Kuubalaiset odottavat maatalousuudistuksia halvemman ruoan toivossa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kuubalaiset odottavat maatalousuudistuksia halvemman ruoan toivossa

Joulun alla kuubalaiset venyttävät pesoa yrittäessään säästää loppuvuoden juhliin. Suuret toiveet kohdistuvat tulevaan vuoteen, jolta odotetaan uudistuksia varsinkin maatalouteen. Ministeriön on määrä antaa asiasta raportti joulukuun jälkipuoliskolla.

"Täältä saa kaikkea, mutta minulla on varaa tähän vain siksi, että saan apua Italiassa asuvalta tyttäreltäni", Havannan El Vedadon kaupunginosan tuottajatorilla säännöllisesti asioiva María Gómez sanoo.

Maataloustuottajien markkinoilla puoli kiloa tomaatteja maksaa 10–40 pesoa, saman verran sipulia 20 pesoa, valkosipuli noin 5 pesoa kappale ja hedelmät peson vuodenajan mukaan. Kuubalaiset saavat palkkaa keskimäärin 385 pesoa kuussa.

Kuuban väliaikaisen presidentin Raúl Castron kesäinen lupaus "rakenteellisista ja käsitteellisistä" muutoksista maataloudessa herättää vilkasta spekulointia. Maatalousministeriöltä odotetaan raporttia asiasta joulukuun jälkipuoliskolla.

Kasvu kaatui luonnonkatastrofeihin

Kuuban maataloustuotantoon povattiin liki kymmenen prosentin kasvua vuodelle 2007, mutta asiantuntijoiden mukaan kasvu kompastui kahden trooppisen myrskyn ja maan itäosia koetelleiden rankkasateiden sekä tulvien seurauksiin. Kuuma ja märkä kesä verotti esimerkiksi perunasatoa 35 prosenttia.

Vuonna 2006 Kuuba säästyi hurrikaaneilta, ja sateita saatiin sopivasti, mutta silti maataloustuotanto – sokeriruokoa lukuun ottamatta – väheni seitsemän prosenttia kuivuuden koettelemasta edellisvuodesta.

Uudistuksia kannattaisi jatkaa

Taloustieteilijöiden mukaan maatalouden perusongelmat juontuvat muusta kuin luonnonkatastrofeista: pienviljelijöiltä puuttuu tukea, tuotannon lisäämiseen ja laadun parantamiseen ei investoida, ja hallinto on liian keskitettyä.

Armando Nova Kuuban taloustutkimuksen laitoksesta kehottaa jatkamaan 1990-luvulla aloitettuja uudistuksia. Tuolloin luotiin osuustoiminnalliset perusyksiköt, joiden jäsenet saivat viljelymaata vapaasti käyttöönsä. Perheitä kannustettiin tuottamaan lisää ruokaa omaan käyttöönsä ja markkinoille.

Maatalouden osuuskuntamalli sai alkunsa jo Kuuban ensimmäisessä maareformissa vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen.

Nova antaisi kaikkien maataloustuottajien päättää itse tuotantopanostensa hankinnasta ja siitä, mitä tuotetaan ja kenelle tuotanto myydään. Myös voitto tulisi sallia.

Lisäksi Nova perää viljelijöille suoraa pääsyä markkinoille ja mahdollisuutta myydä valtaosa tuotteistaan kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Nykyisin 75–80 prosenttia on myytävä valtiolle.

Nova avaisi maa- ja karjatalouden ulkomaisille investoinneille, jotta tuotanto kasvaisi ja korvaisi ruoan tuontia.

Viljelymaa kärsii ympäristöongelmista

Kuuballa on 6,6 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata, joka peittää 60 prosenttia saaren pinta-alasta. Viljelyssä on kuitenkin vain reilut kolme miljoonaa hehtaaria, josta yli kolmannes kasvaa sokeriruokoa. Viljelemätön maa on valtaosin luonnonlaitumina ja loppu kesantona.

Viljellystä maasta noin kaksi ja puoli miljoonaa hehtaaria on valtion suoran hallinnan ulkopuolella osuuskuntien tai yksityisten omistuksessa.

Kesannot johtuvat rahapulasta, joka estää ulkomaisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden hankinnan. Myös ympäristöongelmia riittää, sillä arviolta 75 prosenttia viljelymaasta on jollakin tavoin heikentynyt.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia