Uutiset Afrikan ruokakriisi

Itä-Afrikassa jännitetään sadekauden tuloa

Itä-Afrikan maita jäytää vaikea kuivuus. Nälänhädältä voidaan vielä välttyä, mutta pelkkä sateiden alkaminen ei riitä alueella, jolla kuivuuskaudet ovat yhä yleisempiä, kertovat Punaisen Ristin asiantuntijat.
Kuivuus on tappanut Somalimaassa paljon karjaa. Kuva Somalimaasta keväältä 2016. (Kuva: Tatu Blomqvist / Suomen Punainen Risti)

Kuivuuden vaivaamassa Itä-Afrikassa odotetaan kiihkeästi sadekautta, joka tavallisesti alkaa maalis–huhtikuussa. Sen tulo on elämän ja kuoleman kysymys, sillä kaksi edellistä sadekautta on jäänyt väliin, mikä on aiheuttanut vaikean kuivuuden ja satojen menetyksen laajalla alueella.

Yhteensä noin 12,8 miljoonan ihmisen arvellaan tarvitsevan ruoka-apua Somaliassa, Keniassa, Etiopiassa ja Etelä-Sudanissa.

"Kuivuustilanne on ollut tiedossa viime kesästä alkaen. Seuraavien sateiden odotettiin tulevan loka–marraskuussa, mutta niitä ei kuulunut. Nyt tilanne on kärjistynyt ja on viimeinen hetki reagoida", sanoo Suomen Punaisen Ristin (SPR) katastrofiavun neuvonantaja Jouko Ala-Outinen.

Kuivuuden on periaatteessa aiheuttanut vuosien 2015–2016 El Niño -sääilmiö, mutta esimerkiksi Etelä-Sudanissa ja Somaliassa sitä pahentaa myös konflikti. Lisätaakan tuo ilmastonmuutos, joka on tehnyt kuivuudesta yhä toistuvamman ilmiön.

Aliravitsemuksen näkee

Kuivuus on tuhonnut viljelijöiden sadot, mutta lisäksi se kurittaa myös paimentolaisia, jotka eivät pysty enää ruokkimaan eläimiään ja ovat joutuneet lähtemään etsimään vihreämpiä laidunmaita. He ovat päätyneet alueille, joilla kärsitään jo valmiiksi ruokapulasta.

Esimerkiksi Somalimaassa joidenkin alueiden väkiluku on kasvanut 10–15 prosenttia paimentolaisten lähdettyä liikkeelle. Ravintoa ei kuitenkaan ole riittävästi, sillä myös alueilla, joille paimentolaiset ovat saapuneet, kärsitään ruokapulasta, kertoo SPR:n Itä-Afrikan alue-edustaja Terhi Heinäsmäki, joka on juuri vieraillut Somalimaassa.

"Kuolleita vuohia näkyi paikoin parinkymmenen metrin välein. Ihmisillä ei ole voimia kerätä ruumiita yhteen kasaan. Mikäli sateita tulee, se on hygieniariski", hän varoittaa.

SPR tukee Somalimaassa muun muassa liikkuvia terveysklinikoita. Niiden mukana kulkeneen Heinäsmäen mukaan osalla ihmisistä on vielä ruokaa, mutta aliravitsemus on silminnähtävää, myös aikuisten keskuudessa. Ruokaa on saatavilla kerran tai pari päivässä ja monet lapset ja naiset pysyttelevät majoissaan, sillä he ovat liian uupuneita noustakseen ylös.

"Silloin kun ruokaa on, se pyritään jakamaan yhteisön kesken", hän kertoo.

Nälänhädät harvinaisempia

YK on vedonnut useaan otteeseen avun saamiseksi kuivuusalueille, sillä hitaasti kehittyvät kriisit uhkaavat jäädä avunantajien huomion ulkopuolelle etenkin nyt, kun maailmassa on Syyrian konfliktin kaltaisia kriisejä. Pelkona on, että kehittymässä on samantyyppinen tilanne kuin Somaliassa vuonna 2011. Tuolloin ruokakriisi riistäytyi nälänhädäksi ja 260 000 ihmistä kuoli.

