Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehityspoliittinen toimikunta: Köyhimpien pitää hyötyä kehitysyhteistyöstä enemmän

Kehitysyhteistyön yksityisten toimijoiden vaikutuksia on tärkeä arvioida sekä etu- että jälkikäteen, sanoo Suomen kehityspoliittinen toimikunta vuosiarviossaan.
Chili Sambiassa
Suomen kehitysyhteistyövaroilla on tuettu muun muassa maanviljelystä Sambiassa. (Kuva: Hanna Öunap / global.finland.fi / CC BY-NC 2.0)

Kehitysyhteistyövaroin tuettavien yritysten on pystyttävä osoittamaan, että liiketoiminta vaikuttaa köyhyyden vähenemiseen, linjaa Suomen kehityspoliittinen toimikunta (KPT) tänään ilmestyneessä vuosiarviossaan.

Arvion mukaan Suomen kehitysyhteistyön uusi painotus kehitysmaiden oman talouden, yksityissektorin ja veropohjan vahvistamisesta on tärkeä, mutta samalla on varmistettava, että taloudellista hyötyä jää nykyistä enemmän köyhimpien ihmisten, erityisesti naisten ja tyttöjen, käyttöön.

Yksityinen sektori on linjattu painopisteeksi Suomen kehityspoliittisessa linjauksessa, joka julkaistiin viime vuonna. Etenkin järjestöt ovat kritisoineet sitä, sillä samalla niiden rahoitusta on leikattu.

Myös KPT kritisoi leikkauksia. Sen mukaan leikkaukset, henkilöresurssit ja tulosseurannan haasteet vaikeuttavat kehityspolitiikan uusien painopisteiden viemistä käytäntöön.

Keskeinen kysymys on, miten kehitysmaiden talouden ja yksityissektorin vahvistaminen vastaa ihmisten oikeuksiin ja tarpeisiin myös kaikkein köyhimmissä maissa, arviossa todetaan.

Sen mukaan kaikilta kehitysyhteistyövaroin tuettavilta yrityksiltä on edellytettävä kansallisten ja kansainvälisten normien mukaista vastuullista toimintaa. Yksityisten toimijoiden vaikutukset on tärkeää arvioida sekä etu- että jälkikäteen, jotta toiminta olisi mahdollisimman johdonmukaista. Uudet painotukset tarvitsevatkin selkeän toimintasuunnitelman ja yli hallituskausien ulottuvan ohjeistuksen, KPT suosittelee.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi

Lue myös

Sormet tietokoneen näppäimistöllä

Onko tulevaisuus pelkkää tekoälyä?

Tekoälyllä on valtavasti valtaa ja sen mahdollisuudet ja seuraukset pitää tuntea ennen kuin lähdetään soitelleen sotaan, kirjoittaa Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Hän ihmettelee, onko Suomen ulkopolitiikan päämissiona nyt opetella koodaamaan ja hyödyntämään tekoälyä lähetystöissä.
2 euron kolikko lähikuvassa

Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen tasa-arvotyö ristiriitaista

Tasa-arvo on Suomen kehityspolitiikan pääpainopiste, mutta silti juuri siitä on leikattu, moittii kehityspoliittinen toimikunta tuoreessa vuosiarviossaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Robotti mielenosoituksessa

Tekoälyn asiantuntija Noel Sharkey tutustui tappajarobotteihin ja ryhtyi niitä vastustavaksi kansalaisaktivistiksi – ”asevarustelukilpa on alkamassa”

Suomessa vierailleen professori Noel Sharkeyn mukaan robottiaseilta puuttuu tärkeä ominaisuus: ne eivät pysty erottelemaan siviiliä sotilaista. Hän lobbaa nyt sen puolesta, että muun muassa Suomi ryhtyisi vastustamaan robottiaseita.
Pakolaisia

Tutkimus: Siviilit maksavat terrorismista kahteen kertaan

Norjan pakolaisneuvoston mukaan siviilit kärsivät terroristien hyökkäyksistä mutta myös terrorismin vastaisista toimista, sillä avustusjärjestöt joutuvat sen vuoksi rajoittamaan toimintaansa.
Mielenosoittaja ja Justice & Democracy for Nicaragua -kyltti

Järjestöt vetoavat: Suomen otettava kantaa Nicaraguan väkivaltaisuuksien lopettamiseksi

Nicaraguan väkivaltaisuuksissa on kuollut ainakin 162 ihmistä. Suomalaisjärjestöt vaativat ulkoministeriötä osoittamaan, että sen sitoutuminen oikeusvaltioperiaatteeseen toteutuu myös käytännössä.
Ihmisiä rautatien liepeillä

Tutkimus: Siirtolaisten salakuljetuksen tuotolla rahoittaisi koko EU:n humanitaarisen avun – lailliset reitit yksi ratkaisu

Salakuljettajat mainostavat toimintaansa usein pakolaisleireillä tai sosiaalisissa verkostoissa, käy ilmi ensimmäisestä globaalista ihmissalakuljetusta käsittelevästä tutkimuksesta.