Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kysely: Usko pakolaiskriisin ratkaisemiseen heikko

Kyselytutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia ihmisistä 12 maassa uskoo voivansa tehdä jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Pystyvimmiksi johtajiksi ratkomaan kriisiä nimetään Donald Trump sekä Angela Merkel.
Pakolaisia Lesboksella Kreikassa vuonna 2015.
Harva tuoreeseen kyselyyn vastanneista uskoo voivansa vaikuttaa pakolaiskriisiin. Kuvassa pakolaisia ja siirtolaisia saapumassa Lesbokselle Kreikkaan vuonna 2015. (Kuva: Ben White / CAFOD Photo Library / CC BY-NC-ND 2.0 )

Ihmisten tuki humanitaariselle toiminnalle on laskemassa jyrkästi eikä maailman johtajien uskota pystyvän puuttumaan pakolaiskriisiin, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta.

12 maassa tehdyn kyselyn mukaan vain yhdeksän prosenttia vajaasta 6 500 vastanneesta uskoi voivansa tehdä itse jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Vaikka suurin osa uskoi, että pakolaiset ansaitsevat apua, vain 37 prosenttia toivotti heidät tervetulleeksi omaan maahansa.

Kyselytutkimuksen toteutti Aurora Humanitarian Initiative (AHI), yhdysvaltalais-sveitsiläinen-armenialainen järjestö, joka edistää humanitaarista toimintaa.

Tutkimus tehdään vuosittain, ja tänä vuonna erityispainopisteenä oli siirtolaisuus, jonka suhteen vastaukset olivat varsin pessimistisiä. Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia koki, että omaa maata uhkaavat etniset vähemmistöt. Tämä käsitys on noussut merkittävästi Isossa-Britanniassa, Keniassa, Turkissa ja Ranskassa.

42 prosenttia myös näki, että omaan maahan on tullut jo liikaa pakolaisia. Maiksi, jotka ottavat eniten vastaan pakolaisia, nimettiin Saksa, Ranska ja Yhdysvallat. Todellisuudessa suurimmat maat ovat Pakistan, Iran ja Turkki.

Vajaa kolmannes ei osannut vastata, kuka johtaja olisi paras ratkaisemaan pakolaiskriisiä, kolmannes piti parhaana Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ja vajaa kolmannes Saksan liittokansleria Angelma Merkeliä.

Yleisesti ottaen vastaajat näkivät maailman suurimmiksi humanitaarisiksi ongelmiksi terrorismin, rikkaiden ja köyhien välisen kuilun, nälän, ilmastonmuutoksen ja pakkosiirtolaisuuden.

Synkistä näkymistä huolimatta tutkijat muistuttavat, että nuoret suhtautuvat muita ryhmiä positiivisemmin humanitaariseen toimintaan ja siihen, miten pakolaiskriisiin voi vaikuttaa. Nuoria onkin motivoitava, jotta he ymmärtäisivät oman kapasiteettinsa ja ryhtyisivät toimimaan, sanoo yksi AHI:n perustajista, Ruben Vardanyan tiedotteessa.

Haastattelut tehtiin helmi- ja maaliskuussa. Maista mukana olivat Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Argentiina, Armenia, Iran, Japani, Kenia, Libanon, Venäjä ja Turkki.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus

Lue myös

Kreikkaan saapuneita siirtolaisia vuonna 2015
Pakolaistilannetta ei ratkaista rajoja sulkemalla, vaan yhteistyöllä ja vastuunjaolla, kirjoittaa Ida Schauman.
(Kuva:
Christopher Jahn
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

New Yorkin julkilausuman tarkoituksena oli löytää inhimillinen ratkaisu pakolaistilanteeseen. Nyt, vuotta myöhemmin, julkilausuman tavoitteet eivät näy käytännössä, kirjoittaa Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.
Mielenosoitus siepattujen nigerialaisten koulutyttöjen puolesta
Chibokin koulutyttöjen puolesta vedottiin vuonna 2014 ympäri maailman. Kuva New York Citystä.
(Kuva:
Michael Fleshman
/
CC BY-NC 2.0
)

YK:n pakolaispalkinto Nigerian koulutyttöjen auttajalle

UNHCR palkitsee 150 000 dollarin arvoisella palkinnolla Zannah Mustaphan, joka on perustanut koulun Nigerian orvoille ja auttanut vapauttamaan Boko Haram -ääriliikkeen vankina olleita tyttöjä.
Maanviljelijöitä pellolla Guatemalassa
Maatalouden heikko tuottavuus kiihdyttää siirtolaisuutta Keski-Amerikassa. Kuvassa viljelijöitä istuttamassa Guatemalassa.
(Kuva:
Maria Fleischmann
/
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kuivuus ajaa paperittomaksi siirtolaiseksi Keski-Amerikassa

Tuoreen selvityksen mukaan köyhyyden ja työttömyyden lisäksi myös äärimmäiset sääilmiöt Keski-Amerikasta Yhdysvaltoihin suuntautuvaa muuttoliikettä.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.