Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Kuntavaalien some-vihapuhetta seulotaan verkkoteknologian avulla

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Ihmisoikeusliitto käyttävät automaattista tekstianalyysiä, jonka avulla voi havaita vihapuhetta ehdokkaiden julkisilla sosiaalisen median tileillä. Ilmaista mainosta vihapuheeseen sortuville ei anneta.
(Kuva: Tim Franklin Photography / CC BY-NC-ND 2.0)

Kuumana käyvän kuntavaalikampanjoinnin mahdolliseen vihapuheeseen aiotaan puuttua tänä vuonna uudella tavalla. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Ihmisoikeusliitto hyödyntävät it-asiantuntijoiden kehittämää automaattista tekstianalyysia, jonka avulla voidaan seuloa koneellisesti kunnallisvaaliehdokkaiden julkista sosiaalisen median viestintää ja tunnistaa vihapuhe laajastakin aineistosta.

Vielä tuloksia ei ole saatavilla, mutta kampanjoinnin kiihtyessä analyysi voi osoittaa tarpeellisuutensa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan jo viime eduskuntavaalien yhteydessä kansalaisilta tuli yhteydenottoja muun muassa rasistisista vaalimainoksista.

"Vihapuhe ei näissä vaaleissa välttämättä lisäänny verrattuna eduskuntavaaleihin, mutta kun ajattelee maailmanlaajuista tilannetta, kuten Yhdysvaltain vaaleja, niin on ollut selvästi nähtävissä, että samanlainen ajattelu ja ylipäätään suorempi retoriikka on levinnyt Eurooppaankin. Siinä mielessä voi ajatella, että vihapuhetta voi olla meilläkin, vaikka kyse onkin kunnallisvaaleista", hän sanoo.

Algoritmi oppii vihapuheen

Automaattista tekstianalyysiä on aiemmin sovellettu muun muassa influenssa-aaltojen ennustamisessa. Sen käyttämistä vihapuheen seulonnassa ovat kehittäneet suomalainen, tiedon avoimuuteen pyrkivä Open Knowledge Finland -järjestö sekä useiden yliopistojen tutkimushankkeet.

Seulonta perustuu algoritmiin, joka puolestaan on kehitetty parin tuhannen sosiaalisen median viestin laajuisen pohja-aineiston avulla. Pohja-aineisto on valikoitu esimerkiksi erilaisista rasistisista ja ei-rasistisista keskusteluryhmistä sekä Suomi24-keskustelufoorumilta ja luokiteltu sitten manuaalisesti eri luokkiin sen perusteella, miten lähellä vihapuhetta se on, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Teemu Ropponen.

Algoritmi hyödyntää pohja-aineistoa luokitellessaan kunnallisvaaliehdokkaiden some-viestejä. Sen vihapuheeksi havaitsema aineisto välitetään yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja Ihmisoikeusliitolle, joiden henkilökunta selvittää, onko kyseessä aito vihapuhe ja onko tarvetta jatkotoimiin. Ajan mittaan algoritmi kehittyy paremmaksi luokittelun tarkentuessa.

Vihapuheen määritelmänä on käytetty Euroopan neuvoston kantaa. Sen mukaan vihapuhetta ovat kaikki ne ilmaisun muodot, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Kaikki vihapuhe ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä.

Algoritmin hyödyntäminen vaaleissa on vasta kokeilu. Siinä on vielä omat haasteensa, kuten se, että se voi analysoida vain niitä ehdokkaita, jotka ovat ilmoittaneet vaalikoneissa Twitter-tilinsä ja joilla on julkinen Facebook-seinä. Ropponen pitää mekanismia silti tärkeänä.

"Nykyäänhän kukin poliitikko on oma mediansa. Vastuullinen seuranta on tärkeää, sillä kaikki puhe ei tule sanomalehtien tai muiden perinteisten medioiden kautta ulos", hän muistuttaa.

Ei julkisuutta rasisteille

Vihapuhesovellus on osa Ihmisoikeusliiton ja yhdenvertaisuusvaltuutetun kampanjaa, jonka tarkoituksena on kitkeä rasismia kuntavaaleista. Yli 3 500 ihmistä on allekirjoittanut niiden rasismin vastaisen vetoomuskirjeen, joka toimitettiin eduskuntapuolueille viime viikolla. Lisäksi puolueet lobattiin joulun alla uusimaan sitoutumisensa Euroopan rasismin vastaiseen peruskirjaan.

Kirsi Pimiän mukaan toiveissa on, että kampanjointi toimisi kuntavaaleissa ennaltaehkäisevästi. Mikäli vihapuhetta löytyy verkkoseulonnan perusteella tai muuten, ollaan yhteydessä puolueisiin, joilla on velvollisuus toimia sitoumuksensa pohjalta.

Kriittisimmissä tapauksissa voidaan tehdä ilmoitus poliisille, syyttäjälle tai viedä asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan häirintätapauksena, mutta vasta vaalien jälkeen.

"Ajatus on, että emme tarjoa ilmaista julkisuutta ehdokkaille, jotka sortuvat vihapuheeseen", Pimiä toteaa.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetkansalaisoikeudetinformaatioteknologiainternetpolitiikka Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

ruostunut lukko
Pakkoavioliitot pitäisi kieltää Suomessakin, kirjoittaa Duin Ghazi.
(Kuva:
Doug Tanner
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Nuoria pakotetaan avioliittoon myös Suomessa – uhrien suojeluun mallia muualta

Isossa-Britanniassa toimii valtion ylläpitämä yksikkö, joka auttaa pakkoavioliittojen uhreja. Sellaiselle olisi tarvetta Suomessakin, kirjoittaa Duin Ghazi.
Suomen lippu
Presidentinvaaliehdokkaat ovat melko samanmielisiä ihmisoikeuskysymyksistä.
(Kuva:
Timo Guflger
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Ruostunut lukko
Oikeusministeriön ja Ihmisoikeusliiton selvitysten mukaan pakkoavioliittoja tapahtuu Suomessakin.
(Kuva:
Doug Tanner
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Ihmisoikeusliitto: Pakkoavioliitot kiellettävä lailla Suomessa

Avioliittoon pakottamisesta voidaan Suomessa rangaista, mutta pakkoavioliittoja ei ole kriminalisoitu erikseen. Ihmisoikeusliitto kerää nimiä vetoomukseen tilanteen muuttamiseksi.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.