Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt kritisoivat paperittomia koskevaa suunnitelmaa – "oikeusvaltion kannalta huolestuttavaa"

Ministerityöryhmä aikoo muun muassa mainostaa vapaaehtoista paluuta sekä mahdollisuutta raportoida vihjepuhelimeen laittomasta maassa oleskelusta.
(Kuva: jaime.silva / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Joukko suomalaisia järjestöjä on huolissaan hallituksen ministeriötyöryhmän uudesta suunnitelmasta, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja hallita laitonta maassa oleskelua. Järjestöjen mukaan suunnitelma ei toimi ja pikemminkin murentaa luottamusta yhteiskunnan eri toimijoiden välillä.

" -- Toimenpidesuunnitelma henkii viestiä menneiltä ajoilta ja vie Suomea yhä enemmän valvontayhteiskunnan suuntaan. Meidän Suomeemme eivät kuulu lisääntyvät turvaamistoimet ja vihjepuhelimet emmekä tule vapaaehtoisesti ilmoittamaan 'havaintojamme' vaikeassa tilanteessa olevista lähimmäisistä poliisille", järjestöt sanovat kannanotossaan, joka on julkaistu muun muassa Pakolaisneuvonta ry:n verkkosivuilla.

Viime viikolla julkistettu suunnitelma koskettaa erityisesti niitä turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen mutta joita ei ole pystytty poistamaan maasta esimerkiksi siksi, ettei Suomella ole palautussopimusta hakijan kotimaan kanssa.

Suunnitelmassa annetaan muun muassa kunnille ohjeet, joiden mukaan paperittomille on turvattava oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Samaan aikana paperittomien valvontaa aiotaan tehostaan muun muassa lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja markkinoimalla kansalaisille mahdollisuutta ilmoittaa laittomasta työnteosta poliisin vihjepuhelimeen. Vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta paperittomille aiotaan tuoda esiin laajasti, muun muassa välttämättömien kiireellisten peruspalveluiden toimittamisen yhteydessä.

Suunnitelman mukaan myös ulkomaalaislain rikkomisen rangaistusasteikkoja tarkastellaan uudelleen. Laki sisältää myös turvaamistoimia, kuten ilmoittautumisvelvoitteen, ja niitä pitää suunnitelman mukaan hyödyntää "vähintäänkin täysimääräisesti". Uudeksi toimeksi kaavaillaan velvoitetta asua tietyssä paikassa. Paperittomat-termiä ei suunnitelman mukaan pitäisi myöskään enää käyttää laittomasti maassa oleskelevista.

Järjestöjen mukaan suunnitelma sisältää avauksia, jotka ovat huolestuttavia oikeusvaltion olemassaolon ja kehityksen kannalta. Vapaaehtoisen paluun markkinoiminen kiireellisissäkin peruspalveluissa valjastaisi perusoikeuksia tukevat palvelut maahanmuuttopolitiikan välineeksi, ne sanovat. Ne myös muistuttavat, että esimerkiksi turvaamistoimia pitäisi käyttää vain silloin, kun kriteerit täyttyvät.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuus Suomi IhmisoikeusliittoPakolaisneuvontaSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Moskeijan minareetteja
Uskonnon harjoittaminen vähenee tutkimusten mukaan maahanmuuton yhteydessä, kirjoittaa tutkija Teemu Pauha.
(Kuva:
Serguel
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Keskiarvot maahanmuuttajien uskonnosta kuvaavat uskonnonharjoituksen yleistä tasoa, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa mitään yksittäisten ihmisten vakaumuksesta, muistuttaa uskontotieteiljiä Teemu Pauha.
Punaisen Ristin työntekijä ja siirtolaisia Italiassa
Italiaan suuntautui viime vuonna 70 prosenttia Välimeren siirtolaisuudesta. Kuva Sisilian Messinasta vuodelta 2015.
(Kuva:
Carlos Spottorno
/
British Red Cross
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Norsunluurannikkolainen siirtolainen Bamba Drissa
Norsunluurannikkolainen Bamba Drissa on yksi niistä 72 688 siirtolaisesta, jotka ylittivät Välimeren tammikuussa 2016.
(Kuva:
Daan Bauwens
/
Suomen IPS
)

Eurooppaan saapuneen siirtolaisen paineet ovat kovat – kotimaahan ei voi palata tyhjin käsin

Norsunluurannikkoilainen siirtolainen Bamba Drissa sanoo, että elämä Italiassa on vaikeampaa kuin kotimaassa. Paluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto. ”Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.”

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.