Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyön kannatus lisääntyy – ”pehmeiden arvojen megatrendi”

Ulkoministeriön perinteinen kehitysyhteistyökysely osoittaa, että suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä ja myös määrärahojen nostamista kannattaa aiempaa useampi. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan kyse on isosta arvomuutoksesta.
Huivipäisiä tyttöjä istumassa koulun pihalla.
Kehitysyhteistyön kannatus on kasvanut Suomessa viime vuosina. Suomi tukee muun muassa palestiinalaispakolaisten järjestöä UNRWA:ta. Kuvassa koulutyttöjä Gazassa. (Kuva: Anna Merrifield / Ulkoministeriö / CC BY-NC-ND 2.0 )

85 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön tänään julkaisemasta kyselytutkimuksesta.

Kyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Juho Rahkosen mukaan kyseessä on pitkäaikainen trendi. Vaikka kehitysyhteistyön kannatus yleisesti on viime vuosina pysynyt suhteellisen samoissa lukemissa, niiden osuus, jotka pitävät kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä, on selvästi kasvanut.

Rahkosen mukaan ilmiö liittyy toisaalta maailman muuttumiseen yhä levottomammaksi, toisaalta taloustilanteeseen – kannatus notkahti 2010-luvun alkupuolella, jolloin Suomen taloudella meni huonosti. Kannatuksen kasvussa on kuitenkin kyse hänen mukaansa myös laajemmasta arvomuutoksesta.

”Yleisesti ottaen suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut pehmeiden arvojen nousu. Pehmeät, humaanit arvot ovat entistä suositumpia. Voi puhua arvomuutoksen megatrendistä. Esimerkiksi vihreiden kannatuksen viimeaikaista nousua voi pitää indikaattorina tästä kehityksestä ”, hän sanoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa tänään.

Kysely tehtiin toukokuussa 1 007 suomalaiselle. Siinä kysyttiin myös ensimmäistä kertaa avoimella kysymyksellä, mitä ihmisille tulee mieleen sanoista kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka. Vastaukset olivat voittopuolisesti myönteisiä. Kehitysyhteistyöleikkauksia kannattavien osuus puolestaan laski viime vuodesta ja määrärahojen nostoa kannattavien osuus kasvoi.

Kriittiset mielipiteet kehitysyhteistyötä kohtaan pääsevät kuitenkin usein helpommin esiin. Kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi huomanneensa asian etenkin sosiaalisessa mediassa viestiessään kehitysmaamatkoistaan tai hankkeiden tuloksista.

”Täytyy sanoa, että jopa enemmistö kommenteista on negatiivisia. Yllättävän paljon on hyvin Suomi-keskeistä, ’ei meidän tarvitse auttaa muita’ -kritiikkiä. Se ei kuitenkaan vastaa sitä, mitä tilastollinen analyysi kertoo suomalaisten ajatuksista”, hän totesi.

Infoähky vie huomion muualle

Myönteisistä mielipiteistä huolimatta suomalaisten usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen on viime vuosina laskenut. Osuus notkahti viime vuonna 13 prosenttiyksikköä 61 prosenttiin, jossa se pysyi myös tänä vuonna.

Rahkosen mukaan syynä voi olla se, että samaan aikaan, kun kehitysyhteistyötä pidetään yhä tärkeämpänä, siltä myös vaaditaan enemmän tuloksia.

Ulkoministeriössä puolestaan juuri tuloksista ja tehokkuudesta kertominen on tunnistettu selkeäksi haasteeksi. Mykkänen kertoi, että tulostavoitteita on nyt lisätty esimerkiksi kehitysyhteistyön maaohjelmiin aiempaa enemmän, ja kun eduskunta saa ensi vuonna eteensä selonteon kehitysyhteistyöstä, tuloksista on tarkoitus kertoa entistä konkreettisemmin.

Kyselyn mukaan kuitenkin myös suomalaisten tietämys kehitysyhteistyöstä on heikentynyt. Aiempaa harvempi on kuullut YK:n vuonna 2015 hyväksymistä kestävän kehityksen tavoitteista ja kolmannes on sitä mieltä, ettei tietoa kehitysyhteistyöstä ole saatavilla riittävästi.

”Yleinen infoähky voi vaikuttaa. Ihmisillä on paljon enemmän ajanvietettä ja tietoa tulee tulvimalla. Tässä mediaympäristössä ei välttämättä helposti törmää kehitysyhteistyökysymyksiin”, Rahkonen arvioi.

Viime vuosina myös kansalaisjärjestöillä on ollut aiempaa vähemmän rahaa käytettävissään kehitysyhteistyöstä viestimiseen, sillä viestintä- ja globaalikasvatustukea on leikattu. Mykkänen muistutti, että tänä vuonna aiempaa useampi vastaaja kuitenkin kertoi saaneensa tietoa nimenomaan järjestöiltä. Osuus oli 12 prosenttia, kun viime vuonna se oli vain 7 prosenttia. Vuonna 2015 osuus oli 13 prosenttia.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.
(Kuva:
Jenni Gästgivar
/
Solidaarisuus
)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.
Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016.
(Kuva:
Isabel Coello
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.