )

Ihmisten tuki humanitaariselle toiminnalle on laskemassa jyrkästi eikä maailman johtajien uskota pystyvän puuttumaan pakolaiskriisiin, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta.

12 maassa tehdyn kyselyn mukaan vain yhdeksän prosenttia vajaasta 6 500 vastanneesta uskoi voivansa tehdä itse jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Vaikka suurin osa uskoi, että pakolaiset ansaitsevat apua, vain 37 prosenttia toivotti heidät tervetulleeksi omaan maahansa.

Kyselytutkimuksen toteutti Aurora Humanitarian Initiative (AHI), yhdysvaltalais-sveitsiläinen-armenialainen järjestö, joka edistää humanitaarista toimintaa.

Tutkimus tehdään vuosittain, ja tänä vuonna erityispainopisteenä oli siirtolaisuus, jonka suhteen vastaukset olivat varsin pessimistisiä. Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia koki, että omaa maata uhkaavat etniset vähemmistöt. Tämä käsitys on noussut merkittävästi Isossa-Britanniassa, Keniassa, Turkissa ja Ranskassa.

42 prosenttia myös näki, että omaan maahan on tullut jo liikaa pakolaisia. Maiksi, jotka ottavat eniten vastaan pakolaisia, nimettiin Saksa, Ranska ja Yhdysvallat. Todellisuudessa suurimmat maat ovat Pakistan, Iran ja Turkki.

Vajaa kolmannes ei osannut vastata, kuka johtaja olisi paras ratkaisemaan pakolaiskriisiä, kolmannes piti parhaana Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ja vajaa kolmannes Saksan liittokansleria Angelma Merkeliä.

Yleisesti ottaen vastaajat näkivät maailman suurimmiksi humanitaarisiksi ongelmiksi terrorismin, rikkaiden ja köyhien välisen kuilun, nälän, ilmastonmuutoksen ja pakkosiirtolaisuuden.

Synkistä näkymistä huolimatta tutkijat muistuttavat, että nuoret suhtautuvat muita ryhmiä positiivisemmin humanitaariseen toimintaan ja siihen, miten pakolaiskriisiin voi vaikuttaa. Nuoria onkin motivoitava, jotta he ymmärtäisivät oman kapasiteettinsa ja ryhtyisivät toimimaan, sanoo yksi AHI:n perustajista, Ruben Vardanyan tiedotteessa.

Haastattelut tehtiin helmi- ja maaliskuussa. Maista mukana olivat Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Argentiina, Armenia, Iran, Japani, Kenia, Libanon, Venäjä ja Turkki.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus

Lue myös

Harry ja Ahmed – pakolaisia kumpikin

Pakolaiset ovat ihmisiä, eivät numeroita. Siitä muistuttaa Unicefin kampanjavideo, jolla toisen maailmansodan pakolainen ja Syyrian pakolainen kertovat tarinansa.
Eteläsudanilainen pakolaisnainen
Betty Kiden pakeni Etelä-Sudanista Ugandaan vuonna 2016. Uganda on yksi eniten pakolaisia vastaanottavista maista.
(Kuva:
Trocaire
/
CC BY 2.0
)

Kodistaan paenneiden määrä kasvoi taas ennätyslukemiin – joku pakenee kolmen sekunnin välein

Maailmassa oli viime vuoden lopulla yhteensä 65,6 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Vaikka määrä on valtava, pakolaisuuden kasvu näyttää hidastuneen, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan perusti viime vuonna pienen ravintolan Buenos Airesiin.
(Kuva:
Daniel Gutman
/
IPS
)

Argentiina avasi ovensa syyrialaisille

Euroopan ja Yhdysvaltain kiristäessä maahanmuuttopolitiikkaansa Argentiina aloitti oman Syyria-ohjelman, jonka turvin kuka tahansa voi kutsua syyrialaisia maahan. "Tämä on hieno maa”, kehuu työ- ja oleskeluluvan saanut Hatem Badwan.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.