Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Järjestöt käärivät hihansa maahanmuuttajien kotouttamiseksi

Turvapaikanhakijoita kotoutetaan muun muassa kännykkävideoiden avulla. "Maailma on tullut tänne", tiivistää Kirkon Ulkomaanavun koordinaattori Pertti Keinänen.
Siirtolaisia saapumassa Kreikkaan. (Kuva: Ben White/ CAFOD / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisjärjestöissä tehdään parhaillaan kuumeisesti töitä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamishankkeiden parissa. Kannusteena on toiminut etenkin syksystä lähtien lisääntynyt turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrä mutta myös uudet rahoituskanavat.

Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu on käynnistämässä tänä keväänä uutta valtakunnallista hanketta nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa. Rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM), joka myönsi viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetyssä haussa yhteensä noin miljoona euroa järjestöjen turvapaikanhakijanuoriin kohdistuviin hankkeisiin.

Ulkomaanavun kuluvana keväänä alkavassa hankkeessa nuoret turvapaikanhakijat pääsevät tekemään mobiilivideoita omasta elämästään. Osa julkaistaan hankkeen verkkosivuilla.

"Idea tuli eräältä vapaaehtoiseltamme. Ajatuksena on, että ihminen, joka saa mahdollisuuden kertoa omista unelmistaan, hahmottaa mahdollisuutensa paremmin ja tulee itsekin paremmin tietoiseksi omista voimavaroistaan", kuvailee Ulkomaanavun nuorisoverkoston Changemakerin koordinaattori Pertti Keinänen.

Tarkoituksena on hänen mukaansa tuoda myös kauan kaivattua ääntä Suomessa käytävään kärjistyneeseen turvapaikanhakijakeskusteluun.

"Uskomme, että jos turvapaikanhakijoiden ääni saadaan kuuluviin, se herättää solidaarisuutta ja empatiaa laajemminkin", hän sanoo.

Rahoituskanavat auki

Samantyyppisistä hankkeista ovat innostuneet muutkin järjestöt. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura on kouluttanut seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia turvapaikanhakijoiden tukijoiksi.

Järjestöjä ajaa halu auttaa, mutta Keinäsen mukaan myös OKM:n avaama rahoitushaku toimi kannustimena uudelle hankkeelle.

OKM avasi viime vuonna rahoitushakuja nuorisohankkeiden lisäksi turvapaikanhakijoiden kotouttamistoimiin liikunnan ja kulttuurin alalla, työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan jakoi 800 000 euroa maahanmuuttajien kotouttamishankkeille.

Maahanmuuttajahankkeisiin myöntää rahaa myös Raha-automaattiyhdistys. Avustusvalmistelija Niina Pajari kertoo, ettei turvapaikanhakijatilanne ole vielä näkynyt rajusti järjestöjen avustushakemuksissa, sillä uusien avustusten hakuaika päättyi jo toukokuussa. Silti monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajiin liittyviin hankkeisiin haettiin tälle vuodelle tukia aiempaa ahkerammin: hakemuksia oli noin 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Hankkeisiin myönnettiin myös rahoitusta hieman enemmän.

Suomessa on toki pyörinyt maahanmuuttajiin kohdistuvia hankkeita aiemminkin. Lapsen oikeuksien järjestö Plan antaa Muuttajat!-hankkeessaan demokratiakasvatusta maahanmuuttajanuorille toista vuotta.

Hankekoordinaattori Anna Peltoniemen mukaan RAY:n rahoittaman hankkeen kohderyhmänä ovat ne nuoret, jotka ovat tulleet Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella ja jääneet näin paitsi suomalaista yhteiskuntaopin opetusta ja demokratiakasvatusta. Ajatuksena on kannustaa nuoria osallistumaan yhteiskunnan toimintaan – aina harrastusten löytämisestä poliittiseen toimintaan.

Syksyllä kärjistyneen pakolaiskriisin vuoksi tarkoituksena on kokeilla toimintaa myös turvapaikanhakijanuorten kanssa. Toistaiseksi tulokset maahanmuuttajanuorten kanssa ovat olleet positiivisia.

"Nuoret ovat olleet todella innostuneita siinä vaiheessa, kun he ovat mukana ryhmissä. Haasteena on, miten saada heidät mukaan. Jos 18-vuotiaalta kysyy, haluaako hän keskustella demokraattisesta osallistumisesta, se ei ole kiinnostavin mahdollinen vaihtoehto", Peltoniemi huomauttaa.

Maailma tuli kylään

Sekä Plan että Ulkomaanapu tunnetaan parhaiten kehitysyhteistyöjärjestöinä, mutta kummallakin on ollut tähän mennessä myös kotimaan toimintaa, Ulkomaanavulla esimerkiksi varainkeruun ja Planilla globaalikasvatuksen kautta. Konkreettinen ohjelmatyö maahanmuuttajien parissa on kuitenkin suhteellisen uutta.

"Nyt ollaan uudella alueella – ihmiset ovat olleet sitä mieltä, että maailma on tullut tänne, ja kansainvälinen vastuu toteutuu myös siten, että toimitaan Suomessa", Keinänen sanoo.

Planin Peltoniemi uskoo, että järjestöjen työtä maahanmuuttajien kotouttamisessa tarvitaan kipeästi.

"Viralliset kotoutumisväylät ovat nekin tärkeitä, mutta jos ajatellaan, miten ihmiset löytävät paikkansa yhteiskunnassa, siinä järjestöillä on äärimmäisen tärkeä rooli. Jos se unohdetaan, käy kyllä huonosti."

Järjestöissä tapahtuu pakolaisetsiirtolaisuuskansalaisyhteiskunta Suomi Kirkon UlkomaanapuPlan International SuomiSuomen Lähetysseura

Lue myös

Maapallo

Kehitysjärjestöjen uudelle kattojärjestölle valittiin johtaja

Juha-Erkki Mäntyniemi on valittu johtamaan kehitysjärjestöjen uutta kattojärjestöä, joka aloittaa toimintansa kesäkuussa Kepan ja Kehyksen yhdistyessä.
Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
sentin kolikko

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Etiopialaismies esittelee pidätysasentoa

”Etsin vapautta, mutta se vietiin minulta” – pidätykset ja väkivalta Jemeniin paenneiden siirtolaisten kohtalona

Jemenissä on maailman pahin humanitaarinen kriisi, mutta maahan saapuu silti siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita Itä-Afrikasta. UNHCR:n ja HRW:n mukaan heitä on pidätetty, pahoinpidelty ja raiskattu.
Oranssi kukka ruohikossa

Suomen edistystä kestävässä kehityksessä voi seurata pian verkossa

Tilastokeskus aikoo koota kestävän kehityksen tavoitteiden seurantamittarit avoimelle verkkosivustolle.
Pakoalisleirin asumuksia Bangladeshissa

Vuoden ensimmäiset rankkasateet alkoivat Bangladeshissa – rohingya-pakolaiset vaarassa

Pelätty monsuunikausi alkaa pian Bangladeshissa, jonne on lyhyessä ajassa paennut lähes 700 000 Myanmarin rohingyaa. Avustusjärjestöt yrittävät vahvistaa huteria leirejä, jotta katastrofilta vältyttäisiin.