Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Kuntavaalien some-vihapuhetta seulotaan verkkoteknologian avulla

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Ihmisoikeusliitto käyttävät automaattista tekstianalyysiä, jonka avulla voi havaita vihapuhetta ehdokkaiden julkisilla sosiaalisen median tileillä. Ilmaista mainosta vihapuheeseen sortuville ei anneta.
(Kuva: Tim Franklin Photography / CC BY-NC-ND 2.0)

Kuumana käyvän kuntavaalikampanjoinnin mahdolliseen vihapuheeseen aiotaan puuttua tänä vuonna uudella tavalla. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Ihmisoikeusliitto hyödyntävät it-asiantuntijoiden kehittämää automaattista tekstianalyysia, jonka avulla voidaan seuloa koneellisesti kunnallisvaaliehdokkaiden julkista sosiaalisen median viestintää ja tunnistaa vihapuhe laajastakin aineistosta.

Vielä tuloksia ei ole saatavilla, mutta kampanjoinnin kiihtyessä analyysi voi osoittaa tarpeellisuutensa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan jo viime eduskuntavaalien yhteydessä kansalaisilta tuli yhteydenottoja muun muassa rasistisista vaalimainoksista.

"Vihapuhe ei näissä vaaleissa välttämättä lisäänny verrattuna eduskuntavaaleihin, mutta kun ajattelee maailmanlaajuista tilannetta, kuten Yhdysvaltain vaaleja, niin on ollut selvästi nähtävissä, että samanlainen ajattelu ja ylipäätään suorempi retoriikka on levinnyt Eurooppaankin. Siinä mielessä voi ajatella, että vihapuhetta voi olla meilläkin, vaikka kyse onkin kunnallisvaaleista", hän sanoo.

Algoritmi oppii vihapuheen

Automaattista tekstianalyysiä on aiemmin sovellettu muun muassa influenssa-aaltojen ennustamisessa. Sen käyttämistä vihapuheen seulonnassa ovat kehittäneet suomalainen, tiedon avoimuuteen pyrkivä Open Knowledge Finland -järjestö sekä useiden yliopistojen tutkimushankkeet.

Seulonta perustuu algoritmiin, joka puolestaan on kehitetty parin tuhannen sosiaalisen median viestin laajuisen pohja-aineiston avulla. Pohja-aineisto on valikoitu esimerkiksi erilaisista rasistisista ja ei-rasistisista keskusteluryhmistä sekä Suomi24-keskustelufoorumilta ja luokiteltu sitten manuaalisesti eri luokkiin sen perusteella, miten lähellä vihapuhetta se on, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Teemu Ropponen.

Algoritmi hyödyntää pohja-aineistoa luokitellessaan kunnallisvaaliehdokkaiden some-viestejä. Sen vihapuheeksi havaitsema aineisto välitetään yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja Ihmisoikeusliitolle, joiden henkilökunta selvittää, onko kyseessä aito vihapuhe ja onko tarvetta jatkotoimiin. Ajan mittaan algoritmi kehittyy paremmaksi luokittelun tarkentuessa.

Vihapuheen määritelmänä on käytetty Euroopan neuvoston kantaa. Sen mukaan vihapuhetta ovat kaikki ne ilmaisun muodot, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Kaikki vihapuhe ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä.

Algoritmin hyödyntäminen vaaleissa on vasta kokeilu. Siinä on vielä omat haasteensa, kuten se, että se voi analysoida vain niitä ehdokkaita, jotka ovat ilmoittaneet vaalikoneissa Twitter-tilinsä ja joilla on julkinen Facebook-seinä. Ropponen pitää mekanismia silti tärkeänä.

"Nykyäänhän kukin poliitikko on oma mediansa. Vastuullinen seuranta on tärkeää, sillä kaikki puhe ei tule sanomalehtien tai muiden perinteisten medioiden kautta ulos", hän muistuttaa.

