Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt: Pakolaiskiintiötä korotettava

Jos Suomen pakolaiskiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa kuin maailman pakolaismäärä, kiintiön pitäisi nykyisen 750:n sijasta olla 2 800, laskevat järjestöt.
Maan sisäisiä pakolaisia Etelä-Sudanissa kesällä 2016. (Kuva: UNMISS / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli 40 suomalaista järjestöä vaatii, että Suomi korottaa ensi vuonna pakolaiskiintiötään. Siitä on mahdollista päättää huhtikuun lopussa, kun hallitus aloittaa kehysriihen, jossa hahmotellaan ensi vuoden budjettia.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 ihmistä vuodesta 2003 lähtien. Vuosina 2014–2015 se nostettiin 1 050:een Syyrian vaikean tilanteen vuoksi, mutta viime vuonna se laskettiin jälleen normaalitasolle. Samaan aikaan maailman pakolaisten määrä on noussut yli 65 miljoonaa, korkeimmalle sitten toisen maailmansodan.

"Jos kiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa, sen tulisi olla nykyään yli 2 800. Norja on päässyt tälle tasolle. Suomellakin on varaa parempaan", sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula järjestöjen tiedotteessa.

Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120.

Osa poliitikoista on näyttänyt vihreää valoa kiintiön nostolle sillä edellytyksellä, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

"Perustelu ontuu, sillä suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain. On silti aika lunastaa puheet nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi laskenut", muistuttaa Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

Suomeen tuli viime vuonna Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan 5 651 turvapaikanhakijaa. Määrä on enemmän kuin esimerkiksi vuosina 2013 ja 2014, mutta huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin tulijoita oli 32 476.

Pakolaiskiintiön pitämistä nykyisellään on kuitenkin perusteltu myös sillä, etteivät kunnat tarjoa pakolaisille kuntapaikkoja. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kampanjoi vaalien alla kuntapaikkojen puolesta ja sai yli 2 100 sitoutumaan pakolaisten vastaanoton edistämiseen kunnissa. Nyt, kun kunnat haluavat kantaa vastuunsa tilanteessa, eduskunnan on ryhdyttävä samaan, se vaatii.

Järjestöt keräävät nimiä vetoomukseen, joka on määrä luovuttaa sisäministeri Paula Risikolle (kok). Torstaiaamuun mennessä nimiä oli kertynyt runsaat 6 100.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuus Suomi Amnesty InternationalIhmisoikeusliittoKehys ryKirkon UlkomaanapuPakolaisneuvontaPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiPunainen RistiSolidaarisuusSuomen LähetysseuraSuomen PakolaisapuSuomen UN WomenSuomen UNICEFSuomen YK-liittoTaksvärkki ryVäestöliitto

Lue myös

Pelastusliivejä levitettynä nurmikolle
Lontoossa kampanjoitiin vuonna 2016 hukkuneiden siirtolaisten puolesta laittamalla pelastusliivejä esille.
(Kuva:
Howard Lake
/
CC BY-SA 2.0
)

Raportti: Euroopan Välimeren puoleinen raja on maailman tappavin

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan viimeisten 40 vuoden aikana paperiton siirtolaisuus on kasvanut sitä mukaa kuin muuttoliikettä on yritetty rajoittaa. Tiukka jako siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen ei sen mukaan toimi.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.
(Kuva:
Andrew Writer
/
CC BY 2.0
)

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.