Uutiset

Konfliktimaissa yli 180 miljoonaa ilman puhdasta vettä

Likaisesta vedestä seuraa usein tauteja, jotka kurittavat etenkin lapsia. Se on nähty Jemenissä, jossa yli puolet koleraan sairastuneista on lapsia.
Vettä valumassa käsille
Juomaveden puute kurittaa etenkin konflikteista ja epävakaudesta kärsiviä maita. (Kuva: Arne Hoel / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0 )

Konflikteista, väkivallasta ja epävakaudesta kärsivissä maissa elää yli 180 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole puhdasta juomavettä, varoittaa YK:n lastenrahasto Unicef.

Esimerkiksi konfliktin kurittamassa Jemenissä vesijärjestelmät ovat romahdusriskissä ja 15 miljoonaa ihmistä ei saa säännöllisesti vettä eikä ole viemäröinnin piirissä. Syyriassa veden tarpeessa on yhtä suuri määrä ihmisiä. Nigerian koillisosissa puolestaan kolme neljäsosaa vesi- ja sanitaatioinfrastruktuurista on tuhoutunut tai vahingoittunut, järjestö kertoo tiedotteessaan.

”Liian monissa tapauksissa vesi- ja sanitaatiojärjestelmiä vastaan on hyökätty, niitä on vahingoitettu tai jätetty korjaamatta niin, että ne ovat romahtamaisillaan. Kun lapsilla ei ole puhdasta vettä ja terveysjärjestelmät ovat raunioina, aliravitsemus ja mahdollisesti tappavat taudit, kuten kolera, seuraavat väistämättä”, sanoo Unicefin vesipäällikkö Sanjay Wijesekera.

Esimerkiksi Jemenissä koleraan on sairastunut yli puoli miljoonaa ihmistä, ja lapsilla on todettu tapauksista puolet.

Niin sanotuissa hauraissa tilanteissa elävien ihmisten todennäköisyys elää ilman puhdasta vettä onkin neljä kertaa suurempi kuin muilla, Unicefin ja WHO:n aiemmin kesällä ilmestyneessä raportissa lasketaan.

Tällä viikolla vietetään maailman vesiviikkoa, jonka järjestää Tukholman kansainvälinen vesi-instituutti SIWI.

vesi ja viemäröintikonflikti Suomen UNICEF

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.