Uutiset Somalian kehitys

Kolera leviää Somaliassa

Kansainvälinen yhteisö on tekemässä samat virheet kuin vuonna 2011, kun Somaliassa oli viimeksi nälänhätä, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestö.
Etenkin lapset kärsivät nälästä Somaliassa. Kuvan lapset jonottavat ruokaa Mogadishussa. (Kuva: AMISOM Photo/Tobin Jones / CC0 1.0)

Koleratapausten määrä on kasvanut rajusti nälänhädän partaalla olevassa Somaliassa. Maassa on tämän vuoden alun ja maaliskuun 8. päivän välillä havaittu YK:n mukaan lähes 9 200 koleratapausta, jotka ovat johtaneet 232 ihmisen kuolemaan.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan helmikuun tapauksista 85 prosenttia havaittiin naisilla sekä alle 5-vuotiailla lapsilla.

Myös Somaliassa avustustyötä tekevä Pelastakaa Lapset -järjestö kertoo, että sen klinikoilla on havaittu koleratapausten nopeaa lisääntymistä. Järjestön mukaan ilmassa ovat nyt "kaikki varoitusmerkit" katastrofista, joka on vielä vältettävissä.

Somalia kärsii kovasta kuivuudesta, ja noin 6,2 miljoonaa ihmistä, puolet väestöstä, tarvitsee apua. Kuivuus on saanut monet turvautumaan likaiseen veteen. Saastuneen veden ja ruuan levittämä kolera tarttuu herkästi etenkin lapsiin, jotka ovat nälän takia jo valmiiksi heikossa kunnossa.

Somalia on avustusjärjestöjen erityinen huolenaihe, sillä maassa oli vuonna 2011 nälänhätä, jonka seurauksena noin 260 000 ihmistä kuoli. Kansainvälistä yhteisöä on syytetty viivyttelystä virallisen nälänhätäjulistuksen antamisessa. Nyt kuivuus on vielä pahempi, Pelastakaa Lapset varoittaa. Satoja ja karjaa on tuhoutunut ja monet yhteisöt ovat ilman puhdasta vettä. 250 000 ihmistä on paennut kuivuutta, ja koleran lisäksi myös lasten keuhkokuumetapaukset ovat lisääntyneet.

"Kun ottaa huomioon todisteiden merkittävyyden, kärsimyksen laajuuden ja vuoden 2011 muistot, kansainvälisen yhteisön reaktio Somalian lasten kriisiin on häpeällisen riittämätön", kritisoi Pelastakaa Lasten Somalian maajohtaja Hassan Noor Saadi järjestön tiedotteessa.

Myös YK on vaatinut pääsihteeri António Guterresia myöden pitkin kevättä kansainvälistä yhteisöä kääntämään huomionsa Somaliaan. Toisaalta huomiota tarvitsevat myös muut maat: YK:n humanitaarisen avun päällikkö Stephen O’Brien varoitti viikonloppuna, että käynnissä on pahin humanitaarinen kriisi sitten YK:n perustamisen. Etelä-Sudan, Nigeria, Jemen ja Somalia ovat kaikki nälänhädän partaalla tai jo nälänhädässä, ja niiden auttamiseen tarvittaisiin 4,4 miljardia dollaria, josta vain murto-osa on saatu kasaan.

Ylen mukaan Suomessa ainakin Punainen Risti sekä Kirkon Ulkomaanapu ovat laajentamassa kampanjointiaan avun lisäämiseksi.

Somalian kehitys avustustyökatastrofiapulapsetruokaterveys Somalia Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Mies poimii khatin lehtiä iltapäiväpureskelua varten Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

Somalimaassa khatille mennään kuin kahville

Suurin osa somalimaalaismiehistä käyttää khat-huumetta. Suurimman taloudellisen hyödyn sen kaupasta kerää Etiopia, ja päihteen pelätään myös passivoivan etenkin miehiä.
Somalimaan pääkaupungista Hargeisasta löytyy perinteisiä markkinapaikkoja mutta myös lasiseinäisiä toimistorakennuksia ja ilmastoituja kuntosaleja. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

Somalimaa räpistelee vailla tunnustusta

Vuonna 1991 itsenäiseksi julistautunut Somalimaa on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta. Väestö on nuorta, eikä sillä ole tulevaisuutta, mikäli maata ei tunnusteta, varoittavat asiantuntijat.
Aliravittu Deka (nimi muutettu) saa lisäravintoa Boraman sairaalassa Somalimaassa. (Kuva: Colin Crowley / Save the Children)

Somaliassa taistellaan kuivuutta vastaan – nälänhätä kulman takana

YK on antanut Somaliaan varoituksen nälänhädästä, ja maassa tehdään hartiavoimin töitä sen estämiseksi. Katastrofi on vielä mahdollista välttää, sanoo Pelastakaa Lasten asiantuntija Sanna Juntunen.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.