Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Köyhyys ja katastrofit ajavat pakolaisia Brasiliaan

Brasiliaan on viime aikoina saapunut siirtolaisia etenkin talouskriisin koettelemasta Venezuelasta. ”Brasilian talouskriisi ei ole mitään Venezuelaan verrattuna”, sanoo venezuelalaisperheen äiti.
 Aryadne Bittencourt
Aryadne Bittencourt työskentelee pakolaisten oikeusavustajana Rion Caritas-järjestössä. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Brasiliassa on siirtolaisia alle puoli prosenttia väestöstä, mutta kriisimaista tulijoiden määrä kasvaa ajoittain. Viime aikoina suurin lähtömaa on ollut pohjoinen rajanaapuri Venezuela.

208 miljoonan asukkaan Brasilian etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus juontuu maahanmuutosta, joka jatkui vilkkaana aina 1900-luvun puoliväliin. Tulijoita riitti Euroopasta, arabimaista ja Aasiasta. Yli kaksi miljoonaa afrikkalaista tuotiin maahan orjina 1700- ja 1800-luvulla.

Vuonna 2015 Brasiliassa oli kirjoilla 713 568 muun maan kansalaista, mikä vastasi 0,3:a prosenttia väestöstä, YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM raportoi. Argentiinassa vastaava osuus oli 4,5 prosenttia.

Jaksolla 2010–2015 Brasiliaan saapuneiden ulkomaalaisten määrä kasvoi viidenneksen. Heitä saapui varsinkin Haitista, Afrikasta ja Aasiasta, Leonardo Cavalcanti kertoo. Hän vetää yliopiston ja työministeriön yhteistä siirtolaisuusinstituuttia.

Rikkauksia jaettavaksi

Tuhoisa maanjäristys Haitissa 2010 toi Brasiliaan kymmeniätuhansia siirtolaisia. He ovat vuodesta 2013 muodostaneet suurimman ulkomaalaisryhmän virallisilla työmarkkinoilla.

Haitin maanjäristyksessä vammautunut Bob Montinard, 42, on asunut perheensä kanssa Rio de Janeirossa vuodesta 2010. Viime vuonna hän perusti Mawon-järjestön auttamaan kotoutumista.

”Jokainen maahanmuuttaja tuo mukanaan kulttuuria, ruokia ja musiikkia. Niitä hän voi jakaa tai myydä uudessa maassa. Kaikki hyötyvät: tulokas saa tuloja, ja muut rikastuvat uusista kokemuksista”, Montinard sanoo.

Pariskunta ruoka-astioiden äärellä
Haitilaissyntyinen Bob Montinard myy ranskalaisen vaimonsa Melanien kanssa kotimaansa ruokia Rion pakolaismarkkinoilla. Pariskunta on perustanut maahanmuuttajia auttavan Mawon-järjestön. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Finanssikriisi käänsi suunnan

Aiemmin Afrikasta tuli Brasiliaan eniten angolalaisia, jotka pakenivat vuonna 2002 päättynyttä 27-vuotista sisällissotaa. Heitä yhdistää Brasiliaan portugalin kieli. Viime vuosina tulijoita on ollut muun muassa Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Senegalista, sekä Aasian puolelta Syyriasta.

Tutkija Cavalcantin mukaan vuoden 2008 finanssikriisi vähensi Yhdysvaltojen ja Euroopan vetovoimaa, kun taas Brasilian reipas talouskasvu tyrehtyi vasta hiljan.

Tulijoiden kärkeen ovat nyt kiilanneet venezuelalaiset. Viime vuonna Brasiliasta haki turvapaikkaa 33 865 henkeä, joista 53 prosenttia tuli Venezuelasta.

IPS:n haastatteluun nimettömänä suostunut venezuelalainen perhe – isä, raskaana ollut äiti ja kaksi pientä lasta – tuli maitse Brasilian Roraimaan. Sieltä he jatkoivat lentäen Rioon, jossa pääsivät katolilaisen Caritas-järjestön hoiviin. Se tukee perheitä noin 80 eurolla ensimmäisinä kuukausina ja järjestää portugalin kielen opetusta.