Ei julkisuutta rasisteille

Vihapuhesovellus on osa Ihmisoikeusliiton ja yhdenvertaisuusvaltuutetun kampanjaa, jonka tarkoituksena on kitkeä rasismia kuntavaaleista. Yli 3 500 ihmistä on allekirjoittanut niiden rasismin vastaisen vetoomuskirjeen, joka toimitettiin eduskuntapuolueille viime viikolla. Lisäksi puolueet lobattiin joulun alla uusimaan sitoutumisensa Euroopan rasismin vastaiseen peruskirjaan.

Kirsi Pimiän mukaan toiveissa on, että kampanjointi toimisi kuntavaaleissa ennaltaehkäisevästi. Mikäli vihapuhetta löytyy verkkoseulonnan perusteella tai muuten, ollaan yhteydessä puolueisiin, joilla on velvollisuus toimia sitoumuksensa pohjalta.

Kriittisimmissä tapauksissa voidaan tehdä ilmoitus poliisille, syyttäjälle tai viedä asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan häirintätapauksena, mutta vasta vaalien jälkeen.

"Ajatus on, että emme tarjoa ilmaista julkisuutta ehdokkaille, jotka sortuvat vihapuheeseen", Pimiä toteaa.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetkansalaisoikeudetinformaatioteknologiainternetpolitiikka Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Suomen lippu

Ihmisoikeusliitto: Suomen pitää tutkia vähemmistöihin kohdistuneet historialliset vääryydet

Historian vääryyksillä on yhteys myös tämän päivän rakenteelliseen syrjintään, todettiin eilen järjestetyssä  Ihmisoikeusliiton kevätseminaarissa.
Käsiraudoista vapautuvat kädet

Pakkoavioliittojen kriminalisoimista vaativa vetoomus luovutettiin oikeusministerille

Lähes 5 500 ihmistä allekirjoitti Ihmisoikeusliiton vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomelta rikoslain muuttamista ja pakkoavioliittojen kriminalisointia. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei kata kaikkia pakkoavioliiton muotoja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen pitää silmillään kahta kuukuppia.

Kuukautishäpeä rajoittaa naisten elämää ympäri maailman – Tansaniassa rikotaan tabuja kuukupin avulla

Kuukautiset ovat useimmissa kulttuureissa tabu, joka voi aiheuttaa muun muassa hygieniaongelmia ja koulupoissaoloja. Tansanialainen Hyasintha Ntuyeko on käynyt väärien uskomusten kimppuun. Työ on hidasta, sillä maassa on pohdittu jopa sitä, viekö uutuustuote kuukuppi neitsyyden.
Ihmisiä tulvavedessä ajavan rekka-auton lavalla

Ensin kuivuus, sitten tulvat – Somaliassa on satanut eniten yli 30 vuoteen

Somalia on kärsinyt viime vuosina useista peräkkäisistä kuivuuskausista, mutta tänä vuonna on kääntynyt lähes päälaelleen.
Toimittajia ja kameroita murhatun toimittajan muistopaikalla Nicaraguan Managuassa

Nicaragua kuristaa mediaa jo lähes samaan malliin kuin oikeistodiktatuurin aikana

Nicaraguan viime aikojen mielenosoitukset ovat johtaneet siihen, että sananvapaus on pohjamudissa. ”En ole aiemmin joutunut näin kovan hyökkäyksen kohteeksi”, kertoo kriittistä radio-ohjelmaa tekevä toimittaja Luis Galeano.
Seeproja kansallispuistossa

Tutkijat: Luonnonsuojelualueetkaan eivät välty ihmisen vaikutukselta – kolmasosa suojelualueista ”voimakkaan paineen alla”

Monet maat sanovat perustaneensa suojelualueita kansainvälisen sopimuksen mukaisesti, mutta todellisuudessa ihmisen annetaan tuhota alueita, moittii tuore tutkimus.