Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Kunnilta halutaan vastuullisempia hankintoja – ”kunnat ostavat tietämättään jopa pakkotyöllä tuotettua elektroniikkaa”

Suomalaisten järjestöjen mukaan kunnissa käytetään lapsityövoimalla tehtyjä tuotteita. Ne ovat julkaisseet oppaan, jossa kerrotaan, miten se voidaan välttää.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot. (Kuva: Helen K / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0 )

Suomalaiset kansalaisjärjestöt haluavat kuntien ryhtyvän tekevän julkisia hankintoja vastuullisemmin.

”Ihmisoikeudet jäävät julkisissa hankinnoissa hintakilpailun jalkoihin. Kunnat ostavat tietämättään kehitysmaista jopa pakkotyöllä ja lapsityöllä tuotettua ruokaa, elektroniikkaa, tekstiilejä, huonekaluja ja katukiviä”, sanoo Reilu kauppa ry:n vaikuttamistyön päällikkö Tytti Nahi.

Järjestöt ovat julkaisseet oppaan (pdf), jossa neuvotaan, miten julkisissa hankinnoissa voidaan välttää lapsityövoimalla tai muuten epäeettisesti valmistettujen tuotteiden ostaminen. Taustalla on tänä vuonna uudistunut hankintalaki, jonka mukaan kunnat voivat hankintoja tehdessään huomioida tarjouskilpailuissa myös eettiset ja sosiaaliset kysymykset.

Järjestöt toivoivat lakiin vahvempaa kirjausta, sillä käytännössä eettisyyden huomiointi on lain mukaan vapaaehtoista. Nyt järjestöt toivovat, että kunnat käyttäisivät kuitenkin lain tarjoamaa mahdollisuutta tehdä eettisiä valintoja.

Oppaassa kehotetaan kuntia ottamaan vastuullisuus huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja esimerkiksi edellyttämään sitä myös hankintasopimuksessa. Vastuullisuus voidaan varmistaa myös hankkimalla tuotteita, joilla on erilaisia vastuullisuussertifikaatteja. Perinteisten kahvin ja banaanin lisäksi jopa katukiviä myydään sertifioituina, oppaassa kerrotaan. Esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa on myös kokeiltu vastuullisten työvaatteiden hankkimista.

Suomessa käytetään julkisiin hankintoihin vuosittain noin 35 miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa hankinnoista tehdään juuri kuntasektorilla.

Yritysten yhteiskuntavastuu kansalaisyhteiskuntakauppakuluttaminenyhtiöt Suomi Eettisen kaupan puolesta ry.IhmisoikeusliittoKepaPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiSuomen UNICEF

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan sen pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
(Kuva:
Asim Hafeez
/
WWF UK
)

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Sandaalit
Kenkien valmistusolosuhteet ovat hämärän peitossa.
(Kuva:
mamichan
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Suomalaiset kenkävalmistajat panttaavat tietoa kenkien alkuperästä

Kenkätehtaat eivät kerro julkisuudessa juuri mitään etenkään kenkien raaka-aineiden ja materiaalien tuotannosta, paljastaa tuore selvitys.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.