Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kysely: Usko pakolaiskriisin ratkaisemiseen heikko

Kyselytutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia ihmisistä 12 maassa uskoo voivansa tehdä jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Pystyvimmiksi johtajiksi ratkomaan kriisiä nimetään Donald Trump sekä Angela Merkel.
Pakolaisia Lesboksella Kreikassa vuonna 2015.
Harva tuoreeseen kyselyyn vastanneista uskoo voivansa vaikuttaa pakolaiskriisiin. Kuvassa pakolaisia ja siirtolaisia saapumassa Lesbokselle Kreikkaan vuonna 2015. (Kuva: Ben White / CAFOD Photo Library / CC BY-NC-ND 2.0 )

Ihmisten tuki humanitaariselle toiminnalle on laskemassa jyrkästi eikä maailman johtajien uskota pystyvän puuttumaan pakolaiskriisiin, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta.

12 maassa tehdyn kyselyn mukaan vain yhdeksän prosenttia vajaasta 6 500 vastanneesta uskoi voivansa tehdä itse jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Vaikka suurin osa uskoi, että pakolaiset ansaitsevat apua, vain 37 prosenttia toivotti heidät tervetulleeksi omaan maahansa.

Kyselytutkimuksen toteutti Aurora Humanitarian Initiative (AHI), yhdysvaltalais-sveitsiläinen-armenialainen järjestö, joka edistää humanitaarista toimintaa.

Tutkimus tehdään vuosittain, ja tänä vuonna erityispainopisteenä oli siirtolaisuus, jonka suhteen vastaukset olivat varsin pessimistisiä. Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia koki, että omaa maata uhkaavat etniset vähemmistöt. Tämä käsitys on noussut merkittävästi Isossa-Britanniassa, Keniassa, Turkissa ja Ranskassa.

42 prosenttia myös näki, että omaan maahan on tullut jo liikaa pakolaisia. Maiksi, jotka ottavat eniten vastaan pakolaisia, nimettiin Saksa, Ranska ja Yhdysvallat. Todellisuudessa suurimmat maat ovat Pakistan, Iran ja Turkki.

Vajaa kolmannes ei osannut vastata, kuka johtaja olisi paras ratkaisemaan pakolaiskriisiä, kolmannes piti parhaana Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia ja vajaa kolmannes Saksan liittokansleria Angelma Merkeliä.

Yleisesti ottaen vastaajat näkivät maailman suurimmiksi humanitaarisiksi ongelmiksi terrorismin, rikkaiden ja köyhien välisen kuilun, nälän, ilmastonmuutoksen ja pakkosiirtolaisuuden.

Synkistä näkymistä huolimatta tutkijat muistuttavat, että nuoret suhtautuvat muita ryhmiä positiivisemmin humanitaariseen toimintaan ja siihen, miten pakolaiskriisiin voi vaikuttaa. Nuoria onkin motivoitava, jotta he ymmärtäisivät oman kapasiteettinsa ja ryhtyisivät toimimaan, sanoo yksi AHI:n perustajista, Ruben Vardanyan tiedotteessa.

Haastattelut tehtiin helmi- ja maaliskuussa. Maista mukana olivat Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Argentiina, Armenia, Iran, Japani, Kenia, Libanon, Venäjä ja Turkki.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus

Lue myös

Agadezin kaupunki Nigerissä
IOM:n pelastamat siirtolaiset saatetaan Agadezin kaupungin kautta eteenpäin.
(Kuva:
willemstom
/
Flickr
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Saharan salakuljettajat siirtyvät yhä vaarallisemmille reiteille

EU:n ja Nigerin viranomaisten vastatoimet ovat saaneet salakuljettajat siirtämään reittejään, varoittaa kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö.
Salvadorilaisia pakolaisia astuu bussista ulos peitetyin kasvoin.
Paikalliset viranomaiset ohjaavat Meksikosta karkotettuja salvadorilaisia. Moni kuvittelee kaikkien karkotettujen syyllistyneen rikoksiin, joten välttääkseen leimautumista monet peittävät kasvonsa.
(Kuva:
Edgardo Ayala
/
Suomen IPS
)

Väli-Amerikan hallitukset tukevat Trumpin maahanmuuttopolitiikkaa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheet muurista ovat tähän mennessä rajoittuneet sotilaallisen rajavalvonnan lisäämiseen. Samanlaisia sotilaallisia muureja löytyy kuitenkin myös Väli-Amerikan maista.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.
James Ingala (vas.), Kasimiro Omyorok ja Paska Torit.
(Kuva:
Kristiina Markkanen
)

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.

Pääuutiset

Kasa porkkanoita
Uudessa hävikkiruokakaupassa aiotaan myydä ainakin vihanneksia.(Kuva: liz west / CC BY 2.0)

Uuden hävikkiruokakaupan joukkorahoitus lähtenyt hyvin käyntiin – kauppa pystyyn ehkä vielä tänä vuonna

Kehitysyhteistyön hyväksi hävikkiruokaa myyvälle kaupalle etsitään parhaillaan liiketiloja. Hävikkiruokaa hyödynnetään nykyisin monissa projekteissa, mutta projektipäällikkö Else Hukkanen uskoo, että kilpailua siitä ei vielä tule.
Mies kahlaa vedessä, joka ylettyy jo hartioille asti Bangladeshissa.
Monsuunikauden tulvat ovat jokavuotinen ilmiö Etelä-Aasiassa, mutta ilmastonmuutoksen myötä, ne ovat yhä rajumpia.(Kuva: Shahriar Islam / AusAid / CC BY 2.0)

Tulvat kurittavat Intiaa, Nepalia ja Bangladeshia

Lähes 250 ihmistä on menettänyt henkensä monsuunikauden tulvien vuoksi. Suomen Lähetysseura lähettää hätä-apua tulvista kärsineille alueille Nepalissa.
Lapsi saa poliorokotteen Afrikan sarvessa
Edellinen polioepidemia koettiin Afrikan Sarvessa kolme vuotta sitten. 90 prosenttia sairastuneista oli Somaliasta.(Kuva: Sewunet / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Somalia voittamassa polion

Poliota ei ole esiintynyt maassa nyt kolmeen vuoteen. Työnsarkaa kuitenkin riittää, jotta tautiepidemiat pysyvät loitolla myös jatkossa. Lisäksi Somaliassa taistellaan nyt tuhkarokko- ja koleraepidemioiden kanssa.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.