Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa. (Kuva: European Central Bank / CC BY-NC-ND 2.0 )

Joukkorahoituksesta on tullut viime vuosina tärkeä keino kerätä varoja esimerkiksi museoille sekä erilaisille kulttuuriprojekteille. Kansalaisjärjestöt ovat löytäneet rahoitusmuodon hitaasti, mutta osa on onnistunut keräämään sillä isohkojakin summia.

”Ulkoministeriö jäädytti viestintä- ja globaalikasvatustuen seuraavan hakukierroksen, eikä meillä ollut rahankeräyslupaa. Niinpä ainoa vaihtoehto oli vastikkeellinen joukkorahoituskampanja”, kertoo Finnwatch-järjestön toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Suomalaisyritysten vastuullisuutta tutkiva Finnwatch onnistui vuosina 2015 ja 2016 keräämään kolmeen tutkimushankkeeseensa yli 76 000 euroa suomalaisen Mesenaatti-joukkorahoituspalvelun avulla. Suosituin, Suomea ja veronkiertoa käsittelevä hanke, sai jopa enemmän rahaa kuin se oli tavoitellut, lähes 34 000 euroa.

Rauhanasema vetosi tunteisiin

Vastikkeellinen joukkorahoitus on sekä Suomessa että maailmalla viime vuosina nopeasti suosituksi noussut rahoitusmuoto, jossa tiettyyn projektiin haetaan verkossa rahaa lupaamalla lahjoittajille jotakin vastineeksi – esimerkiksi rahoituksen turvin tuotettu julkaisu, kuten Finnwatchin tapauksessa. Rahaa kerätään vain tietty määräaika: jos minimitavoitetta ei saada kasaan, projekti raukeaa ja rahat palautuvat lahjoittajille.

Suomessa suurin joukkorahoituspalvelu on vajaat neljä vuotta toiminut Mesenaatti, jossa kerätään rahaa esimerkiksi monenlaisiin kulttuuriprojekteihin mutta myös esimerkiksi kehitysyhteistyöhön. Mesenaatissa julkaistujen kampanjoiden ja kerättyjen rahojen määrä on kaksinkertaistunut joka vuosi, kertoo tuottaja Tanja Jänicke.

Kansalaisjärjestöistä Mesenaattia on kokeillut hyvin tuloksin myös Suomen Rauhanliitto, joka keräsi viime syksynä rauhanjärjestöjen kotitalon, Rauhanaseman, korjaukseen yli 21 000 euroa, tuplasti enemmän kuin se tavoitteli.

Järjestön tiedottaja Tuuli Vuori uskoo, että syynä oli hyvä pohjatyö mutta myös kohteen ainutlaatuisuus.

”Rauhanasemalla on ihmisille tunnearvoa. Se antaa fyysiset puitteet rauhantyölle, ja lisäksi siellä on pidetty häitä ja muita juhlia, joihin ihmisillä on omakohtainen yhteys”, hän toteaa.

Mesenaatin Tanja Jänicken mukaan onnistuneessa kampanjassa onkin usein ”se juttu” – jokin, joka tekee projektista ihmisiin vetoavan.

Esimerkiksi Finnwatch keräsi rahaa veronkierron tutkimiseen samaan aikaan, kun aiheesta keskusteltiin muutenkin paljon ja kiihkeästi.

Perustoiminta ei avaa kukkaronnyörejä

Ilmaiseksi joukkorahoitus ei tule, sillä kerääjät maksavat Mesenaatille osuuden tuotoistaan ja lisäksi niiden on markkinoitava kampanjaansa ahkerasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

”Onnistuminen vaatii jokapäiväistä aktiivista otetta ja itsensä likoon laittamista. Suhteessa työpanokseen se ei ole kaikkein käytännöllisin verrattuna vaikka rahoitushakuihin ”, Vuori sanoo.

Perinteiset isot kehitysyhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestöt eivät olekaan vielä avanneet Mesenaatissa kampanjoita. Jänicken mukaan kiinnostusta kyllä on, mutta isoissa järjestöissä muutokset tapahtuvat hitaasti.

Toisaalta joukkorahoitus ei välttämättä muutenkaan ole paras keino paikata valtiontukien leikkauksien aiheuttamaa rahoitusvajetta. Pitkäjänteistä perustoimintaa on hankala pukea repäisevään hankemuotoon, jota joukkorahoitus vaatii.

Se on huomattu esimerkiksi Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiössä (KIOS), joka avasi viime keväänä joukkorahoituskampanjan Burundin ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi. Tuhannen euron minimitavoite ylitettiin nipin napin, 5 000 euron varsinainen tavoite jäi kauas. Toiminnanjohtaja Ulla Anttila arvelee, että syynä on järjestön tuntemattomuus sekä toisaalta myös aihealueen hankaluus.

”Ihmisoikeustyössä tuloksen todistaminen ei myöskään ole niin helppoa kuin jossakin muualla, vaikkapa perinteisemmässä kehitysyhteistyössä. Mahdollisia tulevia kampanjoita ajatellen pitää miettiä, miten tuloksia saisi konkretisoitua enemmän”, hän toteaa.

”On haastavaa muuttaa pitkäjänteinen ja vuosikymmeniäkin vaativa työ projekteiksi, eikä se ole välttämättä hedelmällistäkään. Myös kerätyt rahasummat ovat niin pieniä, ettei niillä esimerkiksi voi maksaa vaikkapa yhden henkilön palkkaa pidemmäksi aikaa”, sanoo myös Rauhanliiton Vuori.

TÄSMENNYS 15.6. klo 13.45 Täsmennetty Sonja Vartialan ensimmäistä kommenttia. Ulkoministeriö jäädytti viestintä- ja globaalikasvatustuen seuraavan hakukierroksen, ei koko tuki-instrumenttia.

Järjestöissä tapahtuu kehitysyhteistyökansalaisyhteiskuntarahoitus Suomi Suomen Rauhanliitto

Lue myös

Anna Puu Maailma kylässä -festivaalilla vuonna 2017.
Maailma kylässä -festivaalin pääesiintyjiin kuului tänä vuonna Anna Puu.
(Kuva:
Jaakko Virtanen
/
Kepa / Maailma kylässä
)

Maailma kylässä -festareilla 78 000 kävijää

Maailma kylässä -festivaalilla keskusteltiin muun muassa pakolaisista ja veronkierrosta. Kehitysministeri Kai Mykkänen sanoi, että kehitysyhteistyöhön on luvassa lisärahaa lähivuosina.
Järjestöjen kehitysyhteistyöleikkauksia vastaan protestoitiin Helsingissä syyskuussa 2015. (Kuva: Teija Laakso CC BY-NC-ND 2.0)

Selvitys: Asenteiden koveneminen mullistaa kansalaisyhteiskuntaa

Järjestöjen toimintaympäristöä myllertävät muun muassa kansalaisyhteiskunnan tilan kapeneminen maailmalla sekä yritysyhteistyön lisääntyminen ja kehitysyhteistyöleikkaukset Suomessa, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.
(Kuva: Vikes)*

Järjestöjen kehitysyhteistyö ja globaalikasvatus yhä ahtaammalla

Ulkoministeriö myönsi järjestöille paljon aiempaa vähemmän viestintä- ja kehitysyhteistyörahaa. Rahoituksensa menettäneen Suomen IPS:n toimittajan Milla Sundströmin mukaan kehitysviestinnän tila on huolestuttava.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.