Uutiset Intian kehitys

Intiassa pelastetaan kuivuneita luonnonlähteitä

Intian Sikkimin vuoristokylien asukkaiden ei ole viime aikoina tarvinnut riidellä vedestä, sillä kuivuneita luonnonlähteitä elvytetään nyt ihmisvoimin.
Pula vedestä koettelee Sikkimissä kovimmin naisia, koska vedenhaku on yleensä heidän tehtävänsä. (Kuva: Pem Norbhu / IPS)

Intian Sikkimin osavaltion vuoristokylien asukkaiden ei ole viime aikoina tarvinnut riidellä vedestä, vaikka ilmastonmuutos on heikentänyt sen saatavuutta monin paikoin. Pelastukseksi on koitunut luonnonlähteiden elvyttäminen ihmisen toimin.

"Vielä muutama vuosi sitten lähteemme kuivuivat talvella ja saimme usein kyläneuvostoon vesikiistoihin liittyviä valituksia", Melli Dharan alueella eteläisessä Sikkimissä asuva Bina Sharma kertoo.

Alueen vesihuolto on nojannut pääasiassa luonnonlähteisiin, joista on otettu niin koti- kuin maataloudenkin tarvitsema vesi. Sikkim First -lehden mukaan noin 80 prosenttia maaseudun talouksista saa lähteistä juoma- ja kasteluvetensä.

Lähteet alkoivat kuitenkin kuivua jo vuosikymmen sitten, kun sateet muuttuivat yhä epäsäännöllisemmiksi ja kuivuuskaudet yleistyivät. Ongelmat pahenivat vuoden 2011 maanjäristyksen vuoksi.

Yhden miehen suunnitelma

Luonnonlähteiden ja järvien elvyttäminen aloitettiin Sikkimissä vuonna 2012. "Meidän kylässämme se tuntuu toimivan, vettä riittää taas ympäri vuoden", Sharma iloitsee.

Hankkeen moottori on Sikkimin vesi- ja ympäristökysymyksiin perehtynyt Sandeep Thambe, joka toimii nyt professorina Intian metsäntutkimuslaitoksessa Bhopalissa.

Thambe työskenteli vuonna 2009 Sikkimin maaseutukehityksen virastossa ja havaitsi, että kyläläisten luonnonlähteistä vetämät vesijohdot olivat ehtyneet osavaltion länsi- ja eteläosissa.

Thambe kehitti suunnitelman lähteiden elvyttämiseksi ja sai tuekseen sekä osavaltion hallinnon että kansalaisjärjestöjä.

Sadevesi meni hukkaan

Idea on yksinkertainen: otetaan talteen pintavettä ja palautetaan se paikkoihin, joista lähteet saavat alkunsa.

Thamben mukaan alle 15 prosenttia sadevedestä päätyy luonnostaan uusintamaan lähteitä. Suurin osa jää maan pinnalle ja aiheuttaa usein tulvia. "Oli tarve lisätä sadeveden osuutta lähteiden uusintamisessa."

Tähän mennessä elvytykseen on päässyt 51 lähdettä ja 4 järveä neljällä kuivuudesta kärsivällä alueella, kertoo Sarika Pradhan Sikkimin maaseutukehityksen virastosta. Virasto on kartoittanut alueelta kaikkiaan 704 lähdettä.

Veden valumista helpottavia ojia ja suodatusaltaita on kaivettu 637 hehtaarin alalle, ja kustannukset lähdettä kohden ovat noin 3 400 euroa, täydentää Pradhanin työtoveri Subash Dhakal.

Karja ja koulu hyötyvät

Melli Dharassa yksin elävä Maya Pradhan kertoo päättäneensä jo luopua kahdesta lehmästään ja siipikarjasta, kun veden saanti kävi ylivoimaiseksi.

"Mutta nyt näyttää paljon paremmalta, koska kyläläiset tekivät kovan työn kaivamalla vesialtaita lähteiden elvyttämiseksi", Pradhan sanoo. Kuivuuden vaivatessa aluetta Nelligumpan lukion oppilaat oli velvoitettu tuomaan joka päivä kaksi litraa vettä kouluun.

"Vastustimme vaatimusta ja suunnittelimme lähtöä pääkaupunkiin Gangtokiin osoittamaan mieltä yhdessä oppilaiden kanssa. Mutta huolemme hälvenivät, kun lähteet alkoivat taas pulputa vettä kuivallakin kaudella", koulunjohtaja Norbhu Tshering kertoo.

Intian kehitys kehitysvesi ja viemäröintiympäristöilmastonmuutos Intia Suomen IPS

Lue myös

ILO:n Intian johtaja piirtää lapsityötä käsittelevään julisteeseen

Intia käy ihmiskaupan kimppuun – luvassa kovempia rangaistuksia kauppiaille ja parempia palveluita uhreille

Intiassa on enemmän ihmiskaupan uhreja kuin missään muussa maassa. Nyt maassa käsitellään lakiehdotusta, joka voi langettaa ihmiskaupasta jopa elinkautisia tuomioita.
Rakennustyömaa  Intian Kašmirissa

Maatalousmaa jää kaupungistumisen alle Intian Kašmirissa

Maataloudella on ollut keskeinen asema Intian Kašmirissa, mutta viime vuosina alueelle kohoavat betonirakennelmat ovat vieneet tuhansia hehtaareja maata.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Rakennustyömaa ja autoja Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia pidätti jälleen naisten oikeuksien puolesta kampanjoineita aktivisteja

Saudi-Arabia on luopumassa naisten ajokiellosta, mutta monet naisaktivistit eivät välttämättä pääse nauttimaan ajo-oikeudesta.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.