Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt: Pakolaiskiintiötä korotettava

Jos Suomen pakolaiskiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa kuin maailman pakolaismäärä, kiintiön pitäisi nykyisen 750:n sijasta olla 2 800, laskevat järjestöt.
Maan sisäisiä pakolaisia Etelä-Sudanissa kesällä 2016. (Kuva: UNMISS / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli 40 suomalaista järjestöä vaatii, että Suomi korottaa ensi vuonna pakolaiskiintiötään. Siitä on mahdollista päättää huhtikuun lopussa, kun hallitus aloittaa kehysriihen, jossa hahmotellaan ensi vuoden budjettia.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 ihmistä vuodesta 2003 lähtien. Vuosina 2014–2015 se nostettiin 1 050:een Syyrian vaikean tilanteen vuoksi, mutta viime vuonna se laskettiin jälleen normaalitasolle. Samaan aikaan maailman pakolaisten määrä on noussut yli 65 miljoonaa, korkeimmalle sitten toisen maailmansodan.

"Jos kiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa, sen tulisi olla nykyään yli 2 800. Norja on päässyt tälle tasolle. Suomellakin on varaa parempaan", sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula järjestöjen tiedotteessa.

Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120.

Osa poliitikoista on näyttänyt vihreää valoa kiintiön nostolle sillä edellytyksellä, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

"Perustelu ontuu, sillä suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain. On silti aika lunastaa puheet nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi laskenut", muistuttaa Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

Suomeen tuli viime vuonna Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan 5 651 turvapaikanhakijaa. Määrä on enemmän kuin esimerkiksi vuosina 2013 ja 2014, mutta huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin tulijoita oli 32 476.

Pakolaiskiintiön pitämistä nykyisellään on kuitenkin perusteltu myös sillä, etteivät kunnat tarjoa pakolaisille kuntapaikkoja. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kampanjoi vaalien alla kuntapaikkojen puolesta ja sai yli 2 100 sitoutumaan pakolaisten vastaanoton edistämiseen kunnissa. Nyt, kun kunnat haluavat kantaa vastuunsa tilanteessa, eduskunnan on ryhdyttävä samaan, se vaatii.

Järjestöt keräävät nimiä vetoomukseen, joka on määrä luovuttaa sisäministeri Paula Risikolle (kok). Torstaiaamuun mennessä nimiä oli kertynyt runsaat 6 100.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuus Suomi Amnesty InternationalIhmisoikeusliittoKehys ryKirkon UlkomaanapuPakolaisneuvontaPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiPunainen RistiSolidaarisuusSuomen LähetysseuraSuomen PakolaisapuSuomen UN WomenSuomen UNICEFSuomen YK-liittoTaksvärkki ryVäestöliitto

Lue myös

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.
(Kuva:
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Tietokone ja kädet
Koodaamisen opettelun toivotaan lisäävän vuorovaikutusta pakolaisten ja paikallisten välillä Kreikassa.
(Kuva:
Rachel Johnson
/
CC BY-ND 2.0
)

Pakolaiset ja paikalliset nuoret koodaavat yhdessä Kreikassa

Kirkon Ulkomaanapu vetää Ateenassa pilottia, jossa pakolaistaustaiset sekä kreikkalaiset nuoret osallistuvat koodaustyöpajoihin. Taitojen opettamisen lisäksi tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua.
Siirtolaisia saapumassa Sisiliaan vuonna 2015. (Kuva: International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies / CC BY-NC-ND 2.0)

Välimeri koitunut tänä vuonna yli 150 siirtolaislapsen kohtaloksi

Lähes 37 000 ihmistä on saapunut tänä vuonna Eurooppaan keskisen Välimeren reittiä. Etenkin lasten määrä on kasvanut.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.