Nälkää ja pelkoa Venezuelassa

”Päätimme lähteä, välttääksemme aliravitsemuksen. Yrityksemme meni konkurssiin hyperinflaation vuoksi ja saimme uhkauksia, koska emme kannattaneet hallitusta”, perheen äiti kertoo.

”Brasilian talouskriisi ei ole mitään Venezuelaan verrattuna”, hän jatkaa kiitellen synnytyssairaalassa saamaansa hoitoa ja mahdollisuutta ostaa ruokaa sekä elää ilman pelkoa. Perheen isä on saanut työtä hotellista ja lapset nauttivat Rion leikkipuistoista ja merenrannasta.

Noin kolmannes tulijoista hakee Brasiliasta turvapaikkaa, jonka voi saada poliittisten tai humanitaaristen syiden nojalla. Viime vuonna turvapaikka myönnettiin 9 000:lle ja hakemuksia oli käsittelemättä 55 000, Aryadne Bittencourt Caritasista kertoo.

Viime vuonna säädettiin laki helpottamaan maahanmuuttoa ja turvapaikan saantia, mutta sen toimeenpano on juuttunut byrokratiaan, hän jatkaa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus köyhyyspakolaisetsiirtolaisuusluonnonkatastrofit Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä luennolla

Viime vuonna keskimäärin 80 000 ihmistä päivässä pakeni kotimaansa rajojen sisäpuolella

Maan sisäinen pakolaisuus on huomattavasti yleisempää kuin pakeneminen ulkomaille. Tuoreen raportin mukaan viime vuonna konfliktit sekä luonnonkatastrofit ajoivat yli 30 miljoonaa ihmistä pakosalle.
Parturi ja asiakas

Chile rajoittaa haitilaisten maahantuloa

Monet haitilaiset ovat saapuneet Chileen tulleet turistiviisumilla, jonka on voinut vaihtaa oleskeluluvaksi saatuaan työpaikan. Maaliskuussa valtaan tullut oikeistohallitus on kuitenkin ryhtynyt rajoittamaan heidän viisuminsaantiaan.
Pakolaisleirin telttoja

Tutkimus: Pakolaiset eivät ole vain avun vastaanottajia – liiketoiminta pyörii Keniassa vilkkaana

Kenian Kakuman pakolaisleirillä 12 prosenttia pakolaisista määrittelee itsensä yrityksen omistajaksi. ”Meidän on muutettava ajattelutapa siitä, että pakolaiset istuvat leirillä eivätkä tee muuta kuin vastaanottavat apua”, sanoo YK:n pakolaisohjelman UNHCR:n edustaja Raouf Mazou.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen pitää silmillään kahta kuukuppia.

Kuukautishäpeä rajoittaa naisten elämää ympäri maailman – Tansaniassa rikotaan tabuja kuukupin avulla

Kuukautiset ovat useimmissa kulttuureissa tabu, joka voi aiheuttaa muun muassa hygieniaongelmia ja koulupoissaoloja. Tansanialainen Hyasintha Ntuyeko on käynyt väärien uskomusten kimppuun. Työ on hidasta, sillä maassa on pohdittu jopa sitä, viekö uutuustuote kuukuppi neitsyyden.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Maanviljelijä maissipellolla

Afrikassa ratkotaan ilmasto-ongelmia uuden teknologian avulla

Suomalaisen Jukka Uosukaisen johtama YK:n teknologiakeskus auttaa kehitysmaita löytämään teknologisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Konsteihin kuuluvat esimerkiksi aurinkoenergia ja maalämpö.
Jalkapallostadion, etualalla ihmisiä rannalla

Ihmisoikeusjärjestö: Maailman johtajien boikotoitava jalkapallon MM-kisojen avajaisia Moskovassa

Venäjä on Syyrian liittolainen, ja siksi valtioiden johtajien ei pitäisi matkustaa jalkapallon MM-kisojen avajaisiin, vaatii Human Rights Watch.