Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Kunnilta halutaan vastuullisempia hankintoja – ”kunnat ostavat tietämättään jopa pakkotyöllä tuotettua elektroniikkaa”

Suomalaisten järjestöjen mukaan kunnissa käytetään lapsityövoimalla tehtyjä tuotteita. Ne ovat julkaisseet oppaan, jossa kerrotaan, miten se voidaan välttää.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot. (Kuva: Helen K / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0 )

Suomalaiset kansalaisjärjestöt haluavat kuntien ryhtyvän tekevän julkisia hankintoja vastuullisemmin.

”Ihmisoikeudet jäävät julkisissa hankinnoissa hintakilpailun jalkoihin. Kunnat ostavat tietämättään kehitysmaista jopa pakkotyöllä ja lapsityöllä tuotettua ruokaa, elektroniikkaa, tekstiilejä, huonekaluja ja katukiviä”, sanoo Reilu kauppa ry:n vaikuttamistyön päällikkö Tytti Nahi.

Järjestöt ovat julkaisseet oppaan (pdf), jossa neuvotaan, miten julkisissa hankinnoissa voidaan välttää lapsityövoimalla tai muuten epäeettisesti valmistettujen tuotteiden ostaminen. Taustalla on tänä vuonna uudistunut hankintalaki, jonka mukaan kunnat voivat hankintoja tehdessään huomioida tarjouskilpailuissa myös eettiset ja sosiaaliset kysymykset.

Järjestöt toivoivat lakiin vahvempaa kirjausta, sillä käytännössä eettisyyden huomiointi on lain mukaan vapaaehtoista. Nyt järjestöt toivovat, että kunnat käyttäisivät kuitenkin lain tarjoamaa mahdollisuutta tehdä eettisiä valintoja.

Oppaassa kehotetaan kuntia ottamaan vastuullisuus huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja esimerkiksi edellyttämään sitä myös hankintasopimuksessa. Vastuullisuus voidaan varmistaa myös hankkimalla tuotteita, joilla on erilaisia vastuullisuussertifikaatteja. Perinteisten kahvin ja banaanin lisäksi jopa katukiviä myydään sertifioituina, oppaassa kerrotaan. Esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa on myös kokeiltu vastuullisten työvaatteiden hankkimista.

Suomessa käytetään julkisiin hankintoihin vuosittain noin 35 miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa hankinnoista tehdään juuri kuntasektorilla.

Yritysten yhteiskuntavastuu kansalaisyhteiskuntakauppakuluttaminenyhtiöt Suomi Eettisen kaupan puolesta ry.IhmisoikeusliittoKepaPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiSuomen UNICEF

Lue myös

Vauvan käsi rinnalla
Vanha kohu Nestlén äidinmaidonkorvikkeiden kauppaamisesta nostaa taas päätään uuden tutkimuksen vuoksi.
(Kuva:
pablon
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Nestlélle taas kritiikkiä äidinmaidonkorvikkeista

Kansalaisjärjestöt kritisoivat jälleen Nestlé-yhtiötä äidinmaidonkorvikkeen markkinoimisesta kyseenalaisin perustein. Tuoreen selvityksen mukaan Nestlé käyttää ravitsemustiedettä lähinnä markkinointivälineenä.
Farkut pyykkinarulla
Farkkujen alkuperä on helppo unohtaa, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
(Kuva:
pepperberryfarm
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkimus: Epäeettisiä tuotteita ostetaan, koska kuluttajilla on lyhyt muisti

Kuluttajat unohtavat ikään kuin tahallaan, että heidän ostamansa tuote on tehty lapsityövoimalla tai tuhoaa sademetsää, käy ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta.
Nahkasandaaleita Intiassa
Nahan parkitsemisprosessi saastuttaa ympäristöä Intiassa.
(Kuva:
bookchen
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Selvitys: Intian nahkatehtaat saastuttavat ympäristöä ja sairastuttavat työntekijöitä

Intian nahkatehtailla käytetään myrkyllisiä kemikaaleja eikä työntekijöille makseta riittävää palkkaa. Nahkaa ja nahasta tehtyjä tuotteita päätyy myös Euroopan markkinoille.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.(Kuva: Jenni Gästgivar / Solidaarisuus)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.