Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Kamppailu maasta kiihtyy Sri Lankassa

Sri Lanka on kääntynyt talousvaikeuksissaan Kiinan puoleen, mutta se voi merkitä maa-alueiden luovuttamista kiinalaisille. Siksi Beragaman kylässä kuohuu.
Maanmittarit pääsevät Sri Lankan Bergaman kylään "vain meidän kuolleiden ruumiidemme yli", asukkaat vakuuttivat vuoden alussa. (Kuva: Sanjana Hattotuwa / IPS)

Srilankalainen Beragama näyttää uinuvan rauhallisesti riisivainioiden keskellä, mutta tosiasiassa kylässä kuohuu. Hanke laajojen maa-alueiden luovuttamiseksi kiinalaisille sijoittajille huolestuttaa asukkaita.

Hambantotan alueella 250 kilometriä pääkaupungista Colombosta etelään sijaitseva Beragama on joutunut mukaan sekä globaaliin maankahmintaan että Sri Lankan sisäpolitiikan kiemuroihin.

Sri Lankan nykyinen johto – presidentti Maithripala Sirisena ja pääministeri Ranil Wickremasinghe – puuhaa kiinalaisten kanssa sopimusta, joka antaa näille Hambantotan uuden sataman ja sen kylkeen tulevan talousalueen hallinnan.

Hallitus tarvitsee Kiinan miljardisijoitusta kipeästi helpottamaan talousvaikeuksia ja velkataakkaa.

Lännestä ei tullut rahaa

Kaksi vuotta vallassa ollut hallitus on joutunut pyörtämään alkuperäisen torjuvan linjansa Kiinaa kohtaan. Edellinen presidentti Mahinda Rajapaksa (2009–2014) suosi Kiinaa senkin uhalla, että vahva naapurimaa Intia hermostuisi.

Uusi hallitus pyrki alussa houkuttelemaan länsimaisia sijoittajia, mutta kun näitä ei ilmaantunut, sen oli pakko palata Kiinan helmoihin.

Beragaman asukkaat pelkäävät, että kiinalaiset vievät parhaat maat. "Emme vastusta investointeja, mutta haluamme pitää kotimme ja peltomme", Nandana Wijesinghe selittää.

Hän toivoo, että kiinalaisille kelpaisivat seudun runsaat pusikot hedelmällisimpien vainioiden sijasta.

Väkivalta leimahtelee

Vuoden alussa Beragaman asukkaat pysäyttivät seudulle saapuneet maanmittaajat. "Olemme pyytäneet valtion viranomaisia paikalle selittämään meille tilanteen. Sitä ennen emme päästä mittareita töihin", kyläläiset vakuuttivat.

Viranomaisten mukaan vielä ei ollut päätetty, mitkä maa-alueet luovutetaan 99 vuodeksi kiinalaisille. "Olemme saaneet määräyksen suorittaa mittaukset, siinä kaikki", Hambantotan aluesihteeri S H Karunarathne sanoi.

Kiinalais-srilankalaisen teollisuusalueen peruskivi muurattiin tammikuun alkupäivinä Hambantotassa, ja se johti kahakointiin. Poliisi ampui vesitykeillä ja kyynelkaasulla mielenosoittajia.

Ex-presidentin paluu

Hallituksen kannalta on kiusallista, että Hambantota on ex-presidentti Rajapaksan kotiseutua. Hän kanavoi kaudellaan seudulle suuret investoinnit satamaan, lentokenttään, krikettistadioniin ja konferenssikeskukseen.

Tappiota tuottavalle lentokentälle saapuu nykyisin huippukaudella pari konetta päivässä, stadionia käytetään hääjuhlissa ja konferenssikeskus on suljettu.

Rajapaksa vastustaa nyt Beragaman maiden luovutusta. "Kyse on ihmisten pelloista. Emme vastusta kiinalaisten, amerikkalaisten tai intialaisten tuloa tänne, mutta torjumme maiden antamisen heille ja yksityistämisen", hän sanoi hiljan.

Rajapaksa uhkaa kaataa hallituksen tänä vuonna. Hän nautti aiemmin laajaa suosiota valtaväestönä olevien singaleesien keskuudessa lopetettuaan pitkän sisällissodan, jota käytiin vuosina 1983–2009. Hän kärsi vaalitappion kaksi vuotta sitten mutta on viime aikoina lisännyt poliittista aktiivisuuttaan.

Maatalous ja kehitysmaat maanomistusmaataloustalouskauppa Sri LankaKiina Suomen IPS

Lue myös

Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.
(Kuva:
Friday Phiri
/
IPS
)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Kuivunutta maata Sri Lankassa
Ankarin kuivuus 40 vuoteen on saanut Sri Lankan näyttämään paikoin kuun maisemalta.
(Kuva:
Amantha Perera
/
IPS
)

Pahin kuivuus 40 vuoteen on ajanut Sri Lankan viljelijät ahtaalle

Viime vuoden ennätysmäisen kuivuuden vuoksi muun muassa pienviljelijä Newton Gunathileka joutuu nyt elättämään itsensä satunnaistöillä kaupungissa.
Pelto Argentiinassa
Maataloustuotteet ovat keskeinen osa Argentiinan vientikauppaa. Soijapapuja viljellään jo enemmän kuin vehnää tai maissia.
(Kuva:
Patrick Burnett
/
IPS
)

Argentiinan soijapääkaupunki purkamassa glyfosaattikiellon

Rosarion kaupungissa kiellettiin kasvimyrkky glyfosaatin käyttö, mutta soijantuottajat saivat käännettyä valtuutettujen pään.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Raunioita maanjäristyksen jäljiltä Haitissa
Haitin maanjäristyksen jälkiä vuona 2010. Avustusjärjestö Oxfamin työntekijöiden on kerrottu syyllistyneen seksuaaliseen hyväksikäyttöön Haitissa.(Kuva: Raphaël Brigandi / ECHO / CC BY-SA 2.0)

Ulkoministeriö: Ei tiedossa hyväksikäyttötapauksia suomalaisjärjestöissä

Avustusjärjestö Oxfamin skandaali on nostanut esiin myös muissa järjestöissä tapahtuvan hyväksikäytön. Suomessa tapauksia ei ole tullut ilmi.
Hökkelikylä ja hiilikasa
Rikkaat luonnonvarat omistava Etelä-Afrikka on maailman eriarvoisin maa. Voimalaitosta ruokkiva hiilikasa ja hökkelikylä Mpumalangan alueella.(Kuva: Mark Olalde / IPS)

Eriarvoisuus jyllää Afrikassa

YK:n kehitysohjelman selvityksen mukaan tuloerot kasvavat etenkin eteläisessä ja keskisessä Afrikassa.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.