Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Kaupoissa yhä enemmän vastuullisesti tuotettua pääsiäissuklaata

Kauppaketju Lidl voitti jälleen Finnwatchin pääsiäissuklaavertailun.
(Kuva: Adam Wyles / CC BY-ND 2.0)

Kaupat ovat lisänneet eettisesti tuotetun suklaan osuutta pääsiäisen suklaavalikoimassa, kertoo suomalaisyritysten vastuullisuutta seuraava Finnwatch.

Finnwatch tekee joka joulu ja pääsiäinen vertailun siitä, miten suuri osuus kauppojen sesonkisuklaasta on vastuullisuusertifioituja. Viime vuoteen verrattuna osuus on kasvanut kaikissa muissa sen tutkimissa kauppaketjuissa paitsi Keskossa.

S-ryhmä on nostanut vastuullisuussertifioidun suklaan osuuden 45 prosenttiin, Lidlissä taas osuus on 71 prosenttia. Saksalaisketju on voittanut Finnwatchin joulu- ja pääsiäissuklaavertailut joka vuosi vuodesta 2014 asti.

Tänä vuonna vertailussa oli mukana myös Tokmanni, jossa eettisesti tuotettua suklaata on 34 prosenttia valikoimasta. Huonommin pärjäävät Kesko ja Stockmann, joiden osuudet ovat 28 ja 21 prosenttia, Finnwatch kertoo.

Vertailussa on huomioitu kaupan ketjujen kaikki ne pääsiäisen sesonkituotteet, jotka sisältävät kaakaota.

Kaupat käyttävät kaakaon vastuullisuuden varmistamisessa UTZ- sekä Reilun kaupan järjestelmän Cocoa Program -sertifiointia. UTZ muun muassa edellyttää työntekijöiden kohtelussa Kansainvälisen työjärjestön sopimusten noudattamista ja kieltää lapsityövoiman käytön. Sitä tehokkaampana pidetään kuitenkin Reilua kauppaa, joka myös esimerkiksi takaa viljelijöille takuuhinnan tuotteestaan.

Finnwatch muistuttaa, että suklaassa käytetty Reilun kaupan Cocoa Program on kuitenkin eri asia kuin varsinainen Reilun kaupan standardi. Reilun kaupan suklaassa kaikkien sellaisten riskiraaka-aineiden, joille on olemassa Reilun kaupan standardi, tulee olla Reilu kauppa -sertifioitua. Cocoa Programissa taas riittää, että pelkkä kaakao on sertifioitua.

Yritysten yhteiskuntavastuu kauppakuluttaminenliiketoiminta Suomi

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan sen pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
(Kuva:
Asim Hafeez
/
WWF UK
)

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.