Uutiset Demokratia

Keniassa jännitetään vaaleja – kymmenen vuoden takainen väkivalta voi toistua

Kenian vuoden 2007 vaalien jälkeen yli tuhat ihmistä kuoli, ja tänä vuonna vaaleja varjostaa muun muassa vaalikomission johtajan murha.
Kenian presidentti Uhuru Kenyatta
Istuva presidentti Uhuru Kenyatta (kuvassa) saa Kenian vaaleissa vastaansa opposition Raila Odingan. (Kuva: Ilyas Ahmed / AMISOM Photo / CC0 1.0 )

Jännitys tiivistyy Keniassa, jossa pidetään huomenna yleisvaalit. Maassa muistetaan yhä kymmenen vuoden takaiset vaalit, jotka riistäytyivät laajaksi väkivallaksi.

Vaaleissa valitaan maalle presidentti, kansallisen sekä maakuntatason parlamentin jäsenet, kansallisen parlamentin naisedustajat sekä maakuntien kuvernöörit ja senaattorit.

Presidentinvaaleissa on mukana kahdeksan ehdokasta. Käytännössä vastakkain ovat istuva presidentti, vuonna 2013 rauhanomaisissa vaaleissa valittu Uhuru Kenyatta sekä opposition Raila Odinga, joka on ehdolla jo neljättä kertaa. Kenyatta edustaa maan suurinta etnistä ryhmää, kikujuja, ja Odinga taas perinteisesti vallasta syrjään jäänyttä luo-ryhmää.

Moni äänestäjä valitsee suosikkinsa etnisten jakolinjojen mukaan, sillä politiikka on Keniassa vahvasti etnispainotteista. Panokset vaaleissa ovat kovat, sillä voittaja saa myös paljon taloudellista valtaa ja bisnesmahdollisuuksia.

Vuosien 2007 ja 2008 vaaleissa väkivalta alkoi, kun presidentinvaalit voittanutta Mwai Kibakia epäiltiin vaalivilpistä. Toistatuhatta ihmistä kuoli etnisissä taisteluissa ja protesteissa, ja satoja tuhansia ajettiin kodeistaan. Väkivallan lietsomisesta epäiltiin muun muassa myöhemmin presidentiksi noussutta Kenyattaa, mutta kansainvälinen rikostuomioistuin vapautti hänet ja myös muut epäillyt syytteistä todisteiden puutteessa.

Ajatushautomo International Crisis Groupin analyytikon Murithi Mutigan mukaan tänä vuonna vaaliväkivalta on epätodennäköistä muun muassa siitä syystä, että vuoden 2010 perustuslakiuudistus on vähentänyt presidentin valtaa. Vaaleihin on myös valmistauduttu paremmin. Toisaalta vallan lisääminen maakuntatasolla voi lisätä paikallista väkivaltaa, hän muistuttaa.

Väkivallasta on jo nähty vaalien alla merkkejä. Vaalikomitean johtohahmoihin kuuluva Christopher Msando löydettiin kuolleena heinäkuun viimeisenä päivänä. Msando oli yksi niistä harvoista viranomaisista, joilla oli esimerkiksi salasanat vaalikomitean tietokonejärjestelmään.

”Msandon murha on kammottavin tapahtuma tänä vaalivuonna, mutta se ei ole ainoa, joka voi kylvää pelkoa, Korkea-arvoiset viranomaiset ja poliitikot ovat antaneet uhkaavia lausuntoja, jotka rikkovat ihmisten ilmaisunvapautta ja tiedonsaantia”, sanoi Amnestyn Itä-Afrikan johtaja Muthoni Wanyeki järjestön lausunnossa.

Hallitus on esimerkiksi uhannut perua mediatalojen lupia, jos nämä kertovat vaalituloksia suorana, järjestö kertoo.

Demokratia politiikkademokratia Kenia Amnesty International

Kommentit

Lähettänyt Matti Kääriäinen (ei varmistettu) 8.8.2017 - 09:46

Vaalit Keniassa ovat demokratian irvikuva. Kyseessä on ennen kaikkea suurimman heimon diktatuuri, jota ylläpidetään kaikin keinoin, mukaanlukien vastustajien murhaaminen. Tuo artikkelin toteamus siitä, että nykyinen presidentti Uhuru Kenyatta vapautettiin syytteistä "todisteiden puutteen" vuoksi, antaa puutteellisen kuvan. Hänet jouduttiin vapauttamaan siksi, että todistajat jollain mystisellä tavalla katosivat...

Lue myös

Liberian entinen presidentti Ellen Johnson Sirleaf
Ellen Johnson Sirleaf oli Afrikan ensimmäinen naispresidentti.
(Kuva:
Erik F. Brandsborg
/
Aktiv I Oslo.no
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Afrikan hyvän johtajuuden palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen – tunnustus Liberian ex-presidentille

Mo Ibrahim -säätiö palkitsi Liberian entisen presidentin Ellen Johnson Sirleafin hyvästä johtajuudesta. Tunnustus on merkittävä, sillä viime vuosina se on usein jätetty jakamatta, koska riittävän hyvää johtajaa ei ole löytynyt.
Ihmisiä Donald Trump -tukiprotestissa Yhdysvalloissa
Freedom House kritisoi etenkin Yhdysvaltojen takapakkia vapauden puolustajana. Kuvassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia tukeva mielenosoitus syyskuussa 2017 Washington D.C:ssä.
(Kuva:
kellybdc
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Raportti: Demokratia kohtasi viime vuonna ”vakavimmat kriisinsä vuosikymmeniin”

Freedom House -järjestö antaa pyyhkeitä etenkin Yhdysvalloille, joka on sen mukaan luopunut johtajanroolistaan taistelussa vapauden puolesta.
Kenian lippuja
Kenian johto ei mennyt uusiksi presidentinvaalien uusintakierroksellakaan.
(Kuva:
Rick Bajornas
/
UN Photo
)

Kenian korkein oikeus vahvisti vaalituloksen – väkivalta huolettaa

Kenian presidenttinä jatkaa Uhuru Kenyatta. Amnesty on huolissaan vaaliväkivallasta, jossa on syksyn aikana kuollut kymmeniä ihmisiä.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.