Uutiset Ilmastopolitiikka

”Jos tiede ei vakuuta, katsokaa taloutta” – ilmastonmuutos käy amerikkalaisten kukkarolle

Tuoreessa raportissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vähättelyn kustannuksia Yhdysvaltain taloudelle ja asukkaiden terveydelle.
Mielenosoittajia Yhdysvalloissa vuonna 2011
Washingtoniin leiriytyneet mielenosoittajat vetosivat vuonna 2011 presidentti Barack Obamaan, ettei hän hyväksyisi XL-öljyputken rakentamista Kanadasta Meksikonlahdelle. Obama noudatti kehotusta, mutta hänen seuraajansa Donald Trump hyväksyi putken ensi töikseen. (Kuva: Kanya D'Almeida / IPS )

(IPS) -- Viime aikojen ennätyshelteet ja hurrikaanit antavat esimakua siitä, mitä Yhdysvalloilla on tiedossa ilmastonmuutoksen edetessä. Se tulee todella kalliiksi kaikille, tuore tutkimus varoittaa.

”Kyse ei ole ideologiasta vaan liikemiesvaistosta. Jos tiede ei vakuuta, kannattaa katsoa, paljonko ilmastonmuutoksen vaikutusten sivuuttaminen tulee maksamaan”, Yhdysvaltain tieteenedistämisseuran (AAAS) entinen puheenjohtaja James McCarthy sanoo.

Hän on Harvardin yliopiston valtamerentutkimuksen professori ja osallistui Universal Ecological Fundin raportin laadintaan. Siinä arvioidaan ilmastonmuutoksen vähättelyn kustannuksia Yhdysvaltain taloudelle ja asukkaiden terveydelle.

Lokakuun alkuun mennessä Yhdysvallat oli tänä vuonna kokenut kolme tuhoisaa hirmumyrskyä ja 76 metsäpaloa, joiden vaikutukset tuntuvat Puerto Ricosta länsirannikolle. ”Tälle vuodelle ei ole vertailukohtaa elinaikanamme”, McCarthy sanoo.

Sääilmiöt voimistuneet

Raportti arvioi Yhdysvaltain luonnonkatastrofien hinnaksi tänä vuonna jo lähes 300 miljardia dollaria (dollari on noin 0,85 euroa). Se vastaa 70:tä prosenttia kymmenen viime vuoden aikana tapahtuneiden 92 katastrofin kustannuksista.

Hurrikaanikausi päättyy kuitenkin vasta marraskuulla, joten lisää tuhoja voi olla tulossa.

Vähintään miljardin dollarin tappiot aiheuttaneiden äärisäiden esiintymistiheys on yli kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Ja tilanne pahenee, koska lämpenevä ilmasto on otollinen metsäpaloille ja voimistuville myrskyille.

McCarthyn mukaan on tärkeää vahvistaa infrastruktuuria, mutta toimien tehokkuus riippuu siitä, miten paljon ilmaston lämpenemistä pystytään hillitsemään.

80 prosenttia fossiilista

Yhdysvaltain energiantuotannosta 80 prosenttia nojaa fossiilisiin polttoaineisiin eli hiileen, öljyyn ja maakaasuun. Pelkästään niistä koituvien terveyshaittojen hoitaminen maksaa vuodessa 240 miljardia dollaria eli nelisen kertaa Suomen valtion budjetin verran.

Jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu, siitä aiheutuu taloudellisia ja terveydellisiä kuluja vähintään 360 miljardia dollaria vuodessa, ja lasku lankeaa kansalaisille, raportissa muistutetaan.

Ratkaisu on uusiutuva energia, McCarthy sanoo. Jo nyt ala työllistää kaksi miljoonaa ihmistä, ja aurinko- ja tuulivoiman kaksinkertaistaminen loisi puoli miljoonaa työpaikkaa lisää.

Raportti korostaa, että vähäpäästöiseen talouteen siirtyminen vaatii investointeja, joita voitaisiin osin rahoittaa hiiliverolla.

Sijoittajat valitsevat

Arvostelijat varoittavat, että energiayhtiöt siirtäisivät hiiliveron kuluttajien niskaan. McCarthy vastaa, että kuluttajien maksettaviksi äärisäiden ja ilman epäpuhtauksien aiheuttamat kulut nytkin kaatuvat.

Hän pitää presidentti Donald Trumpin suunnitelmia hiilentuotannon elvyttämisestä epärealistisina. ”Järkevä tapa luoda työpaikkoja on katsoa eteenpäin uusiutuviin energianlähteisiin.”

Vaikka Yhdysvaltain kansallinen politiikka voi kiihdyttää ilmastonmuutosta, McCarthy sanoo osavaltioiden ja kaupunkien valinneen toisin.

Esimerkiksi Iowa tuottaa jo 35 ja Oklahoma 25 prosenttia energiastaan tuulivoimalla. ”Kyse ei ole politiikasta, vaan siitä, mihin ihmiset sijoittavat rahansa”, hän jatkaa.

Ilmastopolitiikka politiikkatalousilmastonmuutos Yhdysvallat Suomen IPS

Lue myös

Liikenneruuhka, autoja
Euroopan hallitukset lisäävät liikenteen aiheuttamia saasteita tukemalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä, käy ilmi tutkimuksesta.
(Kuva:
Petras Gagilas
/
CC BY-SA 2.0
)

Tutkimus: Eurooppa tukee fossiilisia polttoaineita miljardeilla vuosittain

EU on luvannut luopua fossiilisten polttoaineiden tukemisesta vuoteen 2020 mennessä. Lupauksen toteuttamisen kanssa tulee kiire, sillä tuoreen selvityksen mukaan etenkin liikenteen tukemiseen pumpataan edelleen miljardeja.
Viiden dollarin seteli
Vihreästä ilmastorahastosta uupuu etenkin dollareita.
(Kuva:
Zack Maccarthy
/
CC BY 2.0
)

Ilmastorahaa lahjoitettu nihkeästi

Rikkaat maat ovat luvanneet nostaa tukensa ilmastonmuutoksen torjunnalle kehitysmaissa sataan miljardiin dollariin vuodessa. Rahaa on saatu kasaan vasta runsaat kymmenen miljardia dollaria.
Savupilvi tehtaan piippujen yläpuolella
Kasvihuonekaasupäästöt ovat alkaneet kiinnostaa myös yrityksiä.
(Kuva:
Kibae Park
/
UN Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Yhä useammat yritykset hinnoittelevat hiilipäästönsä

Yhdysvaltalaisselvityksen mukaan monet yritykset maksavat hiilipäästöistään vakuuttaakseen sijoittajat siitä, että ne ovat tietoisia ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.