Uutiset

Järjestöt: Maailmanpankki edistää maiden rohmuamista

Maailmanpankki on yksi syypää siihen, miksi yritykset ja kansainväliset sijoittajat haalivat maata kehitysmaista kasvavalla vauhdilla, sanovat järjestöt.
Maan haalinnan jälkiä Ugandassa. (Kuva: Friends of the Earth International / cc 2.0)

Maailmanpankki on yksi syypää siihen, miksi yritykset ja kansainväliset sijoittajat haalivat maata kehitysmaista kasvavalla vauhdilla, sanovat järjestöt.

Muun muassa kansainvälisen Maan ystävät -järjestön sekä viljelijöiden La Via Campesina -liikkeen mukaan Maailmanpankin politiikka on kannustanut Afrikan ja muiden maiden hallituksia yksityistämään maata ja ryhtymään teolliseen maanviljelykseen. Lisäksi pankki antaa pääomaa ja takuita monikansallisille sijoittajille, järjestöt sanovat Guardian-lehden mukaan.

Järjestöt kritisoivat myös Maailmanpankin vuonna 2010 käyttöön ottamia vastuullisten maatalousinvestointien periaatteita. Niiden mukaan periaatteet vain laillistavat maan haalimisen paikallisten oikeuksien suojelemisen sijaan.

Maan ystävien tuoreen raportin mukaan Ugandassa Maailmanpankin investointihaara IFC antoi 10 miljoonaa dollaria projektiin, joka vei 10 000 hehtaaria maata palmuöljyplantaaseja varten. Paikalliset menettivät veden ja laidunmaansa.

Maailmanpankki on vastannut kritiikkiin sanomalla, että monissa maissa se on pikemminkin tukenut ihmisten maanomistusoikeuksia ja että vastuulliset investoinnitkin ovat mahdollisia.

Myös muut järjestöt ovat viime aikoina kritisoineet maan ostamista ja vuokraamista kehitysmaista, sillä vaikka niissä usein luvataan töitä paikallisille, nämä joutuvat usein mailtaan pois ja menettävät elinkeinonsa. Lisääntyneen viljelysmaan ja biopolttoaineiden kysynnän vuoksi viime vuosina teollisuusmaat ja sijoittajat ovat ostaneet tai vuokranneet maata kehitysmaista Guardianin mukaan 80–230 miljoonaa hehtaaria.

maanomistusmaatalousyhtiöt

Pääuutiset

Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.(Kuva: Subodh Patnaik / Natya Chetana)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen ryhmän johtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Kokousväkeä YK:n Kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa.
Kokoukseen osallistui yli 80 ministeritason valtionjohtajaa sekä lähes 2500 sidosryhmien edustajaa, esimerkiksi yrityksistä, järjestöistä ja tiedemaailmasta.(Kuva: Freya Morales / UNDP / CC BY-NC-ND 2.0)

Kestävän kehityksen kokous: Sitoumuksia, haasteita ja äitiyspakkauksia

YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa jopa 44 maata raportoivat toimistaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Sitoumuksista huolimatta toimet ovat kuitenkin tähän asti olleet riittämättömiä. Kokouksessa esiteltiin myös suomalainen äitiyspakkaus muistutuksena lisääntymis- ja seksuaalipalveluiden tärkeydestä.
Budhhalaisen temppelin huippu Katmandussa
Poliitikothaluavat pitää sotineet osapuolet – armeijan ja maolaiset – rauhallisina, joten heille menneiden rikosten selvittäminen riittäisi jo. (Kuva: Ralph Combs / CC BY-NC-ND 2.0)

Nepalin sisällissodan uhrien aika on pysähtynyt

Monet sisällissodan uhrit haluavat oikeutta ja suurempia korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Poliitikot haluaisivat jo unohtaa sodan kauhut.
Kaksi afgaaninaispakolaista burkhissa.
Naiset saattavat kokea vainoa myös sukupuolensa takia. Vaino voi olla kunniaväkivaltaa, pakkoavioliittoja tai ihmiskauppaa. (Kuva: Luke Powell / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

UN Women: Sukupuoleen perustuva vaino tulisi olla turvapaikkaperuste

Moni sukupuolensa vuoksia vainoa kokenut nainen ei saa turvapaikkaa EU-maista lainsäädännön porsaanreikien vuoksi. Tällaista vainoa voi olla esimerkiksi kunniaväkivalta, pakkoavioliitot tai ihmiskauppa.