Jo nyt Etelä-Sudanissa kahdella alueella on YK:n mukaan nälänhätä, mikä tarkoittaa kansainvälisten luokituskriteerien mukaan, että päivittäin kuolee ainakin kaksi ihmistä 10 000:sta ja akuutista aliravitsemuksesta kärsii vähintään 30 prosenttia ihmisistä.

Tilannetta kuitenkin helpottaa se, että alueen maat ovat aiempaa paremmin varautuneita kuivuuskriiseihin, jotka toistuvat nykyään yhä lyhyemmin väliajoin. Myös ihmisten varallisuus sekä mahdollisuudet liikkua ovat paremmat kuin esimerkiksi Etiopian nälänhädän aikaan vuonna 1984, Heinäsmäki kertoo.

Silti nälänhätä on yhä mahdollinen skenaario. Toistaiseksi sadetta on saatu vasta pieni määrä Somalimaassa ja Keniassa. Ja vaikka sadekausi alkaisikin ja apua saataisiin, tulevaisuuden haasteet ovat vielä suuremmat.

Jouko Ala-Outisen mukaan etenkin ilmastonmuutos vaikeuttaa tilannetta. Kuivuuskaudet ovat yhä yleisempiä, ja monet alueet läpi Länsi- ja Itä-Afrikan ovat muuttumassa elinkelvottomaksi aavikoksi, mikä voi johtaa siirtolaisuuden kasvuun. Tulevaisuudessa Euroopan nykyinen pakolaiskriisi voikin tuntua pieneltä, jos Afrikan väkirikkaista maista prosenttikin ihmisistä lähtee liikkeelle, hän muistuttaa.

Afrikan ruokakriisi katastrofiapuruoka Itä-AfrikkaEtiopiaKeniaSomaliaEtelä-Sudan Punainen Risti

Lue myös

Boko Haramin vastaisia barrikadeja Nigeriassa
Turvallisuusjoukkojen rakentamien barrikadien on tarkoitus toimia suojana Boko Haramin hyökätessä Koillis-Nigeriassa.
(Kuva:
Ahmed Usman
/
IPS
)

Koillis-Nigeriassa tikittää nälänhädän aikapommi

Boko Haramin väkivalta on ajanut yli kaksi miljoonaa nigerialaista kodeistaan. Se on luonut vaikean ruokakriisin, joka voi kärjistyä nälänhädäksi hetkellä minä hyvänsä.
Kaksi naista halkoo kiviä Somaliassa.
Kuivuus on saanut monet somalialaiset lähtemään liikkeelle. Khadija Ibrahim ja hänen tyttärensä myyvät pilkottuja kiviä saadakseen lisätuloja pakolaisleirillä Somalian Baidoassa.
(Kuva:
AMISOM Public Information
/
CC0 1.0
)

Nälästä kärsivien lasten määrä kasvanut rajusti Somaliassa

Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan tietyillä Somalian alueilla vallitsevat jo nälänhädän kaltaiset olosuhteet.
Naisia ruokakeskuksessa Mogadishussa Somaliassa.
Naiset jonottivat ruokaa Somalian Mogadishussa ruokakeskuksessa maaliskuussa.
(Kuva:
AMISOM Photo / Tobin Jones
/
CC0 1.0
)

Nälänhädän riski yhä voimassa – Somalian kriisi pahenee luultua nopeammin

Yli 20 miljoonaa ihmistä on yhä nälänhädän uhassa kolmessa Afrikan maassa sekä Jemenissä huolimatta avustusjärjestöjen ponnisteluista. Suomen Punainen Risti on aloittanut hätäapukeräyksen uhrien auttamiseksi.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.