Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt: Suomen moninkertaistettava pakolaiskiintiönsä

Eduskunta päättää pian ensi vuoden pakolaiskiintiöstä. Pakolaiskriisistä huolimatta se pudotettiin tänä vuonna 750:een.
(Kuva: UNHCR Photo Unit / S. Rich / April 2013 / CC BY-NC 2.0)

Suomalaiset kansalaisjärjestöt vaativat, että Suomi moninkertaistaa pakolaiskiintiönsä ensi vuonna. Asia on pian ajankohtainen, sillä eduskunta päättää pakolaiskiintiöstä vuoden lopulla valtion budjetin hyväksymisen yhteydessä.

"Inhimillisiä ratkaisuja ei voida enää lykätä kriisimielialan varjolla. Päättäjillä olisi nyt mahdollisuus lunastaa puheensa moninkertaistamalla Suomen pakolaiskiintiö. Näin voimme auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä", sanoo Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen järjestöjen tänään julkaisemassa kannanotossa.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 ihmistä vuodesta 2001. Vuosina 2014–2015 se nostettiin 1 050:een Syyrian vaikean tilanteen vuoksi mutta viime vuonna kiintiö pudotettiin jälleen 750:een. Esimerkiksi Norjan pakolaiskiintiö oli tänä vuonna 3 120.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) sekä valtiovarainministeri, aiemmin sisäministerinä toiminut Petteri Orpo (kok) ovat aiemmin tänä vuonna väläyttäneet mahdollisuutta nostaa Suomen vuosittaista pakolaiskiintiötä, mikäli pakolaisten tulo Eurooppaan saadaan hallintaan. Järjestöt puolestaan muistuttavat, että turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on viime vuoden piikin jälkeen tänä vuonna laskenut suunnilleen 2000-luvun normaalitasolle, joten korottamiselle ei pitäisi enää olla esteitä.

Maailmassa on tällä hetkellä yli 65 miljoonaa kodeistaan paennutta ihmistä, enemmän kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Noin 86 prosenttia heistä oleskelee kehittyvissä maissa. Suomella ja rikkailla mailla on vastuu auttaa historiallisen pakolaistilanteen ratkaisemisessa, järjestöt sanovat kannanotossaan.

"Haluaako Suomi jäädä historiaan maana, joka auttoi hädän hetkellä? Vai maana, joka sulki ovensa ja silmänsä heikoimmassa asemassa olevilta? Suomella on resursseja ja kykyä auttaa. Nyt on aika toimia", Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro sanoo.

Kiintiöpakolaiset ovat ihmisiä, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on katsonut pakolaisiksi. Suomen kiintiössä otetaan vastaan tänä vuonna pelkästään syyrialaisia.

UNHCR:n mukaan ensi vuonna lähes 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoittamista, mutta valtioiden olemassa olevat pakolaiskiintiöt vastaavat murto-osaa tästä.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Amnesty InternationalIhmisoikeusliittoKehys ryKirkon UlkomaanapuPakolaisneuvontaPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiSuomen PakolaisapuSuomen UN WomenSuomen UNICEFVäestöliitto

Lue myös

Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun mielestä omakielisestä yhteiskuntaopetuksesta pitäisi tehdä lakisääteistä.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Pakolaisapu: Keskustalla ongelmalliset ehdot pakolaiskiintiön nostolle

Keskustan mukaan Suomen pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, mutta Pakolaisavun mukaan puolueen ehdoilla siihen voi mennä vuosia.
We are all immigrants -teksti seinässä
Sillä, millaista kieltä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista käytetään, on väliä, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva:
Stefanie Eisenschenk
/
CC BY 2.0
)

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.