(IPS) -- Kymmenettuhannet nigerialaiset seisovat jonottamassa vettä pölyisessä Dikwan kaupungissa. Ilma on kuiva, lämpötila 40 astetta, ja jonotus kestää tunteja.

Terroristijärjestö Boko Haram on piinannut Bornoa vuodesta 2009 julmuuksillaan ja pakottanut yhteensä 2 miljoonaa ihmistä lähtemään kodeistaan. Noin 200 000 heistä on paossa naapurimaissa Kamerunissa, Tšadissa ja Nigerissä. Yli 20 000 on kuollut terroristien kynsissä.

Fatuma-niminen nainen on yksi 100 000:sta Bornon osavaltion sisäiseen pakolaisuuteen päätyneestä asukkaasta ja jonottaa vettä muiden joukossa. Hän siivilöi ruoka-apuna saamiensa siemenien rippeitä ja kuivattaa ne ennen keittämistä, sillä jokainen jyvä on arvokas.

Fatuma kertoo, että ennen selkkauksen puhkeamista hän söi kyllikseen kolme kertaa päivässä. Nyt hän on tyytyväinen, jos saa avustusjärjestöltä yhden aterian päivässä. Tarina on tavallinen väkivaltaisuuksien murjomassa koillisessa Nigeriassa.

Väkivalta syypää ruokakriisiin

Ensin nigerialaiset pelkäsivät väkivaltaa, nyt he pelkäävät nälänhätää. Koillis-Nigeriassa se on jo lähellä. Asiantuntijat arvioivat vaikean ruokakriisin kärjistyvän todella pahaksi minä päivänä hyvänsä.

Ruokakriisi vaikeuttaa yhä useamman ihmisen elämää, ja Koillis-Nigeriassa ruokapulasta kärsivien määrän ennakoidaan nousevan noin viiteen miljoonaan. Varsinaisen nälänhädän uhreja voi pian olla jopa 50 000, YK:n Global Early Warning -raportissa arvioidaan.

Nigeriaa ajavat ruokakriisiin islamistinen Boko Haram ja väkivalta. Monilla alueilla epävarmat olot estävät viljelijöiden maatyöt ja pääsyn markkinoille. Vilja hupenee markkinoilta, ja ruuan hinta nousee ihmisten ulottumattomiin. Akuutista aliravitsemuksesta kärsii jo nyt 450 000 lasta.

Toukokuusta elokuuhun ruuantuotanto Nigeriassa on yleensä vähäistä ja perheet elävät parempien aikojen sadolla. Nyt viljelijät eivät ole voineet toimia normaalisti kolmeen vuoteen, joten varastot alkavat olla lopussa.

Nigerian valuutan, nairan, arvon heikkeneminen pahentaa tilannetta entisestään. Konfliktialueella hinnat ovat nousseet 150 prosenttia vuodesta 2015. Toistaiseksi avustajamaat ovat lahjoittaneet vain 28 prosenttia summasta, joka tarvitaan Nigerian konfliktin ja nälän uhrien pelastamiseen.