Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt: Suomen moninkertaistettava pakolaiskiintiönsä

Eduskunta päättää pian ensi vuoden pakolaiskiintiöstä. Pakolaiskriisistä huolimatta se pudotettiin tänä vuonna 750:een.
(Kuva: UNHCR Photo Unit / S. Rich / April 2013 / CC BY-NC 2.0)

Suomalaiset kansalaisjärjestöt vaativat, että Suomi moninkertaistaa pakolaiskiintiönsä ensi vuonna. Asia on pian ajankohtainen, sillä eduskunta päättää pakolaiskiintiöstä vuoden lopulla valtion budjetin hyväksymisen yhteydessä.

"Inhimillisiä ratkaisuja ei voida enää lykätä kriisimielialan varjolla. Päättäjillä olisi nyt mahdollisuus lunastaa puheensa moninkertaistamalla Suomen pakolaiskiintiö. Näin voimme auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä", sanoo Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen järjestöjen tänään julkaisemassa kannanotossa.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 ihmistä vuodesta 2001. Vuosina 2014–2015 se nostettiin 1 050:een Syyrian vaikean tilanteen vuoksi mutta viime vuonna kiintiö pudotettiin jälleen 750:een. Esimerkiksi Norjan pakolaiskiintiö oli tänä vuonna 3 120.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) sekä valtiovarainministeri, aiemmin sisäministerinä toiminut Petteri Orpo (kok) ovat aiemmin tänä vuonna väläyttäneet mahdollisuutta nostaa Suomen vuosittaista pakolaiskiintiötä, mikäli pakolaisten tulo Eurooppaan saadaan hallintaan. Järjestöt puolestaan muistuttavat, että turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on viime vuoden piikin jälkeen tänä vuonna laskenut suunnilleen 2000-luvun normaalitasolle, joten korottamiselle ei pitäisi enää olla esteitä.

Maailmassa on tällä hetkellä yli 65 miljoonaa kodeistaan paennutta ihmistä, enemmän kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Noin 86 prosenttia heistä oleskelee kehittyvissä maissa. Suomella ja rikkailla mailla on vastuu auttaa historiallisen pakolaistilanteen ratkaisemisessa, järjestöt sanovat kannanotossaan.

"Haluaako Suomi jäädä historiaan maana, joka auttoi hädän hetkellä? Vai maana, joka sulki ovensa ja silmänsä heikoimmassa asemassa olevilta? Suomella on resursseja ja kykyä auttaa. Nyt on aika toimia", Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro sanoo.

Kiintiöpakolaiset ovat ihmisiä, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on katsonut pakolaisiksi. Suomen kiintiössä otetaan vastaan tänä vuonna pelkästään syyrialaisia.

UNHCR:n mukaan ensi vuonna lähes 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoittamista, mutta valtioiden olemassa olevat pakolaiskiintiöt vastaavat murto-osaa tästä.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Amnesty InternationalIhmisoikeusliittoKehys ryKirkon UlkomaanapuPakolaisneuvontaPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiSuomen PakolaisapuSuomen UN WomenSuomen UNICEFVäestöliitto

Lue myös

Moskeijan minareetteja
Uskonnon harjoittaminen vähenee tutkimusten mukaan maahanmuuton yhteydessä, kirjoittaa tutkija Teemu Pauha.
(Kuva:
Serguel
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Punaisen Ristin työntekijä ja siirtolaisia Italiassa
Italiaan suuntautui viime vuonna 70 prosenttia Välimeren siirtolaisuudesta. Kuva Sisilian Messinasta vuodelta 2015.
(Kuva:
Carlos Spottorno
/
British Red Cross
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Norsunluurannikkolainen siirtolainen Bamba Drissa
Norsunluurannikkolainen Bamba Drissa on yksi niistä 72 688 siirtolaisesta, jotka ylittivät Välimeren tammikuussa 2016.
(Kuva:
Daan Bauwens
/
Suomen IPS
)

Eurooppaan saapuneen siirtolaisen paineet ovat kovat – kotimaahan ei voi palata tyhjin käsin

Norsunluurannikkoilainen siirtolainen Bamba Drissa sanoo, että elämä Italiassa on vaikeampaa kuin kotimaassa. Paluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto. ”Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.”

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.