Uutiset Ilmastonmuutos

Karibian hiekkarannat avun tarpeessa

Merenpinnan nousu ja rakentaminen kalvavat Karibian valtioiden rantoja.
Mies hiekkarannalla
Maantieteilijä José Luis Juanes työskentelee Kuuban vastaperustetussa merentutkimuksen laitoksessa. Havannastakin löytyy esimerkkejä rantojen eroosiosta. (Kuva: Jorge Luis Baños / IPS )

(IPS) -- Hiekkarannat ovat monen Karibian valtion arvokkainta omaisuutta, jonka varassa lepää iso osa matkailutuloista. Rantojen pelastamiseksi etsitään keinoja yhteisvoimin, sillä merenpinnan nousu ja ihmisen toiminta kalvavat hiekkaa kiihtyvää tahtia.

Rantahiekkaa on käytetty matkailuun liittyvissä rakennushankkeissa, mutta sitä on myös viety kauempana sijaitseville rakennustyömaille, Kuuban kesäkuussa perustetun merentutkimuksen laitoksen tutkija José Luis Juanes sanoo.

Rakentaminen ei kuitenkaan yksin selitä eroosiota, jota havaitaan myös koskemattomilla rannoilla. Taustalla ovat merenpinnan nousu ja muut ilmaston lämpenemisen vaikutukset.

Juanes on mukana Karibian valtioiden järjestön (ACS) yhteishankkeessa rantojen suojelemiseksi. Hankkeen toteutuksen on määrä alkaa vielä tänä vuonna, kunhan neuvottelut eniten rahoitusta luvanneen Etelä-Korean kehitysapuviraston kanssa saadaan päätökseen.

Lisää valvontaa ja ohjeistusta

Vuonna 1994 perustettuun ACS:ään kuuluu 25 maata Karibian rannikoilta ja saarilta. Eroosion torjuntaa varten perustetaan yhteinen valvontaverkosto, lisätään tutkimustiedon vaihtoa, laaditaan rantarakentamisen käsikirja ja koulutetaan alan ammattilaisia.

”Etelä-Korean kanssa keskustellaan muun muassa nykyaikaisen valvontateknologian, kuten lennokkien ja tutkien, rahoittamisesta”, Juanes kertoo. Luvassa on yli neljän miljoonan euron tuki.

Hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu mallintaa eroosion vaikutuksia Suur-Karibian alueella vuoteen 2100 asti. Pyrkimyksenä on muuttaa rantojen käyttö kestäväksi ja turvata matkailutulot jatkossakin. Pienissä saarivaltioissa turismi tuo jopa neljänneksen kansantuotteesta.

Kestämätöntä turismia

Ongelmat alkoivat alueen suurimmissa lomakeskuksissa viime vuosisadan lopulla. Kuuba kuuluu tuhojen korjaamisen pioneereihin ja on jakanut kokemuksiaan useiden naapureidensa kanssa, Juanes kertoo.

Hänen mukaansa matkailun kehitys Karibialla on lähtenyt kestämättömään suuntaan, eikä alueen valtioilla ole varaa ylläpitää rantoja hiekkaa siirtämällä, kuten Yhdysvaltain Floridassa tehdään. ”Jos päästämme rantamme tärviölle, emme pärjää kilpailussa amerikkalaisturisteista.”

Karibian suurissa turistikohteissa, kuten Kuuban Varaderossa, Meksikon Maya-rivieralla ja Dominikaanisen tasavallan Punta Canassa, on jouduttu turvautumaan kalliisiin operaatioihin, joissa on nostettu hiekkaa meren syvyyksistä. Monet muut rannat on jätetty oman onnensa nojaan ja saasteiden armoille.

Juanesin mukaan ACS:n hanke aikoo pelastaa vähintään kolme tärkeää rantaa kolmessa eri maassa, joilla ei ole siihen omia resursseja. ACS auttaa kuitenkin vain hankkeen valmistelussa, varsinainen työ jää kyseisten valtioiden tehtäväksi ja maksettavaksi.

Iloa omalle väelle

Kunnat ja asukkaat voidaan aktivoida puhdistamaan rantoja myös omaksi hyödykseen, Ángela Corvea muistuttaa. Hän koordinoi Acualina-ympäristökasvatushanketta Playan alueella Havannan länsipuolella.

