Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa. (Kuva: European Central Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Joukkorahoituksesta on tullut viime vuosina tärkeä keino kerätä varoja esimerkiksi museoille sekä erilaisille kulttuuriprojekteille. Kansalaisjärjestöt ovat löytäneet rahoitusmuodon hitaasti, mutta osa on onnistunut keräämään sillä isohkojakin summia.

”Ulkoministeriö jäädytti viestintä- ja globaalikasvatustuen seuraavan hakukierroksen, eikä meillä ollut rahankeräyslupaa. Niinpä ainoa vaihtoehto oli vastikkeellinen joukkorahoituskampanja”, kertoo Finnwatch-järjestön toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Suomalaisyritysten vastuullisuutta tutkiva Finnwatch onnistui vuosina 2015 ja 2016 keräämään kolmeen tutkimushankkeeseensa yli 76 000 euroa suomalaisen Mesenaatti-joukkorahoituspalvelun avulla. Suosituin, Suomea ja veronkiertoa käsittelevä hanke, sai jopa enemmän rahaa kuin se oli tavoitellut, lähes 34 000 euroa.

Rauhanasema vetosi tunteisiin

Vastikkeellinen joukkorahoitus on sekä Suomessa että maailmalla viime vuosina nopeasti suosituksi noussut rahoitusmuoto, jossa tiettyyn projektiin haetaan verkossa rahaa lupaamalla lahjoittajille jotakin vastineeksi – esimerkiksi rahoituksen turvin tuotettu julkaisu, kuten Finnwatchin tapauksessa. Rahaa kerätään vain tietty määräaika: jos minimitavoitetta ei saada kasaan, projekti raukeaa ja rahat palautuvat lahjoittajille.

Suomessa suurin joukkorahoituspalvelu on vajaat neljä vuotta toiminut Mesenaatti, jossa kerätään rahaa esimerkiksi monenlaisiin kulttuuriprojekteihin mutta myös esimerkiksi kehitysyhteistyöhön. Mesenaatissa julkaistujen kampanjoiden ja kerättyjen rahojen määrä on kaksinkertaistunut joka vuosi, kertoo tuottaja Tanja Jänicke.

Kansalaisjärjestöistä Mesenaattia on kokeillut hyvin tuloksin myös Suomen Rauhanliitto, joka keräsi viime syksynä rauhanjärjestöjen kotitalon, Rauhanaseman, korjaukseen yli 21 000 euroa, tuplasti enemmän kuin se tavoitteli.

Järjestön tiedottaja Tuuli Vuori uskoo, että syynä oli hyvä pohjatyö mutta myös kohteen ainutlaatuisuus.

”Rauhanasemalla on ihmisille tunnearvoa. Se antaa fyysiset puitteet rauhantyölle, ja lisäksi siellä on pidetty häitä ja muita juhlia, joihin ihmisillä on omakohtainen yhteys”, hän toteaa.

Mesenaatin Tanja Jänicken mukaan onnistuneessa kampanjassa onkin usein ”se juttu” – jokin, joka tekee projektista ihmisiin vetoavan.

Esimerkiksi Finnwatch keräsi rahaa veronkierron tutkimiseen samaan aikaan, kun aiheesta keskusteltiin muutenkin paljon ja kiihkeästi.

Perustoiminta ei avaa kukkaronnyörejä

Ilmaiseksi joukkorahoitus ei tule, sillä kerääjät maksavat Mesenaatille osuuden tuotoistaan ja lisäksi niiden on markkinoitava kampanjaansa ahkerasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

”Onnistuminen vaatii jokapäiväistä aktiivista otetta ja itsensä likoon laittamista. Suhteessa työpanokseen se ei ole kaikkein käytännöllisin verrattuna vaikka rahoitushakuihin ”, Vuori sanoo.

Perinteiset isot kehitysyhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestöt eivät olekaan vielä avanneet Mesenaatissa kampanjoita. Jänicken mukaan kiinnostusta kyllä on, mutta isoissa järjestöissä muutokset tapahtuvat hitaasti.

Toisaalta joukkorahoitus ei välttämättä muutenkaan ole paras keino paikata valtiontukien leikkauksien aiheuttamaa rahoitusvajetta. Pitkäjänteistä perustoimintaa on hankala pukea repäisevään hankemuotoon, jota joukkorahoitus vaatii.

