Uutiset Afrikan ruokakriisi

Kuivuus ajanut satojatuhansia pakosalle Etiopiassa

Maan sisäisten pakolaiset leirit ovat täyttyneet, kun karjansa menettäneet ja muut kuivuudesta kärsivät ovat lähteneet liikeelle. Samaan aikaan Etiopia ottaa vastaan myös naapurimaiden pakolaisia.
Drought victims in Ethiopia
Kuivuus on ajanut satojatuhansia etiopialaisia pakolaisiksi omassa maassaan. Nämä naiset ja lapset elävät Somalin alueella Goden kaupungin lähistöllä. (Kuva: James Jeffrey / IPS )

Vaikka vesi kuorma-auton tuomissa tynnyreissä on ruskeaa, siitä tulee juomakelpoista, kunhan sakka on laskeutunut. Näin valtion virkamies vakuuttaa kuivuutta paenneille paimentolaisille Somalin alueella Etiopian kaakkoiskärjessä.

Vesi- ja ruoka-apua jaetaan alueella maansisäisille pakolaisille 58 kohteessa. Apua ei kuitenkaan riitä kaikille tarvitseville, sillä vastaavia pakolaisleirejä on Somalissa 222. Se kävi ilmi YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n viime vuoden lopulla tekemästä selvityksestä. Jo tuolloin leireihin oli kerääntynyt 400 000 henkeä.

Koko Etiopiassa sisäisiä pakolaisia on arviolta 700 000. Heidät on ajanut liikkeelle yksi Afrikan sarven ankarimmista kuivuuksista. Etelä-Sudaniin on jo julistettu nälänhätä, ja se uhkaa myös Somaliaa ja Jemeniä. YK:n mukaan jopa 20 miljoonaa ihmistä on vaarassa kuolla nälkään.

”En ole eläessäni nähnyt tällaista kuivuutta. Eläimiä on kuollut ennenkin, mutta osa on aina jäänyt henkiin”, kotinsa jättämään joutunut 80-vuotias etiopialainen Abikar Mohamed sanoo.

Kaikki menetettiin

Koska Etiopian Somalin alueella vallitsee rauha, tilanne on aavistuksen parempi kuin naapurimaan Somalian puolella.

Maansisäisten pakolaisten määrät ovat kuitenkin tuplaantuneet alkusyksystä. Avustusraha on maailmalla entistä tiukemmassa, joten läheskään kaikkia ei pystytä auttamaan.

Myöhässä ja niukkoina tulleista kevätsateista ei ollut kotinsa jättäneille paimentolaisille suurta iloa, sillä he olivat jo menettäneet karjansa ja muun omaisuutensa.

”Kaiken menettäneillä ei ole muuta toivoa kuin hakeutua avustuskeskuksiin”, Charlie Mason Etiopian Pelastakaa lapset -järjestöstä sanoo.

Kahden kerroksen pakolaisia

Maansisäiset pakolaiset ovat hankala asia Etiopialle, joka on pitänyt ovensa auki naapurimaista tuleville evakoille. Heitä on maassa noin 800 000.

Somalin alueen etelärajalla Dolo Odon kaupungin ulkopuolella on kaksi suurta leiriä, ja kummassakin majoittuu noin 40 000 Somaliasta paennutta. Heille on turvattu jonkin verran vettä, ruokaa ja terveyspalveluja, jotka puuttuvat monilta kotimaisilta kohtalotovereilta.

”Emme vastusta pakolaisten auttamista. Apu kuuluu heille, koska heidän ongelmansa ovat suurempia. Mutta se koettelee, että me emme saa mitään valtiolta tai avustusjärjestöiltä”, 70-vuotias etiopialainen Abiyu Alsow sanoo.

Hän on jäänyt naisten ja lasten kanssa kepeistä ja kankaista kyhättyyn telttaleiriin. Muut miehet ovat lähteneet etsimään ansiomahdollisuuksia kaupungista tai rahaa sukulaisilta.

