Uutiset Ilmastonmuutos

Karibian hiekkarannat avun tarpeessa

Merenpinnan nousu ja rakentaminen kalvavat Karibian valtioiden rantoja.
Mies hiekkarannalla
Maantieteilijä José Luis Juanes työskentelee Kuuban vastaperustetussa merentutkimuksen laitoksessa. Havannastakin löytyy esimerkkejä rantojen eroosiosta. (Kuva: Jorge Luis Baños / IPS )

(IPS) -- Hiekkarannat ovat monen Karibian valtion arvokkainta omaisuutta, jonka varassa lepää iso osa matkailutuloista. Rantojen pelastamiseksi etsitään keinoja yhteisvoimin, sillä merenpinnan nousu ja ihmisen toiminta kalvavat hiekkaa kiihtyvää tahtia.

Rantahiekkaa on käytetty matkailuun liittyvissä rakennushankkeissa, mutta sitä on myös viety kauempana sijaitseville rakennustyömaille, Kuuban kesäkuussa perustetun merentutkimuksen laitoksen tutkija José Luis Juanes sanoo.

Rakentaminen ei kuitenkaan yksin selitä eroosiota, jota havaitaan myös koskemattomilla rannoilla. Taustalla ovat merenpinnan nousu ja muut ilmaston lämpenemisen vaikutukset.

Juanes on mukana Karibian valtioiden järjestön (ACS) yhteishankkeessa rantojen suojelemiseksi. Hankkeen toteutuksen on määrä alkaa vielä tänä vuonna, kunhan neuvottelut eniten rahoitusta luvanneen Etelä-Korean kehitysapuviraston kanssa saadaan päätökseen.

Lisää valvontaa ja ohjeistusta

Vuonna 1994 perustettuun ACS:ään kuuluu 25 maata Karibian rannikoilta ja saarilta. Eroosion torjuntaa varten perustetaan yhteinen valvontaverkosto, lisätään tutkimustiedon vaihtoa, laaditaan rantarakentamisen käsikirja ja koulutetaan alan ammattilaisia.

”Etelä-Korean kanssa keskustellaan muun muassa nykyaikaisen valvontateknologian, kuten lennokkien ja tutkien, rahoittamisesta”, Juanes kertoo. Luvassa on yli neljän miljoonan euron tuki.

Hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu mallintaa eroosion vaikutuksia Suur-Karibian alueella vuoteen 2100 asti. Pyrkimyksenä on muuttaa rantojen käyttö kestäväksi ja turvata matkailutulot jatkossakin. Pienissä saarivaltioissa turismi tuo jopa neljänneksen kansantuotteesta.

Kestämätöntä turismia

Ongelmat alkoivat alueen suurimmissa lomakeskuksissa viime vuosisadan lopulla. Kuuba kuuluu tuhojen korjaamisen pioneereihin ja on jakanut kokemuksiaan useiden naapureidensa kanssa, Juanes kertoo.

Hänen mukaansa matkailun kehitys Karibialla on lähtenyt kestämättömään suuntaan, eikä alueen valtioilla ole varaa ylläpitää rantoja hiekkaa siirtämällä, kuten Yhdysvaltain Floridassa tehdään. ”Jos päästämme rantamme tärviölle, emme pärjää kilpailussa amerikkalaisturisteista.”

Karibian suurissa turistikohteissa, kuten Kuuban Varaderossa, Meksikon Maya-rivieralla ja Dominikaanisen tasavallan Punta Canassa, on jouduttu turvautumaan kalliisiin operaatioihin, joissa on nostettu hiekkaa meren syvyyksistä. Monet muut rannat on jätetty oman onnensa nojaan ja saasteiden armoille.

Juanesin mukaan ACS:n hanke aikoo pelastaa vähintään kolme tärkeää rantaa kolmessa eri maassa, joilla ei ole siihen omia resursseja. ACS auttaa kuitenkin vain hankkeen valmistelussa, varsinainen työ jää kyseisten valtioiden tehtäväksi ja maksettavaksi.

Iloa omalle väelle

Kunnat ja asukkaat voidaan aktivoida puhdistamaan rantoja myös omaksi hyödykseen, Ángela Corvea muistuttaa. Hän koordinoi Acualina-ympäristökasvatushanketta Playan alueella Havannan länsipuolella.

Alueen rannat ovat enimmäkseen kivikkoisia, eikä niistä ole Corvinan mukaan huolehtinut kukaan. Acualina on vuodesta 2003 lähtien innostanut lapsia ja nuoria keräämään roskia asuinympäristöstään ja La Conchasta, joka on seudun ainoa asukkaille avoin hiekkaranta.

”Kun kaikki rannan käyttäjät osallistuvat sen siistimiseen, tilanne kohenee tuntuvasti. Eikä sitä varten tarvitse odottaa, että säädetään laki tai joku antaa määräyksen”, Corvina tähdentää.

Ilmastonmuutos ilmastonmuutos Karibia Suomen IPS

Lue myös

Hurrikaani Matthew'n tuhoja  mielisairaalassa Haitissa
Haiti on yksi eniten äärimmäisistä sääilmiöistä kärsivä maa. Kuvassa hurrikaani Matthew'n aiheuttamia tuhoja mielisairaalassa vuonna 2016.
(Kuva:
Coralie Giese
/
CDC Global
/
CC BY 2.0
)

Äärimmäisten sääilmiöiden listaus varoittaa pienten saarivaltioiden kohtalosta – teollisuusmaatkaan eivät turvassa

Tuoreen ilmastokatastrofien listauksen mukaan pienet saarivaltiot sekä muut kehitysmaat kärsivät äärimmäisistä sääilmiöistä eniten. Toisaalta listauksen kymmenen kärjestä köytyy myös vauraampia maita.
Imjan jäätikkö Himalajalla Nepalissa
Jäätiköiden sulaminen kuuluu ilmastonmuutoksen rajuimpiin vaikutuksiin. Imjan jäätikkö Nepalin Himalajalla on muuttunut järveksi.
(Kuva:
Bhrikuti Rai
/
Nepali Times
IPS
)

Uusi tietokanta helpottaa ilmastotiedon seuraamista

Jatkuvasti täydentyvän tietokannan avulla voi tarkastella eri maiden kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja niiden Pariisin kokouksessa antamia lupauksia päästövähennyksistä.

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa?

Maatalous voitaisiin muuttaa permakulttuuriviljelyllä ja kiertolaiduntamisella päästölähteestä hiilinieluksi, kirjoittaa Mikko Savilahti.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.(Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017
Hurrikaanit ovat tehneet tuhojaan tänä vuonna Karibialla. Kuvassa Maria-myrskyn tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:stä

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä.(Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.