Se on huomattu esimerkiksi Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiössä (KIOS), joka avasi viime keväänä joukkorahoituskampanjan Burundin ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi. Tuhannen euron minimitavoite ylitettiin nipin napin, 5 000 euron varsinainen tavoite jäi kauas. Toiminnanjohtaja Ulla Anttila arvelee, että syynä on järjestön tuntemattomuus sekä toisaalta myös aihealueen hankaluus.

”Ihmisoikeustyössä tuloksen todistaminen ei myöskään ole niin helppoa kuin jossakin muualla, vaikkapa perinteisemmässä kehitysyhteistyössä. Mahdollisia tulevia kampanjoita ajatellen pitää miettiä, miten tuloksia saisi konkretisoitua enemmän”, hän toteaa.

”On haastavaa muuttaa pitkäjänteinen ja vuosikymmeniäkin vaativa työ projekteiksi, eikä se ole välttämättä hedelmällistäkään. Myös kerätyt rahasummat ovat niin pieniä, ettei niillä esimerkiksi voi maksaa vaikkapa yhden henkilön palkkaa pidemmäksi aikaa”, sanoo myös Rauhanliiton Vuori.

TÄSMENNYS 15.6. klo 13.45 Täsmennetty Sonja Vartialan ensimmäistä kommenttia. Ulkoministeriö jäädytti viestintä- ja globaalikasvatustuen seuraavan hakukierroksen, ei koko tuki-instrumenttia.

Järjestöissä tapahtuu kehitysyhteistyökansalaisyhteiskuntarahoitus Suomi Suomen Rauhanliitto

Lue myös

Kynänteroitusjätteitä

Unicefin koulutustyöhön suurlahjoitus suomalaispariskunnalta

”Koulutus ja tieteellinen tutkimus ovat tehokkaimmat tavat muuttaa maailmaa”, sanoo Unicefin koulutustyöhön suurlahjoituksen tehnyt suomalaispariskunta.
Kaisaniemin puisto, Maailma kylässä -festivaalit 2018

Maailma kylässä -festareilla 80 000 kävijää

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) myönsi Maailma kylässä -keskustelussa, ettei Pariisin ilmastosopimus riitä maapallon lämpenemisen pitämiseen alle kahdessa asteessa.
Maapallo

Kehitysjärjestöjen uudelle kattojärjestölle valittiin johtaja

Juha-Erkki Mäntyniemi on valittu johtamaan kehitysjärjestöjen uutta kattojärjestöä, joka aloittaa toimintansa kesäkuussa Kepan ja Kehyksen yhdistyessä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Robotti mielenosoituksessa

Tekoälyn asiantuntija Noel Sharkey tutustui tappajarobotteihin ja ryhtyi niitä vastustavaksi kansalaisaktivistiksi – ”asevarustelukilpa on alkamassa”

Suomessa vierailleen professori Noel Sharkeyn mukaan robottiaseilta puuttuu tärkeä ominaisuus: ne eivät pysty erottelemaan siviiliä sotilaista. Hän lobbaa nyt sen puolesta, että muun muassa Suomi ryhtyisi vastustamaan robottiaseita.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.
Tietokoneen näppäimistö

Raportti: Teknologia-alalla esiintyy pakkotyötä – firmat haluavat estää sen, mutta harva kertoo, miten se tapahtuu

Monia teknologia- ja elektroniikka-alan tuotteita tehdään pakkotyövoimalla. Suuryritykset ovat viime vuosina kunnostautuneet sen estämisessä mutta enemmän pitää tehdä, vaaditaan tuoreessa raportissa.
Lapsia leijojen kera

Kodeistaan paenneiden määrä kasvoi uuteen ennätykseen – ”kukaan ei valitse pakolaiseksi ryhtymistä”, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö

”Minun viestini maailmalle on, että en halua olla pakolainen. Haluan mennä takaisin kotiini Myanmariin, mutta haluan elää turvassa ja rauhassa”, kertoi Mutaybatu-niminen pakolainen YK:n pakolaisjärjestölle. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli 68,5 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä.