Uutiset

Kuubassa korjataan pitkään Irman tuhoja

Myrskytuhojen korjaaminen Kuubassa vie vuosia, ja erityisissä vaikeuksissa on maan talouden lippulaiva, turismi. Myrsky koetteli myös yhteishenkeä.
Hirmumyrsky Irman tuhoja Kuuban Havannassa
Hirmumyrsky Irma nosti meriveden kaduille Havannassa Malecon-rantakadun lähistöllä. (Kuva: Jorge Luis Baños / Suomen IPS )

(IPS) -- Kaatuneita puita ja sähköjohtoja lojui ympäriinsä Kuuban pääkaupungissa Havannassa useita päiviä sen jälkeen, kun hirmumyrsky Irma iski saarelle 8. syyskuuta. Tilanne on sama koko saarivaltiossa.

Kuuban pohjoisrannikkoa hiponut Irma surmasi 11,2 miljoonan asukkaan saarella 10 ihmistä, joista 7 Havannassa. Pääkaupungin huono myrskynkestävyys paljastui meriveden, tuulien ja sateiden hyökätessä alueen kimppuun. Meri eteni jopa 500 metriä vanhaan keskustaan.

Myrskytuhojen korjaaminen Kuubassa vie vuosia, ja erityisissä vaikeuksissa on maan talouden lippulaiva, turismi. Irma moukaroi rannat ja Varaderon kansainvälisen lomakeskuksen pahaan kuntoon.

Kuuba odotti tälle vuodelle ennätysmäärää eli yli neljää miljoonaa turistia, mutta ennuste synkkeni jo Yhdysvaltain-suhteiden uuden kylmenemisen vuoksi. Hurrikaani murskasi toiveen lopullisesti.

Evakkoon omin avuin

Kuuba on kehittänyt luonnonkatastrofeihin varautumistaan tuntuvasti viime vuosikymmeninä ja saanut kiitosta onnistumisestaan ihmishenkien pelastamisessa. Hitaasti liikkuneen Irman voima kuitenkin ylitti Kuuban varautumiskyvyn.

Viime vuosina Kuuba on siirtänyt vastuuta evakuoinnista valtiolta kansalaisille. Ihmisiä kehotettiin hakeutumaan sellaisten sukulaisten tai naapureiden luo, joilla on myrskynkestäviä tiloja. Lähes 1,5 miljoonaa kuubalaista noudatti ohjetta, ja 20 000 piiloutui tunneleihin tai luoliin. Turvaan saatiin myös 14 000 turistia.

”Alueemme asukkaiden enemmistöltä meni myrskyssä talo tai ainakin katto. Kokosimme heidät äitini taloon, joka kesti melko hyvin”, Villa Claran maakunnan Camajuaníssa asuva Ana María Cabrera kertoo.

Myrskyn jälkeen tuli pulaa ruuasta, vedestä ja energiasta. Naapuruston asukkaat jakoivat kaikki ruokatarvikkeet keskenään, ja ateriat valmistettiin yhdessä taloissa, joissa se vielä onnistui, Cabrera jatkaa.

Talkoohenki vähissä

Pakoitellen perinteinen yhteishenki ja solidaarisuus kuitenkin rakoilevat.

”Välinpitämättömyys on selvästi lisääntynyt ja talkoohenki hiipunut. Meidän korttelissamme vain harvat lähtivät korjaamaan roskia kaduilta, mutta samaan aikaan valitetaan raivaustöiden hitaudesta”, havannalainen Lourdes Pastrana sanoo.

Kuuban ilmatieteen laitoksen johtaja José Rubiera arvioi, että ilmastonmuutoksella on yhteyttä siihen, että kohti Floridaa pyrkinyt Irma pysyi kovimman eli viitosluokan hurrikaani melkein kolme vuorokautta ja piiskasi koko Kuuban saarta.

Tuhojen tutkiminen on vielä kesken, mutta yleisesti arvioidaan, että kustannukset ovat suuremmat kuin viime lokakuussa, jolloin nelosluokan hurrikaani Matthew riehui Kuuban itäosissa aiheuttaen 77 miljoonan euron vahingot.

kehitys Kuuba Suomen IPS

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.