Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt kritisoivat paperittomia koskevaa suunnitelmaa – "oikeusvaltion kannalta huolestuttavaa"

Ministerityöryhmä aikoo muun muassa mainostaa vapaaehtoista paluuta sekä mahdollisuutta raportoida vihjepuhelimeen laittomasta maassa oleskelusta.
(Kuva: jaime.silva / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Joukko suomalaisia järjestöjä on huolissaan hallituksen ministeriötyöryhmän uudesta suunnitelmasta, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja hallita laitonta maassa oleskelua. Järjestöjen mukaan suunnitelma ei toimi ja pikemminkin murentaa luottamusta yhteiskunnan eri toimijoiden välillä.

" -- Toimenpidesuunnitelma henkii viestiä menneiltä ajoilta ja vie Suomea yhä enemmän valvontayhteiskunnan suuntaan. Meidän Suomeemme eivät kuulu lisääntyvät turvaamistoimet ja vihjepuhelimet emmekä tule vapaaehtoisesti ilmoittamaan 'havaintojamme' vaikeassa tilanteessa olevista lähimmäisistä poliisille", järjestöt sanovat kannanotossaan, joka on julkaistu muun muassa Pakolaisneuvonta ry:n verkkosivuilla.

Viime viikolla julkistettu suunnitelma koskettaa erityisesti niitä turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen mutta joita ei ole pystytty poistamaan maasta esimerkiksi siksi, ettei Suomella ole palautussopimusta hakijan kotimaan kanssa.

Suunnitelmassa annetaan muun muassa kunnille ohjeet, joiden mukaan paperittomille on turvattava oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Samaan aikana paperittomien valvontaa aiotaan tehostaan muun muassa lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja markkinoimalla kansalaisille mahdollisuutta ilmoittaa laittomasta työnteosta poliisin vihjepuhelimeen. Vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta paperittomille aiotaan tuoda esiin laajasti, muun muassa välttämättömien kiireellisten peruspalveluiden toimittamisen yhteydessä.

Suunnitelman mukaan myös ulkomaalaislain rikkomisen rangaistusasteikkoja tarkastellaan uudelleen. Laki sisältää myös turvaamistoimia, kuten ilmoittautumisvelvoitteen, ja niitä pitää suunnitelman mukaan hyödyntää "vähintäänkin täysimääräisesti". Uudeksi toimeksi kaavaillaan velvoitetta asua tietyssä paikassa. Paperittomat-termiä ei suunnitelman mukaan pitäisi myöskään enää käyttää laittomasti maassa oleskelevista.

Järjestöjen mukaan suunnitelma sisältää avauksia, jotka ovat huolestuttavia oikeusvaltion olemassaolon ja kehityksen kannalta. Vapaaehtoisen paluun markkinoiminen kiireellisissäkin peruspalveluissa valjastaisi perusoikeuksia tukevat palvelut maahanmuuttopolitiikan välineeksi, ne sanovat. Ne myös muistuttavat, että esimerkiksi turvaamistoimia pitäisi käyttää vain silloin, kun kriteerit täyttyvät.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuus Suomi IhmisoikeusliittoPakolaisneuvontaSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun mielestä omakielisestä yhteiskuntaopetuksesta pitäisi tehdä lakisääteistä.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa
Syyrian pakolaislapsia Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Pakolaisapu: Keskustalla ongelmalliset ehdot pakolaiskiintiön nostolle

Keskustan mukaan Suomen pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, mutta Pakolaisavun mukaan puolueen ehdoilla siihen voi mennä vuosia.
We are all immigrants -teksti seinässä
Sillä, millaista kieltä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista käytetään, on väliä, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva:
Stefanie Eisenschenk
/
CC BY 2.0
)

Sanoilla on väliä

Ääripäät ja tolkun ihmiset. Paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat siirtolaiset. Miksi turvapaikanhakijoista ja pakolaisista puhuminen on niin vaikeaa? Sanat ovat painavia, ja niiden merkitykset on tärkeä tiedostaa, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.