Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyön kannatus lisääntyy – ”pehmeiden arvojen megatrendi”

Ulkoministeriön perinteinen kehitysyhteistyökysely osoittaa, että suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä ja myös määrärahojen nostamista kannattaa aiempaa useampi. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan kyse on isosta arvomuutoksesta.
Huivipäisiä tyttöjä istumassa koulun pihalla.
Kehitysyhteistyön kannatus on kasvanut Suomessa viime vuosina. Suomi tukee muun muassa palestiinalaispakolaisten järjestöä UNRWA:ta. Kuvassa koulutyttöjä Gazassa. (Kuva: Anna Merrifield / Ulkoministeriö / CC BY-NC-ND 2.0 )

85 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön tänään julkaisemasta kyselytutkimuksesta.

Kyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Juho Rahkosen mukaan kyseessä on pitkäaikainen trendi. Vaikka kehitysyhteistyön kannatus yleisesti on viime vuosina pysynyt suhteellisen samoissa lukemissa, niiden osuus, jotka pitävät kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä, on selvästi kasvanut.

Rahkosen mukaan ilmiö liittyy toisaalta maailman muuttumiseen yhä levottomammaksi, toisaalta taloustilanteeseen – kannatus notkahti 2010-luvun alkupuolella, jolloin Suomen taloudella meni huonosti. Kannatuksen kasvussa on kuitenkin kyse hänen mukaansa myös laajemmasta arvomuutoksesta.

”Yleisesti ottaen suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut pehmeiden arvojen nousu. Pehmeät, humaanit arvot ovat entistä suositumpia. Voi puhua arvomuutoksen megatrendistä. Esimerkiksi vihreiden kannatuksen viimeaikaista nousua voi pitää indikaattorina tästä kehityksestä ”, hän sanoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa tänään.

Kysely tehtiin toukokuussa 1 007 suomalaiselle. Siinä kysyttiin myös ensimmäistä kertaa avoimella kysymyksellä, mitä ihmisille tulee mieleen sanoista kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka. Vastaukset olivat voittopuolisesti myönteisiä. Kehitysyhteistyöleikkauksia kannattavien osuus puolestaan laski viime vuodesta ja määrärahojen nostoa kannattavien osuus kasvoi.

Kriittiset mielipiteet kehitysyhteistyötä kohtaan pääsevät kuitenkin usein helpommin esiin. Kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi huomanneensa asian etenkin sosiaalisessa mediassa viestiessään kehitysmaamatkoistaan tai hankkeiden tuloksista.

”Täytyy sanoa, että jopa enemmistö kommenteista on negatiivisia. Yllättävän paljon on hyvin Suomi-keskeistä, ’ei meidän tarvitse auttaa muita’ -kritiikkiä. Se ei kuitenkaan vastaa sitä, mitä tilastollinen analyysi kertoo suomalaisten ajatuksista”, hän totesi.

Infoähky vie huomion muualle

Myönteisistä mielipiteistä huolimatta suomalaisten usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen on viime vuosina laskenut. Osuus notkahti viime vuonna 13 prosenttiyksikköä 61 prosenttiin, jossa se pysyi myös tänä vuonna.

Rahkosen mukaan syynä voi olla se, että samaan aikaan, kun kehitysyhteistyötä pidetään yhä tärkeämpänä, siltä myös vaaditaan enemmän tuloksia.

Ulkoministeriössä puolestaan juuri tuloksista ja tehokkuudesta kertominen on tunnistettu selkeäksi haasteeksi. Mykkänen kertoi, että tulostavoitteita on nyt lisätty esimerkiksi kehitysyhteistyön maaohjelmiin aiempaa enemmän, ja kun eduskunta saa ensi vuonna eteensä selonteon kehitysyhteistyöstä, tuloksista on tarkoitus kertoa entistä konkreettisemmin.

Kyselyn mukaan kuitenkin myös suomalaisten tietämys kehitysyhteistyöstä on heikentynyt. Aiempaa harvempi on kuullut YK:n vuonna 2015 hyväksymistä kestävän kehityksen tavoitteista ja kolmannes on sitä mieltä, ettei tietoa kehitysyhteistyöstä ole saatavilla riittävästi.

