Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Järjestöt käärivät hihansa maahanmuuttajien kotouttamiseksi

Turvapaikanhakijoita kotoutetaan muun muassa kännykkävideoiden avulla. "Maailma on tullut tänne", tiivistää Kirkon Ulkomaanavun koordinaattori Pertti Keinänen.
Siirtolaisia saapumassa Kreikkaan. (Kuva: Ben White/ CAFOD / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisjärjestöissä tehdään parhaillaan kuumeisesti töitä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamishankkeiden parissa. Kannusteena on toiminut etenkin syksystä lähtien lisääntynyt turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrä mutta myös uudet rahoituskanavat.

Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu on käynnistämässä tänä keväänä uutta valtakunnallista hanketta nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa. Rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM), joka myönsi viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetyssä haussa yhteensä noin miljoona euroa järjestöjen turvapaikanhakijanuoriin kohdistuviin hankkeisiin.

Ulkomaanavun kuluvana keväänä alkavassa hankkeessa nuoret turvapaikanhakijat pääsevät tekemään mobiilivideoita omasta elämästään. Osa julkaistaan hankkeen verkkosivuilla.

"Idea tuli eräältä vapaaehtoiseltamme. Ajatuksena on, että ihminen, joka saa mahdollisuuden kertoa omista unelmistaan, hahmottaa mahdollisuutensa paremmin ja tulee itsekin paremmin tietoiseksi omista voimavaroistaan", kuvailee Ulkomaanavun nuorisoverkoston Changemakerin koordinaattori Pertti Keinänen.

Tarkoituksena on hänen mukaansa tuoda myös kauan kaivattua ääntä Suomessa käytävään kärjistyneeseen turvapaikanhakijakeskusteluun.

"Uskomme, että jos turvapaikanhakijoiden ääni saadaan kuuluviin, se herättää solidaarisuutta ja empatiaa laajemminkin", hän sanoo.

Rahoituskanavat auki

Samantyyppisistä hankkeista ovat innostuneet muutkin järjestöt. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura on kouluttanut seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia turvapaikanhakijoiden tukijoiksi.

Järjestöjä ajaa halu auttaa, mutta Keinäsen mukaan myös OKM:n avaama rahoitushaku toimi kannustimena uudelle hankkeelle.

OKM avasi viime vuonna rahoitushakuja nuorisohankkeiden lisäksi turvapaikanhakijoiden kotouttamistoimiin liikunnan ja kulttuurin alalla, työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan jakoi 800 000 euroa maahanmuuttajien kotouttamishankkeille.

Maahanmuuttajahankkeisiin myöntää rahaa myös Raha-automaattiyhdistys. Avustusvalmistelija Niina Pajari kertoo, ettei turvapaikanhakijatilanne ole vielä näkynyt rajusti järjestöjen avustushakemuksissa, sillä uusien avustusten hakuaika päättyi jo toukokuussa. Silti monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajiin liittyviin hankkeisiin haettiin tälle vuodelle tukia aiempaa ahkerammin: hakemuksia oli noin 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Hankkeisiin myönnettiin myös rahoitusta hieman enemmän.

Suomessa on toki pyörinyt maahanmuuttajiin kohdistuvia hankkeita aiemminkin. Lapsen oikeuksien järjestö Plan antaa Muuttajat!-hankkeessaan demokratiakasvatusta maahanmuuttajanuorille toista vuotta.

Hankekoordinaattori Anna Peltoniemen mukaan RAY:n rahoittaman hankkeen kohderyhmänä ovat ne nuoret, jotka ovat tulleet Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella ja jääneet näin paitsi suomalaista yhteiskuntaopin opetusta ja demokratiakasvatusta. Ajatuksena on kannustaa nuoria osallistumaan yhteiskunnan toimintaan – aina harrastusten löytämisestä poliittiseen toimintaan.

Syksyllä kärjistyneen pakolaiskriisin vuoksi tarkoituksena on kokeilla toimintaa myös turvapaikanhakijanuorten kanssa. Toistaiseksi tulokset maahanmuuttajanuorten kanssa ovat olleet positiivisia.

"Nuoret ovat olleet todella innostuneita siinä vaiheessa, kun he ovat mukana ryhmissä. Haasteena on, miten saada heidät mukaan. Jos 18-vuotiaalta kysyy, haluaako hän keskustella demokraattisesta osallistumisesta, se ei ole kiinnostavin mahdollinen vaihtoehto", Peltoniemi huomauttaa.

Maailma tuli kylään

Sekä Plan että Ulkomaanapu tunnetaan parhaiten kehitysyhteistyöjärjestöinä, mutta kummallakin on ollut tähän mennessä myös kotimaan toimintaa, Ulkomaanavulla esimerkiksi varainkeruun ja Planilla globaalikasvatuksen kautta. Konkreettinen ohjelmatyö maahanmuuttajien parissa on kuitenkin suhteellisen uutta.

"Nyt ollaan uudella alueella – ihmiset ovat olleet sitä mieltä, että maailma on tullut tänne, ja kansainvälinen vastuu toteutuu myös siten, että toimitaan Suomessa", Keinänen sanoo.

Planin Peltoniemi uskoo, että järjestöjen työtä maahanmuuttajien kotouttamisessa tarvitaan kipeästi.

"Viralliset kotoutumisväylät ovat nekin tärkeitä, mutta jos ajatellaan, miten ihmiset löytävät paikkansa yhteiskunnassa, siinä järjestöillä on äärimmäisen tärkeä rooli. Jos se unohdetaan, käy kyllä huonosti."

Järjestöissä tapahtuu pakolaisetsiirtolaisuuskansalaisyhteiskunta Suomi Kirkon UlkomaanapuPlan International SuomiSuomen Lähetysseura

Lue myös

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
sentin kolikko
Järjestöjen naisjohtajat tienaavat enemmän kuin miehet, selviää Kepan artikkelista.
(Kuva:
Ralf St.
/
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa.
(Kuva:
European Central Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.