Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.
sentin kolikko
Järjestöjen naisjohtajat tienaavat enemmän kuin miehet, selviää Kepan artikkelista. (Kuva: Ralf St. / Flickr.com / CC BY-ND 2.0 )

Suurten suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen naisjohtajat tienaavat paremmin kuin miesjohtajat, kertoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa verkkosivuillaan.

Kepa on tarkastellut 22:n ulkoministeriön ohjelmatukea saavan järjestön sekä erillissäätiön johtajien verotietoja. Sen laskelmien mukaan naisen euro on keskimäärin 112 senttiä.

Selvityksen innoittajana oli yhdysvaltalaisen Fast Company -lehden artikkeli, jonka mukaan järjestösektorilla miehet ovat yleisemmin johtajia ja he myös tienaavat enemmän kuin naiset.

Suomessa tilanne näyttää kuitenkin olevan päinvastainen. 22 tarkastellusta järjestöstä 14:ssa on naisjohtaja. He tienasivat vuonna 2015 keskimäärin 71 700 euroa vuodessa, miehet taas 64 000 euroa, Kepa kertoo artikkelissaan. Myös naisten mediaanipalkka on suurempi.

Palkkaerot näyttäisivät artikkelin mukaan johtuvan enemmän järjestöjen koosta kuin johtajan sukupuolesta: suurimmissa järjestöissä tienataan parhaiten.

Verrattuna yritysmaailmaan järjestöjohtajien palkka on pieni. Esimerkiksi Orionin toimitusjohtajan Timo Lappalaisen tulot olivat viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa. Usein päälle tulevat pääomatulot, joita järjestöjohtajilla ei verotietojen mukaan ole, Kepa kertoo.

Järjestöissä tapahtuu kansalaisyhteiskunta Suomi Kepa

Kommentit

Lähettänyt pauli Sumanen (ei varmistettu) 11.10.2017 - 23:13

Esimerkiksi Orionin toimitusjohtajan Timo Lappalaisen tulot olivat viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa.
Onpa huima vertaus. Orion ei ole järjestö, vaan pörssiyritys, joka ansaitsee itse jokaisen euron, jonka kuluttaa. Ja Orionin veroilla maksetaan monen järjestön toimintakuluja. Orionin yhtiökokous päättää toimitusjohtajan palkasta. Ja hyvä niin, sillä hyvälle henkilölle kannattaa maksaakin, jotta yritys menestyy.

Lue myös

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa.
(Kuva:
European Central Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.
Anna Puu Maailma kylässä -festivaalilla vuonna 2017.
Maailma kylässä -festivaalin pääesiintyjiin kuului tänä vuonna Anna Puu.
(Kuva:
Jaakko Virtanen
/
Kepa / Maailma kylässä
)

Maailma kylässä -festareilla 78 000 kävijää

Maailma kylässä -festivaalilla keskusteltiin muun muassa pakolaisista ja veronkierrosta. Kehitysministeri Kai Mykkänen sanoi, että kehitysyhteistyöhön on luvassa lisärahaa lähivuosina.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Iranin lippuja
Iranissa on pidätetty viime vuosina aiempaa enemmän kaksoiskansalaisia.(Kuva: yeowatzup / Flickr.com / CC BY 2.0)
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.(Kuva: Mario Osava / IPS)

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.