”Yleinen infoähky voi vaikuttaa. Ihmisillä on paljon enemmän ajanvietettä ja tietoa tulee tulvimalla. Tässä mediaympäristössä ei välttämättä helposti törmää kehitysyhteistyökysymyksiin”, Rahkonen arvioi.

Viime vuosina myös kansalaisjärjestöillä on ollut aiempaa vähemmän rahaa käytettävissään kehitysyhteistyöstä viestimiseen, sillä viestintä- ja globaalikasvatustukea on leikattu. Mykkänen muistutti, että tänä vuonna aiempaa useampi vastaaja kuitenkin kertoi saaneensa tietoa nimenomaan järjestöiltä. Osuus oli 12 prosenttia, kun viime vuonna se oli vain 7 prosenttia. Vuonna 2015 osuus oli 13 prosenttia.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikka Suomi Ulkoasiainministeriö

Lue myös

Kolme raskaana olevaa afrikkalaista naista
YK:n väestörahasto UNFPA työskentelee sen eteen, että maailmassa jokainen raskaus olisi toivottu, jokainen syntymä turvallinen ja jokaisen nuoren mahdollisuudet täyttyisivät.
(Kuva:
Hien Macline
/
UN Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Suomi mukana tukemassa kehitysmaiden perhesuunnittelua

Suomi ohjaa tukeaan kehitysmaiden seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. Kokonaisuudessaan Suomen tuki on kuitenkin pienentynyt vuonna 2015 tehtyjen suurten kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi.
Chili Sambiassa
Suomen kehitysyhteistyövaroilla on tuettu muun muassa maanviljelystä Sambiassa.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Kehityspoliittinen toimikunta: Köyhimpien pitää hyötyä kehitysyhteistyöstä enemmän

Kehitysyhteistyön yksityisten toimijoiden vaikutuksia on tärkeä arvioida sekä etu- että jälkikäteen, sanoo Suomen kehityspoliittinen toimikunta vuosiarviossaan.
Suomi myöntää apua muun muassa Nigeriaan. (Kuva: EU/ECHO/ Isabel Coello / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomelta 61,4 miljoonan euron avustuspotti humanitaaristen kriisien uhreille

Suomi myöntää 61,4 miljoonaa euroa humanitaaristen kriisien hoitamiseen. Vajaa kolmannes menee Afrikan sarveen, Nigeriaan ja Jemeniin.

Pääuutiset

Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.(Kuva: Subodh Patnaik / Natya Chetana)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen ryhmän johtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Kuusikuukautinen lapsi saa polio-rokotteen Etiopiassa.
Kuusikuukautinen vauva saa polio-rokotteen osana kansallista rokotekampanjaa Etiopiassa.(Kuva: Sewunet / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Joka kymmenes pikkulapsi jäi ilman rokotetta viime vuonna

Noin 12,9 miljoonaa pikkulasta ei saanut viime vuonna ollenkaan rokotusta hengenvaarallisia tauteja vastaan. Konfliktimaissa rokotekattavuus on jopa alle 50 prosenttia.
Intialaiset seksityöläiset harjoittelevat kondomin käyttöä puupeniksellä.
Intian Chennaissa seksityöläiset harjoittelevat kondomin käyttöä.(Kuva: Stella Paul / IPS)

Intian Chennaissa seksityöläiset saavat ilmaisia kondomeita

Terveyspalveluita on tarjolla naisille, mutta transsukupuolisilla on vaikeampaa. Naisten kondomeihin on sen sijaan varaa vain harvoilla, vaikka seksityöläiset uskovat, että ne olisivat helpompia ja tehokkaampia.
Kokousväkeä YK:n Kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa.
Kokoukseen osallistui yli 80 ministeritason valtionjohtajaa sekä lähes 2500 sidosryhmien edustajaa, esimerkiksi yrityksistä, järjestöistä ja tiedemaailmasta.(Kuva: Freya Morales / UNDP / CC BY-NC-ND 2.0)

Kestävän kehityksen kokous: Sitoumuksia, haasteita ja äitiyspakkauksia

YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa jopa 43 maata raportoivat toimistaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Sitoumuksista huolimatta toimet ovat kuitenkin tähän asti olleet riittämättömiä. Kokouksessa esiteltiin myös suomalainen äitiyspakkaus muistutuksena lisääntymis- ja seksuaalipalveluiden tärkeydestä.