Uutiset Intian kehitys

Intiassa pelastetaan kuivuneita luonnonlähteitä

Intian Sikkimin vuoristokylien asukkaiden ei ole viime aikoina tarvinnut riidellä vedestä, sillä kuivuneita luonnonlähteitä elvytetään nyt ihmisvoimin.
Pula vedestä koettelee Sikkimissä kovimmin naisia, koska vedenhaku on yleensä heidän tehtävänsä. (Kuva: Pem Norbhu / IPS)

Intian Sikkimin osavaltion vuoristokylien asukkaiden ei ole viime aikoina tarvinnut riidellä vedestä, vaikka ilmastonmuutos on heikentänyt sen saatavuutta monin paikoin. Pelastukseksi on koitunut luonnonlähteiden elvyttäminen ihmisen toimin.

"Vielä muutama vuosi sitten lähteemme kuivuivat talvella ja saimme usein kyläneuvostoon vesikiistoihin liittyviä valituksia", Melli Dharan alueella eteläisessä Sikkimissä asuva Bina Sharma kertoo.

Alueen vesihuolto on nojannut pääasiassa luonnonlähteisiin, joista on otettu niin koti- kuin maataloudenkin tarvitsema vesi. Sikkim First -lehden mukaan noin 80 prosenttia maaseudun talouksista saa lähteistä juoma- ja kasteluvetensä.

Lähteet alkoivat kuitenkin kuivua jo vuosikymmen sitten, kun sateet muuttuivat yhä epäsäännöllisemmiksi ja kuivuuskaudet yleistyivät. Ongelmat pahenivat vuoden 2011 maanjäristyksen vuoksi.

Yhden miehen suunnitelma

Luonnonlähteiden ja järvien elvyttäminen aloitettiin Sikkimissä vuonna 2012. "Meidän kylässämme se tuntuu toimivan, vettä riittää taas ympäri vuoden", Sharma iloitsee.

Hankkeen moottori on Sikkimin vesi- ja ympäristökysymyksiin perehtynyt Sandeep Thambe, joka toimii nyt professorina Intian metsäntutkimuslaitoksessa Bhopalissa.

Thambe työskenteli vuonna 2009 Sikkimin maaseutukehityksen virastossa ja havaitsi, että kyläläisten luonnonlähteistä vetämät vesijohdot olivat ehtyneet osavaltion länsi- ja eteläosissa.

Thambe kehitti suunnitelman lähteiden elvyttämiseksi ja sai tuekseen sekä osavaltion hallinnon että kansalaisjärjestöjä.

Sadevesi meni hukkaan

Idea on yksinkertainen: otetaan talteen pintavettä ja palautetaan se paikkoihin, joista lähteet saavat alkunsa.

Thamben mukaan alle 15 prosenttia sadevedestä päätyy luonnostaan uusintamaan lähteitä. Suurin osa jää maan pinnalle ja aiheuttaa usein tulvia. "Oli tarve lisätä sadeveden osuutta lähteiden uusintamisessa."

Tähän mennessä elvytykseen on päässyt 51 lähdettä ja 4 järveä neljällä kuivuudesta kärsivällä alueella, kertoo Sarika Pradhan Sikkimin maaseutukehityksen virastosta. Virasto on kartoittanut alueelta kaikkiaan 704 lähdettä.

Veden valumista helpottavia ojia ja suodatusaltaita on kaivettu 637 hehtaarin alalle, ja kustannukset lähdettä kohden ovat noin 3 400 euroa, täydentää Pradhanin työtoveri Subash Dhakal.

Karja ja koulu hyötyvät

Melli Dharassa yksin elävä Maya Pradhan kertoo päättäneensä jo luopua kahdesta lehmästään ja siipikarjasta, kun veden saanti kävi ylivoimaiseksi.

"Mutta nyt näyttää paljon paremmalta, koska kyläläiset tekivät kovan työn kaivamalla vesialtaita lähteiden elvyttämiseksi", Pradhan sanoo. Kuivuuden vaivatessa aluetta Nelligumpan lukion oppilaat oli velvoitettu tuomaan joka päivä kaksi litraa vettä kouluun.

"Vastustimme vaatimusta ja suunnittelimme lähtöä pääkaupunkiin Gangtokiin osoittamaan mieltä yhdessä oppilaiden kanssa. Mutta huolemme hälvenivät, kun lähteet alkoivat taas pulputa vettä kuivallakin kaudella", koulunjohtaja Norbhu Tshering kertoo.

Intian kehitys kehitysvesi ja viemäröintiympäristöilmastonmuutos Intia Suomen IPS

Lue myös

Tietokoneen näppäimistö, control-nappi
Netin sulkeminen on yleistynyt Intiassa.
(Kuva:
Federico Cintra
/
CC BY 2.0
)

Netin sulkeminen yleistynyt Intiassa – syyksi riittää kokeissa lunttaaminen

Intiassa on suljettu nettipalveluita ja -sovelluksia tänä vuonna jo 20 kertaa. Verukkeena käytetään usein turvallisuutta.
Aurinkoenergialla tuotettu sähkövalo auttaa Jaipal Hembrumia hankkimaan iltaisin lisätuloja ompelulla. Hän säästää kolmen tyttärensä koulutusta ja myötäjäisiä varten. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Aurinkoenergia piristää Intian kyliä

Yli viidennes intialaisista elää ilman sähköä. Syrjäseudulla ratkaisu löytyy usein uusiutuvasta energiasta ja paikallisesta pienverkosta.
Intiassa köyhiä on sekä maaseudulla että kaupungeissa. Katunäkymä Mumbaissa. (Kuva: Adam Cohn / CC BY-NC-ND 2.0)

Intia pohtii perustuloa

Perustulo voisi vähentää köyhyyttä mutta tulla toisaalta liian kalliiksi, maan talousselonteossa arvioidaan.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.