Uutiset

Kuntavaaleissa ratkotaan myös globaaleja ongelmia

Kansalaisjärjestöjen mukaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä kehitys ovat asioita, jotka ratkaistaan lopulta kuntatasolla. Sote-uudistus ja muut paikallisaiheet ajavat vaalidebateissa kuitenkin niiden ohi.
(Kuva: markgranitz / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Ensi viikolla järjestettävien kuntavaalien tärkeimmäksi aiheeksi on noussut tuleva sote-uudistus, mutta todellisuudessa niissä vaikutetaan myös kauaskantoisempiin kysymyksiin. Kansalaisjärjestöt yrittävät nostaa vaaliteemoiksi myös ilmastonmuutoksen torjunnan sekä kestävän kehityksen edistämisen, mutta vaalitenteissä ja myös puolueiden omissa ohjelmissa ne ovat jääneet muiden aiheiden alle.

"Olen yllättynyt siitä, kuinka vähän kestävästä kehityksestä on puhuttu vaalien alla esimerkiksi sote-uudistuksen yhteydessä, julkisten hankintojen näkökulmasta. On muistettava, ettei kestävä kehitys ole vain ympäristöasiaa, vaan se sisältää myös paljon sellaista, josta päätetään myös esimerkiksi opetus- tai kulttuurisektorilla", toteaa Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.

Myös ilmastonmuutoksen pitäisi näkyä vaaleissa selvemmin, sanoo puolestaan järjestöjen Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Hanna Hakko. Hän huomauttaa, että energia- ja ilmastoaiheet eivät ole juuri näkyneet esimerkiksi vaalikoneissa.

Sekä YK-liitto että Hiilivapaa Suomi lobbaavat vaalien alla ehdokkaita kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen huomioimiseksi vaaliteemoina. Fossiilisesta energiasta eroon pyrkivä Hiilivapaa Suomi yrittää saada ehdokkaat sitoutumaan siihen, että nämä edistäisivät kivihiilen ja turpeen käytöstä luopumista kotikuntansa energiantuotannossa.

"Suomen ilmastopäästöistä suuri osa tulee energiasektorilta, ja yleensä energiantuotantolaitokset omistetaan kunnallisesti. Sen takia valtuutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa energiantuotannon ratkaisuihin ja kiinteistöasioiden kautta myös esimerkiksi energiansäästöön", Hakko sanoo.

Pienemmät kunnat eivät aina omista energiantuotantolaitoksiaan itse eivätkä voi vaikuttaa esimerkiksi kivihiilestä luopumiseen. Hakon mukaan niissäkin kunta voi kuitenkin esimerkiksi tukea asukkaita kestävämpiin lämmitysmuotoihin siirtymisessä.

Ehdokkaat innostuneet

Suomen YK-liitto puolestaan on julkaissut Funzi-mobiilioppimisalustalla kestävän kehityksen kurssin, jossa esitellään YK:n vuonna 2015 hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet sekä esimerkkejä siitä, miten niitä on kunnissa toteutettu. Toiveissa on lisätä sen avulla ehdokkaiden osaamista kestävän kehityksen mutkikkaasta käsitteestä, josta usein on vaikea saada muuten otetta.

Laukon mukaan kuntien rooli kestävän kehityksen toteuttamisessa paikallistasolla on merkittävä.

"Kuntien energiaratkaisuihin, liikenteeseen tai vaikkapa kaavoitukseen liittyvät kysymykset ovat kestävän kehityksen näkökulmasta juuri sellaisia päätöksiä, joissa pitkän aikavälin kestävyys on otettava huomioon. Tässä mielessä nykyiset ja tulevat kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina", hän huomauttaa.

Järjestöjen mukaan kampanjointi on myös tuottanut tulosta. Laukon mukaan YK-liiton mobiilikurssi on saanut ehdokkailta kiitosta helposta sulatettavuudestaan. Hakko puolestaan kertoo, että Hiilivapaan Suomen kampanjasitoumuksen on tehnyt yli 560 kunnallisvaaliehdokasta kuudesta kaupungista.

"Sitoumuksia on saatu vähän yllättävästikin hyvin laajasti eri puolueista. Se on ollut mukava juttu", hän toteaa.

Myös äänestäjiä asia kiinnostaa: eilen julkaistun kyselyn mukaan lähes kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudun äänestäjistä on täysin tai jokseenkin varmasti sitä mieltä, että kivihiilen käyttö kotikunnassa pitäisi lopettaa kokonaan.

Kunnallispolitiikan valtavirtaa

Vaikka kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunta eivät ole kuntavaalien kuumimpia teemoja, kunnallispolitiikassa etenkin kestävän kehityksen ympäristöulottuvuuden huomiointi on ollut arkipäivää jo pitkään, kertoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.

Se johtuu toisaalta siitä, että kunnille asetettiin ympäristöviranomaisuusvelvoite jo vuonna 1986. Samaan aikaan ilmastonmuutos on edennyt ja luonnonvarat alkaneet ehtyä.

"Ilmastonmuutoksen realisoituminen näkyy myös kuntien toiminnassa. On jo aika valtavirtaa, että ympäristö- ja ilmastotyötä tehdään kunnissa kaikilla toimialoilla", Riipinen sanoo.

Käytännössä se näkyy esimerkiksi kaavoituksen, energian, rakentamisen ja liikennesuunnittelun sektoreilla, jotka kaikki vaikuttavat myös ympäristöön.

Kunnilla on myös yhä enemmän mahdollisuuksia liittyä erilaisiin verkostoihin ja aloitteisiin, joissa edistetään kestävää kehitystä tai torjutaan ilmastonmuutosta. Riipisen mukaan yli puolet kunnista ja kaupungeista onkin tehnyt jonkinlaisen strategia-asiakirjan ilmastonmuutoksesta tai ympäristöstä. Monia päätöksiä ei kuitenkaan kirjata erikseen juuri kestävän kehityksen ratkaisuiksi, hän muistuttaa.

kestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkakansalaisyhteiskuntailmastonmuutos Suomi Suomen YK-liitto

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.