Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Köyhyys ja katastrofit ajavat pakolaisia Brasiliaan

Brasiliaan on viime aikoina saapunut siirtolaisia etenkin talouskriisin koettelemasta Venezuelasta. ”Brasilian talouskriisi ei ole mitään Venezuelaan verrattuna”, sanoo venezuelalaisperheen äiti.
 Aryadne Bittencourt
Aryadne Bittencourt työskentelee pakolaisten oikeusavustajana Rion Caritas-järjestössä.
(Kuva: Mario Osava / IPS )

Brasiliassa on siirtolaisia alle puoli prosenttia väestöstä, mutta kriisimaista tulijoiden määrä kasvaa ajoittain. Viime aikoina suurin lähtömaa on ollut pohjoinen rajanaapuri Venezuela.

208 miljoonan asukkaan Brasilian etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus juontuu maahanmuutosta, joka jatkui vilkkaana aina 1900-luvun puoliväliin. Tulijoita riitti Euroopasta, arabimaista ja Aasiasta. Yli kaksi miljoonaa afrikkalaista tuotiin maahan orjina 1700- ja 1800-luvulla.

Vuonna 2015 Brasiliassa oli kirjoilla 713 568 muun maan kansalaista, mikä vastasi 0,3:a prosenttia väestöstä, YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM raportoi. Argentiinassa vastaava osuus oli 4,5 prosenttia.

Jaksolla 2010–2015 Brasiliaan saapuneiden ulkomaalaisten määrä kasvoi viidenneksen. Heitä saapui varsinkin Haitista, Afrikasta ja Aasiasta, Leonardo Cavalcanti kertoo. Hän vetää yliopiston ja työministeriön yhteistä siirtolaisuusinstituuttia.

Rikkauksia jaettavaksi

Tuhoisa maanjäristys Haitissa 2010 toi Brasiliaan kymmeniätuhansia siirtolaisia. He ovat vuodesta 2013 muodostaneet suurimman ulkomaalaisryhmän virallisilla työmarkkinoilla.

Haitin maanjäristyksessä vammautunut Bob Montinard, 42, on asunut perheensä kanssa Rio de Janeirossa vuodesta 2010. Viime vuonna hän perusti Mawon-järjestön auttamaan kotoutumista.

”Jokainen maahanmuuttaja tuo mukanaan kulttuuria, ruokia ja musiikkia. Niitä hän voi jakaa tai myydä uudessa maassa. Kaikki hyötyvät: tulokas saa tuloja, ja muut rikastuvat uusista kokemuksista”, Montinard sanoo.

Pariskunta ruoka-astioiden äärellä
Haitilaissyntyinen Bob Montinard myy ranskalaisen vaimonsa Melanien kanssa kotimaansa ruokia Rion pakolaismarkkinoilla. Pariskunta on perustanut maahanmuuttajia auttavan Mawon-järjestön. (Kuva: Mario Osava / IPS )

Finanssikriisi käänsi suunnan

Aiemmin Afrikasta tuli Brasiliaan eniten angolalaisia, jotka pakenivat vuonna 2002 päättynyttä 27-vuotista sisällissotaa. Heitä yhdistää Brasiliaan portugalin kieli. Viime vuosina tulijoita on ollut muun muassa Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Senegalista, sekä Aasian puolelta Syyriasta.

Tutkija Cavalcantin mukaan vuoden 2008 finanssikriisi vähensi Yhdysvaltojen ja Euroopan vetovoimaa, kun taas Brasilian reipas talouskasvu tyrehtyi vasta hiljan.

Tulijoiden kärkeen ovat nyt kiilanneet venezuelalaiset. Viime vuonna Brasiliasta haki turvapaikkaa 33 865 henkeä, joista 53 prosenttia tuli Venezuelasta.

IPS:n haastatteluun nimettömänä suostunut venezuelalainen perhe – isä, raskaana ollut äiti ja kaksi pientä lasta – tuli maitse Brasilian Roraimaan. Sieltä he jatkoivat lentäen Rioon, jossa pääsivät katolilaisen Caritas-järjestön hoiviin. Se tukee perheitä noin 80 eurolla ensimmäisinä kuukausina ja järjestää portugalin kielen opetusta.

Nälkää ja pelkoa Venezuelassa

”Päätimme lähteä, välttääksemme aliravitsemuksen. Yrityksemme meni konkurssiin hyperinflaation vuoksi ja saimme uhkauksia, koska emme kannattaneet hallitusta”, perheen äiti kertoo.

”Brasilian talouskriisi ei ole mitään Venezuelaan verrattuna”, hän jatkaa kiitellen synnytyssairaalassa saamaansa hoitoa ja mahdollisuutta ostaa ruokaa sekä elää ilman pelkoa. Perheen isä on saanut työtä hotellista ja lapset nauttivat Rion leikkipuistoista ja merenrannasta.

Noin kolmannes tulijoista hakee Brasiliasta turvapaikkaa, jonka voi saada poliittisten tai humanitaaristen syiden nojalla. Viime vuonna turvapaikka myönnettiin 9 000:lle ja hakemuksia oli käsittelemättä 55 000, Aryadne Bittencourt Caritasista kertoo.

Viime vuonna säädettiin laki helpottamaan maahanmuuttoa ja turvapaikan saantia, mutta sen toimeenpano on juuttunut byrokratiaan, hän jatkaa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus köyhyyspakolaisetsiirtolaisuusluonnonkatastrofit Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Katunäkymä ja ihmisiä Nicaraguassa
Nicaragua kuuluu läntisen pallonpuoliskon köyhimpiin maihin, ja sen asukkaista 11 prosenttia on siirtolaisina ulkomailla.
(Kuva:
José Adán Silva
/
IPS
)

Nicaragua torjuu siirtolaisia kovin ottein

Nicaragua on kiristänyt rajavalvontaa ja jopa kieltänyt kansalaisiltaan läpikulkumatkalla olevien auttamisen. Arvostelijat kummeksuvat maan politiikkaa, koska yli kymmenesosa sen omastakin väestöstä asuu ulkomailla.
Älypuhelin
Älypuhelimesta on apua monelle Afrikan siirtolaiselle.
(Kuva:
Aaron Yoo
/
CC BY-ND 2.0
)

Mobiilisovellus auttaa Afrikan siirtolaisia

MigApp-sovelluksen avulla halutaan antaa siirtolaisille tietoa, jotta näiden matka olisi turvallisempi.
Ghanalaiset Nazir Mohammed ja Usman
Nazir Mohammed (vas.) ja hänen ystävänsä Usman palasivat vuonna 2011 kotimaahansa Ghanaan levottomaksi muuttuneesta Libyasta.
(Kuva:
Kwaku Botwe
/
IPS
)

”En soisi edes vihollisteni joutuvan sinne” – Libyasta selvinnyt siirtolainen ei suosittele matkaa kenellekään

Libyasta on tullut monelle siirtolaiselle kauttakulkureitti Eurooppaan, mutta monia odottavat kiristäminen ja jopa orjuus. Nazir Mohammed selvisi täpärästi ja palasi takaisin kotimaahansa Ghanaan.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.