Uutiset Myanmarin kehitys

Kaikki eivät saa äänestää Myanmarin historiallisissa vaaleissa

Myanmarissa pidetään sunnuntaina ensimmäiset viralliset parlamenttivaalit sitten siviilivaltaan siirtymisen. Armeijan valta säilynee vaaleista huolimatta.
(Kuva: Miguel Palhinha / cc 2.0)

Myanmarissa järjestetään tulevana sunnuntaina ensimmäiset parlamenttivaalit sen jälkeen, kun maan sotilasjuntta luopui osittain vallastaan vuonna 2011. Vaaleilta on odotettu paljon, sillä myös oppositio on mukana ensimmäistä kertaa lähes neljännesvuosisataan, ellei vuoden 2012 täytevaaleja oteta lukuun. Armeijalle jäänee kuitenkin paljon valtaa, oli tulos mikä hyvänsä.

"Vuoden 2008 perustuslakiuudistuksessa katsottiin aika tarkkaan, ettei häviö uhkaisi armeijan omaa asemaa liikaa", toteaa ulkoministeriö eteläisen Aasian yksikön Myanmarin vastuuvirkamies Petri Wanner.

Vuosikymmeniä sotilasjuntan vallassa ollut Myanmar siirtyi osittaiseen siviilihallintoon vuonna 2011. Maa on kehittynyt huimaa vauhtia eteenpäin niin taloudellisesti kuin demokraattisestikin. Se on muun muassa sallinut rauhanomaiset mielenosoitukset sekä vapauttanut mielipidevankeja, mukaan lukien demokratia-aktivisti Aung San Suu Kyin, jonka NLD-puolueelle povataan nyt isoa vaalivoittoa.

Vaaleja seuraavan Suomen Yangonin yhteystoimiston päällikön Jarmo Kuuttilan mukaan vaalit eivät kuitenkaan varsinaisesti ratkaise vielä mitään, vaan ne ovat vasta välivaihe. Vaikutukset demokratiakehitykseen nähdään vasta ensi vuonna, kun parlamentti valitsee presidentin, joka taas nimittää hallituksen. Myös se, miten armeija suhtautuu vaalitulokseen, on oleellista, Kuuttila huomauttaa.

Käytännössä armeijalle jää paljon valtaa, sillä sille on varattu neljännes parlamenttipaikoista sekä tärkeät sisä-, puolustus- ja rajaministerin paikat. Koska valtapuolue USDP:ssä on vielä lisäksi valtava määrä sotilastaustaisia ehdokkaita, käytännössä armeija voi saada jopa 35–40 prosentin edustuksen parlamenttiin.

"NLD tarvitsisi kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista, jotta se voisi ratkaista presidenttipelin. Se on paljon, mutta mahdollisuuksien rajoissa", Kuuttila arvioi.

Muslimit suljetaan pois

Armeijan vallan lisäksi vaalien demokraattisuutta koettelee se, että moni myanmarilainen ei voi äänestää, osa siksi, että elää konfliktialueella tai maan ulkopuolela, osa taas siksi, että äänioikeutta ei ole. Brittiläisen ihmisoikeusjärjestön Burma Campaign UK:n mukaan äänestämättä jättää jopa 10 miljoonaa ihmistä, viidennes koko väestöstä, noin puolet heistä ulkomailla olevia siirtotyöläisiä.

Syrjityin vähemmistö ovat islaminuskoiset rohingat. Heillä ei ole virallista kansalaisuutta, ja ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan noin 700 000 rohingalta on viety äänioikeus ilmoittamalla väliaikaisten rekisteröintipaperien vanhentumisesta. Järjestö onkin kutsunut koko vaaliprosessia "perusteellisen vialliseksi".

Yhteensä myanmarilaisista on muslimeja yli viisi prosenttia. Ennakkoluulot ja väkivalta heitä kohtaan ovat viime vuosina kasvaneet buddhalaisten ja muslimien välisten väkivaltaisuuksien leimahdettua Rakhinen osavaltiossa vuonna 2012. Maassa on esimerkiksi säädetty "rotua" suojelevia lakeja, jotka rajoittavat muun muassa uskonnon vaihtoa. Myös nationalistiset buddhalaismunkit ja heidän perustamansa Ma Ba Tha -liike levittävät vihapuhetta muslimeja vastaan.

