Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyön kannatus lisääntyy – ”pehmeiden arvojen megatrendi”

Ulkoministeriön perinteinen kehitysyhteistyökysely osoittaa, että suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä ja myös määrärahojen nostamista kannattaa aiempaa useampi. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan kyse on isosta arvomuutoksesta.
Huivipäisiä tyttöjä istumassa koulun pihalla.
Kehitysyhteistyön kannatus on kasvanut Suomessa viime vuosina. Suomi tukee muun muassa palestiinalaispakolaisten järjestöä UNRWA:ta. Kuvassa koulutyttöjä Gazassa. (Kuva: Anna Merrifield / Ulkoministeriö / CC BY-NC-ND 2.0 )

85 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön tänään julkaisemasta kyselytutkimuksesta.

Kyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Juho Rahkosen mukaan kyseessä on pitkäaikainen trendi. Vaikka kehitysyhteistyön kannatus yleisesti on viime vuosina pysynyt suhteellisen samoissa lukemissa, niiden osuus, jotka pitävät kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä, on selvästi kasvanut.

Rahkosen mukaan ilmiö liittyy toisaalta maailman muuttumiseen yhä levottomammaksi, toisaalta taloustilanteeseen – kannatus notkahti 2010-luvun alkupuolella, jolloin Suomen taloudella meni huonosti. Kannatuksen kasvussa on kuitenkin kyse hänen mukaansa myös laajemmasta arvomuutoksesta.

”Yleisesti ottaen suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut pehmeiden arvojen nousu. Pehmeät, humaanit arvot ovat entistä suositumpia. Voi puhua arvomuutoksen megatrendistä. Esimerkiksi vihreiden kannatuksen viimeaikaista nousua voi pitää indikaattorina tästä kehityksestä ”, hän sanoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa tänään.

Kysely tehtiin toukokuussa 1 007 suomalaiselle. Siinä kysyttiin myös ensimmäistä kertaa avoimella kysymyksellä, mitä ihmisille tulee mieleen sanoista kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka. Vastaukset olivat voittopuolisesti myönteisiä. Kehitysyhteistyöleikkauksia kannattavien osuus puolestaan laski viime vuodesta ja määrärahojen nostoa kannattavien osuus kasvoi.

Kriittiset mielipiteet kehitysyhteistyötä kohtaan pääsevät kuitenkin usein helpommin esiin. Kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi huomanneensa asian etenkin sosiaalisessa mediassa viestiessään kehitysmaamatkoistaan tai hankkeiden tuloksista.

”Täytyy sanoa, että jopa enemmistö kommenteista on negatiivisia. Yllättävän paljon on hyvin Suomi-keskeistä, ’ei meidän tarvitse auttaa muita’ -kritiikkiä. Se ei kuitenkaan vastaa sitä, mitä tilastollinen analyysi kertoo suomalaisten ajatuksista”, hän totesi.

Infoähky vie huomion muualle

Myönteisistä mielipiteistä huolimatta suomalaisten usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen on viime vuosina laskenut. Osuus notkahti viime vuonna 13 prosenttiyksikköä 61 prosenttiin, jossa se pysyi myös tänä vuonna.

Rahkosen mukaan syynä voi olla se, että samaan aikaan, kun kehitysyhteistyötä pidetään yhä tärkeämpänä, siltä myös vaaditaan enemmän tuloksia.

Ulkoministeriössä puolestaan juuri tuloksista ja tehokkuudesta kertominen on tunnistettu selkeäksi haasteeksi. Mykkänen kertoi, että tulostavoitteita on nyt lisätty esimerkiksi kehitysyhteistyön maaohjelmiin aiempaa enemmän, ja kun eduskunta saa ensi vuonna eteensä selonteon kehitysyhteistyöstä, tuloksista on tarkoitus kertoa entistä konkreettisemmin.

Kyselyn mukaan kuitenkin myös suomalaisten tietämys kehitysyhteistyöstä on heikentynyt. Aiempaa harvempi on kuullut YK:n vuonna 2015 hyväksymistä kestävän kehityksen tavoitteista ja kolmannes on sitä mieltä, ettei tietoa kehitysyhteistyöstä ole saatavilla riittävästi.

”Yleinen infoähky voi vaikuttaa. Ihmisillä on paljon enemmän ajanvietettä ja tietoa tulee tulvimalla. Tässä mediaympäristössä ei välttämättä helposti törmää kehitysyhteistyökysymyksiin”, Rahkonen arvioi.

Viime vuosina myös kansalaisjärjestöillä on ollut aiempaa vähemmän rahaa käytettävissään kehitysyhteistyöstä viestimiseen, sillä viestintä- ja globaalikasvatustukea on leikattu. Mykkänen muistutti, että tänä vuonna aiempaa useampi vastaaja kuitenkin kertoi saaneensa tietoa nimenomaan järjestöiltä. Osuus oli 12 prosenttia, kun viime vuonna se oli vain 7 prosenttia. Vuonna 2015 osuus oli 13 prosenttia.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.
(Kuva:
lucianf
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
Kepan keskustelu SuomiAreenalla vuonna 2016
Kepa ja muut järjestöt keskustelivat SuomiAreenalla vuonna 2016 kansalaisjärjestöjen työn tuloksista.
(Kuva:
Iina Leppäaho
/
Kepa
/
CC BY-NC 2.0
)

Arvio: Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on kustannustehokasta

Ulkoministeriö on julkaissut kolmannen arvion suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Raportti sisältää sekä kiitosta että kritiikkiä. Järjestöt toivovat, että myönteiset tulokset heijastuvat myös rahoitukseen.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.(Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017
Hurrikaanit ovat tehneet tuhojaan tänä vuonna Karibialla. Kuvassa Maria-myrskyn tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:stä

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä.(Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.