Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyön kannatus lisääntyy – ”pehmeiden arvojen megatrendi”

Ulkoministeriön perinteinen kehitysyhteistyökysely osoittaa, että suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä ja myös määrärahojen nostamista kannattaa aiempaa useampi. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan kyse on isosta arvomuutoksesta.
Huivipäisiä tyttöjä istumassa koulun pihalla.
Kehitysyhteistyön kannatus on kasvanut Suomessa viime vuosina. Suomi tukee muun muassa palestiinalaispakolaisten järjestöä UNRWA:ta. Kuvassa koulutyttöjä Gazassa. (Kuva: Anna Merrifield / Ulkoministeriö / CC BY-NC-ND 2.0)

85 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön tänään julkaisemasta kyselytutkimuksesta.

Kyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Juho Rahkosen mukaan kyseessä on pitkäaikainen trendi. Vaikka kehitysyhteistyön kannatus yleisesti on viime vuosina pysynyt suhteellisen samoissa lukemissa, niiden osuus, jotka pitävät kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä, on selvästi kasvanut.

Rahkosen mukaan ilmiö liittyy toisaalta maailman muuttumiseen yhä levottomammaksi, toisaalta taloustilanteeseen – kannatus notkahti 2010-luvun alkupuolella, jolloin Suomen taloudella meni huonosti. Kannatuksen kasvussa on kuitenkin kyse hänen mukaansa myös laajemmasta arvomuutoksesta.

”Yleisesti ottaen suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut pehmeiden arvojen nousu. Pehmeät, humaanit arvot ovat entistä suositumpia. Voi puhua arvomuutoksen megatrendistä. Esimerkiksi vihreiden kannatuksen viimeaikaista nousua voi pitää indikaattorina tästä kehityksestä ”, hän sanoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa tänään.

Kysely tehtiin toukokuussa 1 007 suomalaiselle. Siinä kysyttiin myös ensimmäistä kertaa avoimella kysymyksellä, mitä ihmisille tulee mieleen sanoista kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka. Vastaukset olivat voittopuolisesti myönteisiä. Kehitysyhteistyöleikkauksia kannattavien osuus puolestaan laski viime vuodesta ja määrärahojen nostoa kannattavien osuus kasvoi.

Kriittiset mielipiteet kehitysyhteistyötä kohtaan pääsevät kuitenkin usein helpommin esiin. Kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi huomanneensa asian etenkin sosiaalisessa mediassa viestiessään kehitysmaamatkoistaan tai hankkeiden tuloksista.

”Täytyy sanoa, että jopa enemmistö kommenteista on negatiivisia. Yllättävän paljon on hyvin Suomi-keskeistä, ’ei meidän tarvitse auttaa muita’ -kritiikkiä. Se ei kuitenkaan vastaa sitä, mitä tilastollinen analyysi kertoo suomalaisten ajatuksista”, hän totesi.

Infoähky vie huomion muualle

Myönteisistä mielipiteistä huolimatta suomalaisten usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen on viime vuosina laskenut. Osuus notkahti viime vuonna 13 prosenttiyksikköä 61 prosenttiin, jossa se pysyi myös tänä vuonna.

Rahkosen mukaan syynä voi olla se, että samaan aikaan, kun kehitysyhteistyötä pidetään yhä tärkeämpänä, siltä myös vaaditaan enemmän tuloksia.

Ulkoministeriössä puolestaan juuri tuloksista ja tehokkuudesta kertominen on tunnistettu selkeäksi haasteeksi. Mykkänen kertoi, että tulostavoitteita on nyt lisätty esimerkiksi kehitysyhteistyön maaohjelmiin aiempaa enemmän, ja kun eduskunta saa ensi vuonna eteensä selonteon kehitysyhteistyöstä, tuloksista on tarkoitus kertoa entistä konkreettisemmin.

Kyselyn mukaan kuitenkin myös suomalaisten tietämys kehitysyhteistyöstä on heikentynyt. Aiempaa harvempi on kuullut YK:n vuonna 2015 hyväksymistä kestävän kehityksen tavoitteista ja kolmannes on sitä mieltä, ettei tietoa kehitysyhteistyöstä ole saatavilla riittävästi.

”Yleinen infoähky voi vaikuttaa. Ihmisillä on paljon enemmän ajanvietettä ja tietoa tulee tulvimalla. Tässä mediaympäristössä ei välttämättä helposti törmää kehitysyhteistyökysymyksiin”, Rahkonen arvioi.

Viime vuosina myös kansalaisjärjestöillä on ollut aiempaa vähemmän rahaa käytettävissään kehitysyhteistyöstä viestimiseen, sillä viestintä- ja globaalikasvatustukea on leikattu. Mykkänen muistutti, että tänä vuonna aiempaa useampi vastaaja kuitenkin kertoi saaneensa tietoa nimenomaan järjestöiltä. Osuus oli 12 prosenttia, kun viime vuonna se oli vain 7 prosenttia. Vuonna 2015 osuus oli 13 prosenttia.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

2 euron kolikko lähikuvassa

Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen tasa-arvotyö ristiriitaista

Tasa-arvo on Suomen kehityspolitiikan pääpainopiste, mutta silti juuri siitä on leikattu, moittii kehityspoliittinen toimikunta tuoreessa vuosiarviossaan.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Yksityisen sektorin kehitys vaatii valtioiden ohjausta

Jos sotien jälkeinen Suomi olisi nojannut nykyisiin kehityspolitiikan oppeihin, olisimme yhä kehitysmaa, kirjoittavat Matti Ylönen ja Teppo Eskelinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen pitää silmillään kahta kuukuppia.

Kuukautishäpeä rajoittaa naisten elämää ympäri maailman – Tansaniassa rikotaan tabuja kuukupin avulla

Kuukautiset ovat useimmissa kulttuureissa tabu, joka voi aiheuttaa muun muassa hygieniaongelmia ja koulupoissaoloja. Tansanialainen Hyasintha Ntuyeko on käynyt väärien uskomusten kimppuun. Työ on hidasta, sillä maassa on pohdittu jopa sitä, viekö uutuustuote kuukuppi neitsyyden.
Ihmisiä tulvavedessä ajavan rekka-auton lavalla

Ensin kuivuus, sitten tulvat – Somaliassa on satanut eniten yli 30 vuoteen

Somalia on kärsinyt viime vuosina useista peräkkäisistä kuivuuskausista, mutta tänä vuonna on kääntynyt lähes päälaelleen.
Toimittajia ja kameroita murhatun toimittajan muistopaikalla Nicaraguan Managuassa

Nicaragua kuristaa mediaa jo lähes samaan malliin kuin oikeistodiktatuurin aikana

Nicaraguan viime aikojen mielenosoitukset ovat johtaneet siihen, että sananvapaus on pohjamudissa. ”En ole aiemmin joutunut näin kovan hyökkäyksen kohteeksi”, kertoo kriittistä radio-ohjelmaa tekevä toimittaja Luis Galeano.
Seeproja kansallispuistossa

Tutkijat: Luonnonsuojelualueetkaan eivät välty ihmisen vaikutukselta – kolmasosa suojelualueista ”voimakkaan paineen alla”

Monet maat sanovat perustaneensa suojelualueita kansainvälisen sopimuksen mukaisesti, mutta todellisuudessa ihmisen annetaan tuhota alueita, moittii tuore tutkimus.