"Aiemmin muslimivastaisuus on ollut paikallinen ongelma, mutta ääribuddhalaisuuden ja Ma Ba Tha -liikkeen takia se on lähtenyt leviämään lähes kaikkialle valtakuntaan. Se on huolestuttava ilmiö, joka näkyy kaikkialla ja kuuluu ihmisten puheissa", Kuuttila kertoo.

Wannerin ja Kuuttilan mukaan vaaleissa on nyt alle kymmenen muslimiehdokasta, vaikka ennen heitä on päässyt parlamenttiin asti. Kumpikaan suurimmista puolueista, USDP eikä NLD, ole ottanut ehdolle yhtään muslimia.

Vaalien alla myös toisinajattelijoiden ja median ahdistelu ja pidätykset ovat lisääntyneet. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin lokakuussa ilmestyneen raportin mukaan maa näyttääkin palanneen vanhoihin tapoihinsa. Sen mukaan maassa on lähes sata mielipidevankia.

"Viimeisten puolen vuoden aikana on tapahtunut takapakkia sekä median oikeuksissa että ihmisoikeuksissa muutenkin. On ennenaikaista sanoa, onko kyse suunnanmuutoksesta vai vaalihermostuksesta", Kuuttila toteaa.

Myanmarin kehitys politiikkademokratia Burma, Myanmar Demo ryUlkoministeriö

Demokratiatukea Suomesta

Myanmar on nykyisin yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyökumppaneista. Tänä vuonna tukea on tarkoitus antaa yhteensä kuudella miljoonalla eurolla.

Suomi on tukenut muun massa Myanmarin väestönlaskentaa ja rauhanprosessia etnisten vähemmistöjen kanssa. Demokratiatukea annetaan muun muassa suomalaisen Demo ry:n kautta. Järjestö aloitti maassa viime vuonna politiikkakoulun, jonka 50 osallistujasta 17 pyrkii nyt kansalliseen tai alueelliseen parlamenttiin

Politiikkakoulussa opetellaan puolueiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Siihen on suuri tarve – Demon toiminnanjohtajan Tiina Kukkamaa-Bahin mukaan maan poliitikoilla on hyvin hatara käsitys puolueen ja parlamentin roolista ylipäätään.

"Maassa ei ole avoimen keskustelun tai kyseenalaistamisen kulttuuria. Nyt tilanne on hitaasti muuttumassa, ja siellä on valtava halu oppia muiden maiden demokratiakehityksestä", hän kertoo.

Kolmessa neliviikkoisessa koulutuksessa on hänen mukaansa edetty lopulta puolueiden välisestä kyräilystä aitoihin yhteistyösuunnitelmiin.

Lue myös

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.
(Kuva:
Emilia Kangasluoma
/
Suomen Punainen Risti
)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Kolmihenkinen rohingya-perhe Bangladeshissa
Nuori rohingya-perhe, Mohammad Faisal ja hänen vaimonsa Hajera, elää vauvansa kanssa Bangladeshin Teknafin luonnonpuistoon perustetulla pakolaisleirillä.
(Kuva:
Farid Ahmed
/
IPS
)

Miksi rohingyat eivät voi palata Myanmariin

Bangladesh ja Myanmar ovat sopineet paenneiden rohingya-muslimien paluusta takaisin Myanmariin. Tutkija Azeem Ibrahimin mukaan todellisuudessa kyseessä on pelkkä tyhjä poliittinen ele.
Rohingya-pakolainen ja vauva
Myanmarin rohingya-muslimeja on paennut jo miljoonan verran Bangladeshiin. Kutupalongin leiri sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Cox's Bazarin kaupungista.
(Kuva:
Naimul Haq
/
IPS
)

Painajaismaiset muistot piinaavat rohingyoja – ”lapsianikaan ei säästetty”

Sadat tuhannet Myanmarin rohingya-muslimit ovat paenneet Bangladeshiin väkivaltaa. Monia piinaavat muistot murhista ja raiskauksista, eivätkä etenkään naiset ole turvassa leireilläkään.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.