Alueen rannat ovat enimmäkseen kivikkoisia, eikä niistä ole Corvinan mukaan huolehtinut kukaan. Acualina on vuodesta 2003 lähtien innostanut lapsia ja nuoria keräämään roskia asuinympäristöstään ja La Conchasta, joka on seudun ainoa asukkaille avoin hiekkaranta.

”Kun kaikki rannan käyttäjät osallistuvat sen siistimiseen, tilanne kohenee tuntuvasti. Eikä sitä varten tarvitse odottaa, että säädetään laki tai joku antaa määräyksen”, Corvina tähdentää.

Ilmastonmuutos ilmastonmuutos Karibia Suomen IPS

Lue myös

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa?

Maatalous voitaisiin muuttaa permakulttuuriviljelyllä ja kiertolaiduntamisella päästölähteestä hiilinieluksi, kirjoittaa Mikko Savilahti.
Nicaragualainen viljelijä ajaa traktorilla pellolla.
Vuosien kuivuuden jälkeen luonto viheriö rehevänä kuivaksi käytäväksi kutsutulla alueella Nicaraguassa.
(Kuva:
Wilmer López
/
IPS
)

Kuivuus helpotti hetkeksi Nicaraguassa

Keski-Amerikan kuivaksi käytäväksi kutsutun alueen sateet jäivät katovuosina puoleen keskiarvosta. Sen vuoksi maanviljelijät kaataneet metsää alueilta, jotka eivät sovellu maanviljelyyn.
Maatalouskone, Rajasthan, India
Maanviljelijöiden työ on raskasta Intiassa, jossa ilmastonmuutos verottaa jo satoja.
(Kuva:
Tushar Dayal
/
CC BY-NC 2.0
)

Tutkimus: Ilmastonmuutoksella yhteys Intian viljelijöiden itsemurhiin

Sadat tuhannet intialaisviljelijät ovat päätyneet viime vuosikymmeninä itsemurhaan. Tutkijan mukaan ilmastonmuutos on pahentanut tilannetta, eikä tulevaisuus näytä valoisammalta.

Pääuutiset

Etiopialainen äiti pitää lastaan sylissä.
Nykyään kahden lapsen äiti Emawayish Alemu valistaa yhteisön tyttöjä välttämään raskauden liian nuorena.(Kuva: Yeshiwas Mekonnen / Plan Ethiopia)

Etiopialainen Emawayish Alemu on yksi maailman teiniäideistä – nyt hän valistaa nuorempiaan

Noin seitsemän miljoonaa kehitysmaissa asuvaa tyttöä synnyttää vuosittain lapsen alaikäisenä. Etiopiassa heidän määränsä on vähentynyt viime vuosina nopeasti muun muassa valistustyön ansiosta.
Poika- ja tyttöpatsaat
Sukupuoliroolit omaksutaan yllättävän nuorena, käy ilmi tutkimuksesta.(Kuva: Jason Pratt / CC BY 2.0)

Tutkijat: Haitalliset sukupuolistereotypiat omaksutaan luultua nuorempina ympäri maailman

Sukupuolinormit ovat ympäri maailman esiteineille pakkopaita, joka aiheuttaa vakavia terveysriskejä, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Viiden dollarin seteli
Vihreästä ilmastorahastosta uupuu etenkin dollareita.(Kuva: Zack Maccarthy / CC BY 2.0)

Ilmastorahaa lahjoitettu nihkeästi

Rikkaat maat ovat luvanneet nostaa tukensa ilmastonmuutoksen torjunnalle kehitysmaissa sataan miljardiin dollariin vuodessa. Rahaa on saatu kasaan vasta runsaat kymmenen miljardia dollaria.
Sandaalit
Kenkien valmistusolosuhteet ovat hämärän peitossa.(Kuva: mamichan / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Suomalaiset kenkävalmistajat panttaavat tietoa kenkien alkuperästä

Kenkätehtaat eivät kerro julkisuudessa juuri mitään etenkään kenkien raaka-aineiden ja materiaalien tuotannosta, paljastaa tuore selvitys.