Israelissa joka viides perhe köyhyysrajan alapuolella | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Israelissa joka viides perhe köyhyysrajan alapuolella

Israel kuului aikaisemmin länsimaiden tasa-arvoisimpiin maihin, mutta tilanne on muuttunut rajusti. Yksi perhe viidestä elää köyhyysrajan alapuolella, ja keskimäärin joka kolmas lapsi on köyhä. Oppositio kritisoi Ariel Sharonin oikeistohallitusta. Sen mukaan köyhyys ja eriarvoisuus ovat muodostumassa Israelin tärkeimmiksi strategisiksi uhkaajiksi naapurimaiden sijasta.

Israelin 6,5 miljoonasta asukkaasta luetaan köyhiksi 1,32 miljoonaa, joista lapsia on 618 000. Luvut käyvät ilmi Israelin kansaneläkelaitoksen hiljattain julkaisemasta vuosiraportista.

Vaikean laman kourissa painiskelevan maan turvaverkot ovat repeytyneet riekaleiksi. Työpaikkojen määrä laskee jatkuvasti, ja yhä useammat ihmiset tarvitsevat yhteiskunnan apua.

Köyhyysrajan alapuolelle putosi 2002 lähes 43 000 ihmistä lisää. Köyhien lasten osuus kasvoi 27:stä 28 prosenttiin.

Israelin pankin tutkimuksen mukaan suuntaus on pitkäaikainen. Köyhyysrajan alapuolella elävien perheiden määrä kolminkertaistui 1988-2001.

Nelihenkinen perhe elää köyhyysrajan alapuolella, kun sillä on tuhannen dollarin (869 euron) nettotulot kuukaudessa sosiaalituet mukaan luettuina.

Köyhyyden aste vaihtelee dramaattisesti maan eri osissa. Maailmanpankin mukaan Israelin miehittämällä Länsirannalla ja Gazassa 60 prosenttia palestiinalaisista elää 60 dollarin (52 euron) kuukausituloilla.

Sosiaaliministeri Zevulun Orlev sanoo kansaneläkelaitoksen tilastojen olevan "punainen valo, vaaroitusmerkki Israelin yhteiskunnalle".

Kansaneläkelaitoksen johtajan Johanan Stessmanin mukaan köyhyydessä elävien määrä olisi ilman sosiaalitukia lähes kaksinkertainen.

"Jos meillä ei olisi sosiaalietuja, yhteiskuntamme hajoaisi ja joutuisimme sisällissotaan", Stessman varoittaa.

Opposition edustajat hyökkäävät pääministeri Ariel Sharonin oikeistohallitusta vastaan sanoen, että köyhyys ja eriarvoisuus ovat muuttumassa Israelin tärkeimmiksi strategisiksi uhkaajiksi naapurimaiden sijasta.

"Hallituksen politiikka uhkaa yhteiskuntamme yhtenäisyyttä", ääriortodoksisen Shas-puolueen johtaja Eli Jishai sanoo.

Ennusteet vuodelle 2003 ovat entistä synkemmät: 70 000 ihmistä lisää köyhyystilastoihin. Tämä johtuu osittain hallituksen päätöksestä leikata 30 prosenttia toimeentulotuesta ja 20-25 prosenttia lapsilisistä.

Politiikan takana on valtionvarainministeri Benjamin Netanjahu, ja sen tavoitteena on pakottaa ihmisiä työelämään sosiaaliturvaa leikkaamalla.

Muita toimenpiteitä ovat valtionyritysten yksityistäminen, ylimpien tuloluokkien veronkevennykset, julkisen sektorin supistaminen ja järjestäytyneen ay-liikkeen siipien katkaiseminen.

Vuosina 1996-99 pääministerinä toiminut Netanjahu väittää, että valtion maksamien avustusten kasvu on luonut työttömyyden kulttuurin, jossa ihmiset ovat tottuneet elämään valtion kustannuksella.

Valtionvarainministeriön mukaan sosiaalietuudet ovat kasvaneet 12-kertaisiksi kahden viime vuosikymmenen aikana.

Tilanne on monimutkaisempi kuin päällepäin näyttää. Kansaneläkelaitoksen raportissa köyhiksi määritellyistä 40 prosentilla on töitä, mutta heidän tulonsa eivät riitä nousuun köyhyysrajan yläpuolelle.

Hallitus haluaa ihmisten käyvän töissä, mutta töitä ei ole tarjolla.

Maan talous on vaikeuksissa johtuen osittain kolme vuotta kestäneestä palestiinalaisten kansannoususta ja teknologiamarkkinoiden maailmanlaajuisesta heikkenemisestä.

Viime vuosina on luotu vain vähän uusia työpaikkoja. Työttömyysaste on tällä hetkellä kymmenen prosenttia ja kasvaa hallituksen ennusteiden mukaan ensi vuonna 11 prosenttiin.

Lähes kaikki talouselämän tarkkailijat ovat sitä mieltä, että rauhantoiveiden elvyttäminen on avain talouden pääsemiseen jaloilleen.

(Inter Press Service)

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia