Uutiset

Korvaamaton fosfaatti voi loppua ennen öljyä

Fosfaatin niukkuus ja sen kiihtyvä käyttö biopolttoaineeksi sopivien kasvien viljelyssä huolestuttavat maaperäasiantuntijoita.

Fosfaatin niukkuus ja sen kiihtyvä käyttö biopolttoaineeksi sopivien kasvien viljelyssä huolestuttavat maaperäasiantuntijoita.

"Fosfaatti on rajallinen ja korvaamaton mineraali. Taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävät fosfaattivarannot voivat loppua 60-100 vuodessa, mikäli nykyinen kulutustahti jatkuu", Brasilian São Paulon yliopiston maataloustutkija Euripedes Malavolta ennustaa.

Fosfaatti on fosforihapon suola. Se on kasveille ja eläimille välttämätön alkuaine, jota ei esiinny luonnossa sellaisenaan.

"Ilman fosforia ihmiskunnan historia loppuisi", Malavolta muistuttaa. Myös typpi, kalium, koboltti, magnesium ja molybdeeni ovat elintärkeitä, mutta niiden varannot eivät ole niin rajallisia kuin fosforin.

Brasilian Lavrasin yliopiston maaperän mikrobiologian professori José Oswaldo Siqueira uskoo, että fosfaattivarat voivat ehtyä ennen kuin öljyvarat.

Biopolttoaineita, kuten sokeriruo'osta ja viljoista tislattua etanolia ja biodieseliä, kutsutaan uusiutuviksi energialähteiksi, mutta viljelyyn tarvittavaa fosfaattia ei ole saatavilla rajattomasti, Siqueira huomauttaa.

Hän muistuttaa, että muidenkin tuotantopanosten niukkuus, esimerkiksi Australiassa vesipula, on vähentänyt kiinnostusta peltoenergian kehittämiseen.

Ilman uusien, suurten fosfaattiesiintymien löytymistä – mitä pidetään epätodennäköisenä – nykyiset varannot kestävät vain vuosisadan puoliväliin, säestää ekologista maataloutta edistävän kansalaisjärjestön ASPTA:n Jean Marc von der Weid.

Ympäristöä säästävissä viljelytekniikoissa lannoitteita tarvitaan huomattavasti vähemmän, koska niitä korvataan kasvien jätteillä ja viemärivedellä, von der Weid sanoo. Kasvijätteet myös estävät maaperän kosteutta haihtumasta.

Maataloudessa pitäisi von der Weidin mielestä myös suosia sellaisia viljalajeja ja lajikkeita, jotka pärjäävät vähemmällä fosforilla.

Euripides Malavolta, joka on saarnannut tehokkaamman fosfaattien käytön puolesta vuosia, tarjoaa yhdeksi lääkkeeksi kalkkia. Kalkki parantaa happamien maiden viljavuutta niin, että fosforin käytön voi vähentää kolmannekseen. Brasilian maaperä on hyvin hapanta ja vähäfosforista.

Myös geenimuuntelulla voidaan tuottaa viljalajikkeita, jotka pärjäävät entistä pienemmillä lannoitemäärillä. "Geenimuuntelu ei pysty taikomaan lajiketta, joka pärjäisi ilman fosfaattia, mutta kylläkin sellaisen, joka kuluttaa sitä vähemmän", Malavolta toteaa.

Brasiliassa lannoitteita käytetään yleisesti liikaa. Kasvit saavat hyödynnettyä fosfaatista vain 30 prosenttia, ja loppu valuu rehevöittämään vesistöjä. Kun maanviljelijät eivät tiedä tätä, he kylvävät vuosi toisen jälkeen ylimäärin lannoitteita pelloilleen.

Maailman fosfaattivarat ovat keskittyneet Pohjois-Afrikkaan. 42 prosenttia maailman fosfaattivaroista on Marokossa, merkittävä osa Länsi-Saharassa, jota Marokko on miehittänyt yli 30 vuotta. Arviolta 150 000 länsisaharalaista elää edelleen pakolaisleireillä Etelä-Algeriassa, keskellä Saharan aavikkoa.

Kiinassa sijaitsee 26 prosenttia maailman fosfaattivaroista ja Yhdysvalloissa 8 prosenttia. Maat kuluttavat suuren osan omilla pelloillaan.

Jos arabimaat menettävät maailman öljymarkkinoiden hallinnan, ne voivat nousta vastaavaan asemaan fosfaattimarkkinoilla, jos ja kun fosfaatista tulee harvinainen ja kallis luonnonvara, Malavolta ennustaa.

"En yllättyisi, vaikka ne perustaisivat fosfaatinviejämaiden järjestöksi Opecin (Organization of the Phosphate Exporting Countries)", hän vitsailee.

uusiutuva energiamaaperä

Pääuutiset

Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.(Kuva: Subodh Patnaik / Natya Chetana)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen ryhmän johtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Kokousväkeä YK:n Kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa.
Kokoukseen osallistui yli 80 ministeritason valtionjohtajaa sekä lähes 2500 sidosryhmien edustajaa, esimerkiksi yrityksistä, järjestöistä ja tiedemaailmasta.(Kuva: Freya Morales / UNDP / CC BY-NC-ND 2.0)

Kestävän kehityksen kokous: Sitoumuksia, haasteita ja äitiyspakkauksia

YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa jopa 44 maata raportoivat toimistaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Sitoumuksista huolimatta toimet ovat kuitenkin tähän asti olleet riittämättömiä. Kokouksessa esiteltiin myös suomalainen äitiyspakkaus muistutuksena lisääntymis- ja seksuaalipalveluiden tärkeydestä.
Budhhalaisen temppelin huippu Katmandussa
Poliitikothaluavat pitää sotineet osapuolet – armeijan ja maolaiset – rauhallisina, joten heille menneiden rikosten selvittäminen riittäisi jo. (Kuva: Ralph Combs / CC BY-NC-ND 2.0)

Nepalin sisällissodan uhrien aika on pysähtynyt

Monet sisällissodan uhrit haluavat oikeutta ja suurempia korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Poliitikot haluaisivat jo unohtaa sodan kauhut.
Kaksi afgaaninaispakolaista burkhissa.
Naiset saattavat kokea vainoa myös sukupuolensa takia. Vaino voi olla kunniaväkivaltaa, pakkoavioliittoja tai ihmiskauppaa. (Kuva: Luke Powell / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

UN Women: Sukupuoleen perustuva vaino tulisi olla turvapaikkaperuste

Moni sukupuolensa vuoksia vainoa kokenut nainen ei saa turvapaikkaa EU-maista lainsäädännön porsaanreikien vuoksi. Tällaista vainoa voi olla esimerkiksi kunniaväkivalta, pakkoavioliitot tai ihmiskauppa.