Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.
sentin kolikko
Järjestöjen naisjohtajat tienaavat enemmän kuin miehet, selviää Kepan artikkelista. (Kuva: Ralf St. / Flickr.com / CC BY-ND 2.0 )

Suurten suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen naisjohtajat tienaavat paremmin kuin miesjohtajat, kertoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa verkkosivuillaan.

Kepa on tarkastellut 22:n ulkoministeriön ohjelmatukea saavan järjestön sekä erillissäätiön johtajien verotietoja. Sen laskelmien mukaan naisen euro on keskimäärin 112 senttiä.

Selvityksen innoittajana oli yhdysvaltalaisen Fast Company -lehden artikkeli, jonka mukaan järjestösektorilla miehet ovat yleisemmin johtajia ja he myös tienaavat enemmän kuin naiset.

Suomessa tilanne näyttää kuitenkin olevan päinvastainen. 22 tarkastellusta järjestöstä 14:ssa on naisjohtaja. He tienasivat vuonna 2015 keskimäärin 71 700 euroa vuodessa, miehet taas 64 000 euroa, Kepa kertoo artikkelissaan. Myös naisten mediaanipalkka on suurempi.

Palkkaerot näyttäisivät artikkelin mukaan johtuvan enemmän järjestöjen koosta kuin johtajan sukupuolesta: suurimmissa järjestöissä tienataan parhaiten.

Verrattuna yritysmaailmaan järjestöjohtajien palkka on pieni. Esimerkiksi Orionin toimitusjohtajan Timo Lappalaisen tulot olivat viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa. Usein päälle tulevat pääomatulot, joita järjestöjohtajilla ei verotietojen mukaan ole, Kepa kertoo.

Järjestöissä tapahtuu kansalaisyhteiskunta Suomi Kepa

Kommentit

Lähettänyt pauli Sumanen (ei varmistettu) 11.10.2017 - 23:13

Esimerkiksi Orionin toimitusjohtajan Timo Lappalaisen tulot olivat viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa.
Onpa huima vertaus. Orion ei ole järjestö, vaan pörssiyritys, joka ansaitsee itse jokaisen euron, jonka kuluttaa. Ja Orionin veroilla maksetaan monen järjestön toimintakuluja. Orionin yhtiökokous päättää toimitusjohtajan palkasta. Ja hyvä niin, sillä hyvälle henkilölle kannattaa maksaakin, jotta yritys menestyy.

Lue myös

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa.
(Kuva:
European Central Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.
Anna Puu Maailma kylässä -festivaalilla vuonna 2017.
Maailma kylässä -festivaalin pääesiintyjiin kuului tänä vuonna Anna Puu.
(Kuva:
Jaakko Virtanen
/
Kepa / Maailma kylässä
)

Maailma kylässä -festareilla 78 000 kävijää

Maailma kylässä -festivaalilla keskusteltiin muun muassa pakolaisista ja veronkierrosta. Kehitysministeri Kai Mykkänen sanoi, että kehitysyhteistyöhön on luvassa lisärahaa lähivuosina.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.