Mistä uudet eläimet?

Karja on alueen talouden selkäranka. Asiantuntijat arvioivat, että eteläisen Etiopian paimentolaiset ovat menettäneet noin 200 miljoonan euron arvosta lehmiä, lampaita, vuohia, kameleita ja hevosia. Samalla on ehtynyt paimentolaisia elättävä maidon- ja lihantuotanto.

Varastot alkavat ehtyä myös auttajilta. Viime vuonna Etiopian valtio käytti ennennäkemättömät 650 miljoonaa euroa ja kansainvälinen yhteisö 1,6 miljardia euroa auttaakseen noin kymmentä miljoonaa El Niño -ilmiön aiheuttaman kuivuuden uhria maassa.

Vaikka voimavarat riittäisivätkin nykyisen katastrofin hoitoon, niitä tarvittaisiin paljon lisää tulevan varalle. Somalin alueen pohjoisosan leirit ovat yhä täynnä vuosien 2015 ja 2016 kuivuuden uhreja. Uusien karjalaumojen kokoaminen vie heiltä 7–10 vuotta, YK:n ruokajärjestö FAO laskee.

”Maailmalta tuleva apu pelastaa ihmishenkiä, mutta heidän saamisensa takaisin jaloilleen vaatisi paljon suurempaa taloudellista tukea”, Pelastakaa lapset -järjestön Mason muistuttaa.

Afrikan ruokakriisi katastrofiapumaatalousruoka Etiopia

Lue myös

Boko Haramin vastaisia barrikadeja Nigeriassa
Turvallisuusjoukkojen rakentamien barrikadien on tarkoitus toimia suojana Boko Haramin hyökätessä Koillis-Nigeriassa.
(Kuva:
Ahmed Usman
/
IPS
)

Koillis-Nigeriassa tikittää nälänhädän aikapommi

Boko Haramin väkivalta on ajanut yli kaksi miljoonaa nigerialaista kodeistaan. Se on luonut vaikean ruokakriisin, joka voi kärjistyä nälänhädäksi hetkellä minä hyvänsä.
Kaksi naista halkoo kiviä Somaliassa.
Kuivuus on saanut monet somalialaiset lähtemään liikkeelle. Khadija Ibrahim ja hänen tyttärensä myyvät pilkottuja kiviä saadakseen lisätuloja pakolaisleirillä Somalian Baidoassa.
(Kuva:
AMISOM Public Information
/
CC0 1.0
)

Nälästä kärsivien lasten määrä kasvanut rajusti Somaliassa

Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan tietyillä Somalian alueilla vallitsevat jo nälänhädän kaltaiset olosuhteet.
Naisia ruokakeskuksessa Mogadishussa Somaliassa.
Naiset jonottivat ruokaa Somalian Mogadishussa ruokakeskuksessa maaliskuussa.
(Kuva:
AMISOM Photo / Tobin Jones
/
CC0 1.0
)

Nälänhädän riski yhä voimassa – Somalian kriisi pahenee luultua nopeammin

Yli 20 miljoonaa ihmistä on yhä nälänhädän uhassa kolmessa Afrikan maassa sekä Jemenissä huolimatta avustusjärjestöjen ponnisteluista. Suomen Punainen Risti on aloittanut hätäapukeräyksen uhrien auttamiseksi.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lääkepurkki ja tabletteja
Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa. (Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Kädet yhdessä
Radi-Aid-palkinnolla halutaan vähentää avustuskampanjoiden stereotypioita.(Kuva: Paul Taylor / CC BY-ND 2.0)

Parhaat ja pahimmat hyväntekeväisyysvideot valittu – ”tämä on kirjaimellisesti köyhyysturismia”

Norjalaisjärjestö palkitsi brittilaulaja Ed Sheeranin tähdittämän videon huonoimman hyväntekeväisyysvideon palkinnolla. Myös muut julkkisvideot saavat kritiikkiä, mutta järjestöjen mukaan niillä myös kerätään paljon rahaa.