Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt: Pakolaiskiintiötä korotettava

Jos Suomen pakolaiskiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa kuin maailman pakolaismäärä, kiintiön pitäisi nykyisen 750:n sijasta olla 2 800, laskevat järjestöt.
Maan sisäisiä pakolaisia Etelä-Sudanissa kesällä 2016. (Kuva: UNMISS / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli 40 suomalaista järjestöä vaatii, että Suomi korottaa ensi vuonna pakolaiskiintiötään. Siitä on mahdollista päättää huhtikuun lopussa, kun hallitus aloittaa kehysriihen, jossa hahmotellaan ensi vuoden budjettia.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 ihmistä vuodesta 2003 lähtien. Vuosina 2014–2015 se nostettiin 1 050:een Syyrian vaikean tilanteen vuoksi, mutta viime vuonna se laskettiin jälleen normaalitasolle. Samaan aikaan maailman pakolaisten määrä on noussut yli 65 miljoonaa, korkeimmalle sitten toisen maailmansodan.

"Jos kiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa, sen tulisi olla nykyään yli 2 800. Norja on päässyt tälle tasolle. Suomellakin on varaa parempaan", sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula järjestöjen tiedotteessa.

Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120.

Osa poliitikoista on näyttänyt vihreää valoa kiintiön nostolle sillä edellytyksellä, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

"Perustelu ontuu, sillä suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain. On silti aika lunastaa puheet nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi laskenut", muistuttaa Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

Suomeen tuli viime vuonna Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan 5 651 turvapaikanhakijaa. Määrä on enemmän kuin esimerkiksi vuosina 2013 ja 2014, mutta huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin tulijoita oli 32 476.

Pakolaiskiintiön pitämistä nykyisellään on kuitenkin perusteltu myös sillä, etteivät kunnat tarjoa pakolaisille kuntapaikkoja. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kampanjoi vaalien alla kuntapaikkojen puolesta ja sai yli 2 100 sitoutumaan pakolaisten vastaanoton edistämiseen kunnissa. Nyt, kun kunnat haluavat kantaa vastuunsa tilanteessa, eduskunnan on ryhdyttävä samaan, se vaatii.

Järjestöt keräävät nimiä vetoomukseen, joka on määrä luovuttaa sisäministeri Paula Risikolle (kok). Torstaiaamuun mennessä nimiä oli kertynyt runsaat 6 100.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuus Suomi Amnesty InternationalIhmisoikeusliittoKehys ryKirkon UlkomaanapuPakolaisneuvontaPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiPunainen RistiSolidaarisuusSuomen LähetysseuraSuomen PakolaisapuSuomen UN WomenSuomen UNICEFSuomen YK-liittoTaksvärkki ryVäestöliitto

Lue myös

Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun mielestä omakielisestä yhteiskuntaopetuksesta pitäisi tehdä lakisääteistä.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Pakolaisapu: Keskustalla ongelmalliset ehdot pakolaiskiintiön nostolle

Keskustan mukaan Suomen pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, mutta Pakolaisavun mukaan puolueen ehdoilla siihen voi mennä vuosia.
We are all immigrants -teksti seinässä
Sillä, millaista kieltä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista käytetään, on väliä, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva:
Stefanie Eisenschenk
/
CC BY 2.0
)

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.