Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Kaupoissa yhä enemmän vastuullisesti tuotettua pääsiäissuklaata

Kauppaketju Lidl voitti jälleen Finnwatchin pääsiäissuklaavertailun.
(Kuva: Adam Wyles / CC BY-ND 2.0)

Kaupat ovat lisänneet eettisesti tuotetun suklaan osuutta pääsiäisen suklaavalikoimassa, kertoo suomalaisyritysten vastuullisuutta seuraava Finnwatch.

Finnwatch tekee joka joulu ja pääsiäinen vertailun siitä, miten suuri osuus kauppojen sesonkisuklaasta on vastuullisuusertifioituja. Viime vuoteen verrattuna osuus on kasvanut kaikissa muissa sen tutkimissa kauppaketjuissa paitsi Keskossa.

S-ryhmä on nostanut vastuullisuussertifioidun suklaan osuuden 45 prosenttiin, Lidlissä taas osuus on 71 prosenttia. Saksalaisketju on voittanut Finnwatchin joulu- ja pääsiäissuklaavertailut joka vuosi vuodesta 2014 asti.

Tänä vuonna vertailussa oli mukana myös Tokmanni, jossa eettisesti tuotettua suklaata on 34 prosenttia valikoimasta. Huonommin pärjäävät Kesko ja Stockmann, joiden osuudet ovat 28 ja 21 prosenttia, Finnwatch kertoo.

Vertailussa on huomioitu kaupan ketjujen kaikki ne pääsiäisen sesonkituotteet, jotka sisältävät kaakaota.

Kaupat käyttävät kaakaon vastuullisuuden varmistamisessa UTZ- sekä Reilun kaupan järjestelmän Cocoa Program -sertifiointia. UTZ muun muassa edellyttää työntekijöiden kohtelussa Kansainvälisen työjärjestön sopimusten noudattamista ja kieltää lapsityövoiman käytön. Sitä tehokkaampana pidetään kuitenkin Reilua kauppaa, joka myös esimerkiksi takaa viljelijöille takuuhinnan tuotteestaan.

Finnwatch muistuttaa, että suklaassa käytetty Reilun kaupan Cocoa Program on kuitenkin eri asia kuin varsinainen Reilun kaupan standardi. Reilun kaupan suklaassa kaikkien sellaisten riskiraaka-aineiden, joille on olemassa Reilun kaupan standardi, tulee olla Reilu kauppa -sertifioitua. Cocoa Programissa taas riittää, että pelkkä kaakao on sertifioitua.

Yritysten yhteiskuntavastuu kauppakuluttaminenliiketoiminta Suomi

Lue myös

Kenkiä roikkumassa narulla

Selvitys: Työntekijän osuus lenkkariparin tuotantokustannuksista yhä pienempi – järjestöiltä moitteita urheiluvaatebrändeille

Urheilubrändit Nike ja Adidas saavat moitteita tuoreessa raportissa, jonka mukaan ne ja niiden sponsoroimat jalkapallojoukkueet vain rikastuvat samaan aikaan, kun alihankkijoiden tehtaiden ompelijat saavat surkeaa palkkaa.
Nainen ja korillinen kaloja

Raportti: Yritysvastuuskandaalit johtaneet työntekijöiden oikeuksien parannuksiin Thaimaassa

Julkisuudessa on tämän tästä kohuja, joissa kerrotaan työntekijöiden oikeuksien loukkauksista halpatuotantomaissa. Vaikka kohut unohtuvat helposti, Finnwatchin tänään ilmestyneen raportin mukaan ne ovat johtaneet myös konkreettisiin parannuksiin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Robotti mielenosoituksessa

Tekoälyn asiantuntija Noel Sharkey tutustui tappajarobotteihin ja ryhtyi niitä vastustavaksi kansalaisaktivistiksi – ”asevarustelukilpa on alkamassa”

Suomessa vierailleen professori Noel Sharkeyn mukaan robottiaseilta puuttuu tärkeä ominaisuus: ne eivät pysty erottelemaan siviiliä sotilaista. Hän lobbaa nyt sen puolesta, että muun muassa Suomi ryhtyisi vastustamaan robottiaseita.
Pakolaisia

Tutkimus: Siviilit maksavat terrorismista kahteen kertaan

Norjan pakolaisneuvoston mukaan siviilit kärsivät terroristien hyökkäyksistä mutta myös terrorismin vastaisista toimista, sillä avustusjärjestöt joutuvat sen vuoksi rajoittamaan toimintaansa.
Mielenosoittaja ja Justice & Democracy for Nicaragua -kyltti

Järjestöt vetoavat: Suomen otettava kantaa Nicaraguan väkivaltaisuuksien lopettamiseksi

Nicaraguan väkivaltaisuuksissa on kuollut ainakin 162 ihmistä. Suomalaisjärjestöt vaativat ulkoministeriötä osoittamaan, että sen sitoutuminen oikeusvaltioperiaatteeseen toteutuu myös käytännössä.
Ihmisiä rautatien liepeillä

Tutkimus: Siirtolaisten salakuljetuksen tuotolla rahoittaisi koko EU:n humanitaarisen avun – lailliset reitit yksi ratkaisu

Salakuljettajat mainostavat toimintaansa usein pakolaisleireillä tai sosiaalisissa verkostoissa, käy ilmi ensimmäisestä globaalista ihmissalakuljetusta käsittelevästä tutkimuksesta.