Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt: Lakiesitys ulkomaalaisten sosiaaliturvan muuttamisesta perustuslain vastainen

Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo laskea työttömien maahanmuuttajien perusturvaa muun muassa vähentääkseen Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhakijoille.
(Kuva: Brian Turner / CC BY 2.0)

Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee lakimuutosta, joka muuttaisi työttömien maahanmuuttajien saaman työmarkkinatuen kotouttamistueksi ja laskisi samalla sen tasoa. Suomalaisten järjestöjen mukaan lakiesitys on perustuslain vastainen.

"Perustuslain mukaan ihmiset ovat alkuperästään riippumatta yhdenvertaisia lain edessä. Tämän pitää myös jatkossa koskea kaikkia Suomessa oleskelevia", sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila järjestöjen yhteisessä kannanotossa.

Muutos olisi voimassa kolme vuotta. Sen aikana työttömille maahanmuuttajille maksettaisiin kotoutumistukea, jonka suuruus olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä.

Lakiesityksen mukaan muutoksen tavoitteena on muun muassa "Suomeen turvapaikanhakijoita vetävien tekijöiden vähentäminen". Muutosta perustellaan myös säästötarpeilla. Säästöksi arvioidaan 22,4 miljoonaa euroa kolmessa vuodessa. Kela on kuitenkin arvioinut Ylen mukaan, ettei uudesta muutoksesta edes syntyisi säästöjä, koska toimeentulotukimenot kasvisivat samassa suhteessa. Vähimmillään maahanmuuttajalle jäisi käteen noin 500 euroa kuussa.

Lakiesityksen mukaan erilaisen tuen maksaminen maahanmuuttajille olisi perusteltua, koska näiden valmiudet työllistyä ovat heikommat kuin muiden työnhakijoiden, syynä muun muassa heikko kielitaito sekä työnantajien asenteet. Järjestöjen mukaan maahanmuuttajia ei kuitenkaan pitäisi rangaista syrjivästä ilmapiiristä.

Järjestöt myös moittivat lakimuutoksen valmisteluprosessia hyvän hallinnon vastaiseksi. Luonnoksen lausuntopyynnöille jätettiin aikaa vain runsas viikko, vaikka valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan riittävä aika olisi 6–8 viikkoa.

Lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä budjetin lähetekeskustelun yhteydessä tällä viikolla. Kannanotossa ovat mukana Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ja Ihmisoikeusliitto.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi IhmisoikeusliittoPunainen RistiSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun mielestä omakielisestä yhteiskuntaopetuksesta pitäisi tehdä lakisääteistä.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Pakolaisapu: Keskustalla ongelmalliset ehdot pakolaiskiintiön nostolle

Keskustan mukaan Suomen pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, mutta Pakolaisavun mukaan puolueen ehdoilla siihen voi mennä vuosia.
We are all immigrants -teksti seinässä
Sillä, millaista kieltä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista käytetään, on väliä, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva:
Stefanie Eisenschenk
/
CC BY 2.0
)

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.