Uutiset

Kolumbian sissiliike läikkyy Venezuelaan

Amazonasin osavaltion alkuperäisasukkaat eivät pidä tunkeilijoista, kirjoittaa Humberto Márquez.
(Kuva: Ariel López / cc 2.0)

(IPS) -- Etelä-Amerikan sitkeähenkisin sissiliike, vasemmistolainen Farc, neuvottelee rauhasta kotimaansa Kolumbian hallituksen kanssa. Samaan aikaan sissejä liikkuu yhä enemmän Venezuelan puolella.

"Näemme päivittäin aseistettuja sissejä kuljettamassa tarvikkeita veneillä", kertoo Antonioksi esittäytyvä mies, joka on toiminut ikänsä venekuskina Cuaojoella Venezuelan eteläisessä Amazonasin osavaltiossa.

"Kun valtion lähettämä ruoka-avustus saapuu, osa siitä lähtee Farcin kavereiden mukaan", sanovat asukkaat sata kilometriä etelämpänä sijaitsevassa Maroassa.

Atabapon rajakylässä sissejä on tavattu etsimässä leiripaikkoja. He yrittävät myös värvätä nuorukaisia riveihinsä.

Intiaanien aluetta

Sademetsän, vuolaiden jokien ja runsaiden mineraalivarojen Amazonasissa on 184 000 asukasta. Reilu puolet kuuluu alkuperäiskansoihin, joita on parikymmentä.

Sissien ilmaantuminen on uusi vitsaus syrjäseudulla, joka on kärsinyt luvattomien kullankaivajien tunkeilusta.

Osavaltion kuvernööri Liborio Guarullarvioi, että alueella saattaa olla jopa 4 000 Farc-sissiä.

"He ovat neuvotelleet kauppiaiden kanssa sotaverojen perinnästä viiden kilometrin päässä täältä", Guarulla kertoo pääkaupungissa Puerto Ayacuchossa.

Hän uskoo, että Kolumbian armeijan viime vuosien leppymätön sissijahti sai lopulta farcilaiset ylittämään rajan. Farc tarttui aseisiin 1964, mutta on viime kuukausina hieronut sovintoa Kolumbian hallituksen kanssa Kuuban Havannassa.

Yhteistyö torjutaan

Toukokuussa sissit ehdottivat yhteistyötä intiaanikansalle, joka tunnetaan nimillä uwottyja ja piaroa,

"Kieltäydyimme, koska heidän läsnäolonsa, kuten kullankaivajienkin, uhkaa perinteitämme. Haluamme elää ilman muita aseita kuin viidakkoveitsiä ja metsästyskiväärejä", Caño de Uñan yhteisön samaani José Carmon sanoo.

Tapaamisten jälkeen viiden jokilaakson uwottyjat julkistivat Farcille osoitetun kirjeen, jossa paheksuttiin sissien oleskelua alueella.

Intiaanit torjuivat kaupankäynnin ja väkensä värväämisen sissien riveihin. Näille suositeltiin paluuta sinne, mistä tulivatkin.

Salakuljetus kukoistaa

Heimojen edustajia huolestuttaa, että asukkaat joutuvat kilpailemaan salakuljettajien kanssa ruoasta ja polttoaineesta.

"Saadaksemme jauhoja, sokeria, ruokaöljyä, riisiä ja kahvia joudumme matkustamaan aina Puerto Ayacuchoon asti", uwottyja-opettaja Juan Pablo Arana valittaa.

Bensiini on Venezuelassa maailman halvinta, 20 litraa saa Ayacuchossa limsapullon hinnalla, mutta viidakossa hinta voi nousta 500-kertaiseksi.

Luvaton kullankaivuu kiihdyttää osaltaan salakuljetusta. Aranan mukaan sotilaat ratsaavat hanakasti intiaanien veneet, mutta sulkevat silmänsä kullankaivajilta ja salakuljettajilta.

Kuvernööri Guarulla kertoo, että Maroan kylässä on vain yksi sähkölaitos, mutta sinne tuodaan joka kolmas päivä 100 000 litraa polttoainetta, joka katoaa saman tien. "Kenelle se myydään?" hän ihmettelee.

Venezuelan kehitys sota ja rauha KolumbiaVenezuela Suomen IPS

Lue myös

Kaksi miestä ja kalastusvene
Carirubanan kunnassa Venezuelan rannikolla sijaitsee maailman suurimpiin kuuluva öljynjalostamokeskittymä, ja siellä toimii myös Venezuelan toiseksi suurin kalasatama.
(Kuva:
Yanethe Gamboa
/
IPS
)

Venezuelan öljyteollisuus hajoaa käsiin

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote, mutta viime vuosina tuotanto on laskenut. Taustalla on muun muassa korruptio ja talouden huono tila.
(Kuva: Alfonsina Blyde / CC BY-NC-ND 2.0)

Öljy-yhtiöt kiristävät Venezuelaa

Ylikansalliset yhtiöt voivat nykyisin haastaa valtioita oikeuteen investointisuojan ansiosta. Venezuela on saanut haasteita toiseksi eniten.
(Kuva: Pierre Lachaîne / cc 2.0

Tasa-arvo sekoittaa Venezuelan vaalikuvioita

Viime hetken päätös, joka edellyttää nais- ja miesehdokkaita saman verran, sekoittaa Venezuelan valmistautumista joulukuun vaaleihin.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.