Uutiset Ilmastopolitiikka

”Jos tiede ei vakuuta, katsokaa taloutta” – ilmastonmuutos käy amerikkalaisten kukkarolle

Tuoreessa raportissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vähättelyn kustannuksia Yhdysvaltain taloudelle ja asukkaiden terveydelle.
Mielenosoittajia Yhdysvalloissa vuonna 2011
Washingtoniin leiriytyneet mielenosoittajat vetosivat vuonna 2011 presidentti Barack Obamaan, ettei hän hyväksyisi XL-öljyputken rakentamista Kanadasta Meksikonlahdelle. Obama noudatti kehotusta, mutta hänen seuraajansa Donald Trump hyväksyi putken ensi töikseen. (Kuva: Kanya D'Almeida / IPS)

(IPS) -- Viime aikojen ennätyshelteet ja hurrikaanit antavat esimakua siitä, mitä Yhdysvalloilla on tiedossa ilmastonmuutoksen edetessä. Se tulee todella kalliiksi kaikille, tuore tutkimus varoittaa.

”Kyse ei ole ideologiasta vaan liikemiesvaistosta. Jos tiede ei vakuuta, kannattaa katsoa, paljonko ilmastonmuutoksen vaikutusten sivuuttaminen tulee maksamaan”, Yhdysvaltain tieteenedistämisseuran (AAAS) entinen puheenjohtaja James McCarthy sanoo.

Hän on Harvardin yliopiston valtamerentutkimuksen professori ja osallistui Universal Ecological Fundin raportin laadintaan. Siinä arvioidaan ilmastonmuutoksen vähättelyn kustannuksia Yhdysvaltain taloudelle ja asukkaiden terveydelle.

Lokakuun alkuun mennessä Yhdysvallat oli tänä vuonna kokenut kolme tuhoisaa hirmumyrskyä ja 76 metsäpaloa, joiden vaikutukset tuntuvat Puerto Ricosta länsirannikolle. ”Tälle vuodelle ei ole vertailukohtaa elinaikanamme”, McCarthy sanoo.

Sääilmiöt voimistuneet

Raportti arvioi Yhdysvaltain luonnonkatastrofien hinnaksi tänä vuonna jo lähes 300 miljardia dollaria (dollari on noin 0,85 euroa). Se vastaa 70:tä prosenttia kymmenen viime vuoden aikana tapahtuneiden 92 katastrofin kustannuksista.

Hurrikaanikausi päättyy kuitenkin vasta marraskuulla, joten lisää tuhoja voi olla tulossa.

Vähintään miljardin dollarin tappiot aiheuttaneiden äärisäiden esiintymistiheys on yli kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Ja tilanne pahenee, koska lämpenevä ilmasto on otollinen metsäpaloille ja voimistuville myrskyille.

McCarthyn mukaan on tärkeää vahvistaa infrastruktuuria, mutta toimien tehokkuus riippuu siitä, miten paljon ilmaston lämpenemistä pystytään hillitsemään.

80 prosenttia fossiilista

Yhdysvaltain energiantuotannosta 80 prosenttia nojaa fossiilisiin polttoaineisiin eli hiileen, öljyyn ja maakaasuun. Pelkästään niistä koituvien terveyshaittojen hoitaminen maksaa vuodessa 240 miljardia dollaria eli nelisen kertaa Suomen valtion budjetin verran.

Jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu, siitä aiheutuu taloudellisia ja terveydellisiä kuluja vähintään 360 miljardia dollaria vuodessa, ja lasku lankeaa kansalaisille, raportissa muistutetaan.

Ratkaisu on uusiutuva energia, McCarthy sanoo. Jo nyt ala työllistää kaksi miljoonaa ihmistä, ja aurinko- ja tuulivoiman kaksinkertaistaminen loisi puoli miljoonaa työpaikkaa lisää.

Raportti korostaa, että vähäpäästöiseen talouteen siirtyminen vaatii investointeja, joita voitaisiin osin rahoittaa hiiliverolla.

Sijoittajat valitsevat

Arvostelijat varoittavat, että energiayhtiöt siirtäisivät hiiliveron kuluttajien niskaan. McCarthy vastaa, että kuluttajien maksettaviksi äärisäiden ja ilman epäpuhtauksien aiheuttamat kulut nytkin kaatuvat.

Hän pitää presidentti Donald Trumpin suunnitelmia hiilentuotannon elvyttämisestä epärealistisina. ”Järkevä tapa luoda työpaikkoja on katsoa eteenpäin uusiutuviin energianlähteisiin.”

Vaikka Yhdysvaltain kansallinen politiikka voi kiihdyttää ilmastonmuutosta, McCarthy sanoo osavaltioiden ja kaupunkien valinneen toisin.

Esimerkiksi Iowa tuottaa jo 35 ja Oklahoma 25 prosenttia energiastaan tuulivoimalla. ”Kyse ei ole politiikasta, vaan siitä, mihin ihmiset sijoittavat rahansa”, hän jatkaa.

Ilmastopolitiikka politiikkatalousilmastonmuutos Yhdysvallat Suomen IPS

Lue myös

Mies Fossil of the Day Award -kyltin edustalla

Selvitys: G7-maat tukevat fossiilisia polttoaineita yhä miljardeilla lupauksistaan huolimatta

G7-maat ovat luvanneet luopua fossiilisten polttoaineiden tuista vuoteen 2025 mennessä. Tuoreen selvityksen mukaan ne kuitenkin toimivat lähes päin vastoin.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ruudulla Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015

Kaikilla Pariisin sopimuksen mailla on nyt ilmastolaki tai -politiikka

Parikymmentä vuotta sitten vain kourallinen maita oli säätänyt ilmastolain. Nyt lakeja ja politiikkoja on moninkertaisesti enemmän, mutta sekään ei välttämättä riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.