Uutiset Intian kehitys

Intiassa pelastetaan kuivuneita luonnonlähteitä

Intian Sikkimin vuoristokylien asukkaiden ei ole viime aikoina tarvinnut riidellä vedestä, sillä kuivuneita luonnonlähteitä elvytetään nyt ihmisvoimin.
Pula vedestä koettelee Sikkimissä kovimmin naisia, koska vedenhaku on yleensä heidän tehtävänsä. (Kuva: Pem Norbhu / IPS)

Intian Sikkimin osavaltion vuoristokylien asukkaiden ei ole viime aikoina tarvinnut riidellä vedestä, vaikka ilmastonmuutos on heikentänyt sen saatavuutta monin paikoin. Pelastukseksi on koitunut luonnonlähteiden elvyttäminen ihmisen toimin.

"Vielä muutama vuosi sitten lähteemme kuivuivat talvella ja saimme usein kyläneuvostoon vesikiistoihin liittyviä valituksia", Melli Dharan alueella eteläisessä Sikkimissä asuva Bina Sharma kertoo.

Alueen vesihuolto on nojannut pääasiassa luonnonlähteisiin, joista on otettu niin koti- kuin maataloudenkin tarvitsema vesi. Sikkim First -lehden mukaan noin 80 prosenttia maaseudun talouksista saa lähteistä juoma- ja kasteluvetensä.

Lähteet alkoivat kuitenkin kuivua jo vuosikymmen sitten, kun sateet muuttuivat yhä epäsäännöllisemmiksi ja kuivuuskaudet yleistyivät. Ongelmat pahenivat vuoden 2011 maanjäristyksen vuoksi.

Yhden miehen suunnitelma

Luonnonlähteiden ja järvien elvyttäminen aloitettiin Sikkimissä vuonna 2012. "Meidän kylässämme se tuntuu toimivan, vettä riittää taas ympäri vuoden", Sharma iloitsee.

Hankkeen moottori on Sikkimin vesi- ja ympäristökysymyksiin perehtynyt Sandeep Thambe, joka toimii nyt professorina Intian metsäntutkimuslaitoksessa Bhopalissa.

Thambe työskenteli vuonna 2009 Sikkimin maaseutukehityksen virastossa ja havaitsi, että kyläläisten luonnonlähteistä vetämät vesijohdot olivat ehtyneet osavaltion länsi- ja eteläosissa.

Thambe kehitti suunnitelman lähteiden elvyttämiseksi ja sai tuekseen sekä osavaltion hallinnon että kansalaisjärjestöjä.

Sadevesi meni hukkaan

Idea on yksinkertainen: otetaan talteen pintavettä ja palautetaan se paikkoihin, joista lähteet saavat alkunsa.

Thamben mukaan alle 15 prosenttia sadevedestä päätyy luonnostaan uusintamaan lähteitä. Suurin osa jää maan pinnalle ja aiheuttaa usein tulvia. "Oli tarve lisätä sadeveden osuutta lähteiden uusintamisessa."

Tähän mennessä elvytykseen on päässyt 51 lähdettä ja 4 järveä neljällä kuivuudesta kärsivällä alueella, kertoo Sarika Pradhan Sikkimin maaseutukehityksen virastosta. Virasto on kartoittanut alueelta kaikkiaan 704 lähdettä.

Veden valumista helpottavia ojia ja suodatusaltaita on kaivettu 637 hehtaarin alalle, ja kustannukset lähdettä kohden ovat noin 3 400 euroa, täydentää Pradhanin työtoveri Subash Dhakal.

Karja ja koulu hyötyvät

Melli Dharassa yksin elävä Maya Pradhan kertoo päättäneensä jo luopua kahdesta lehmästään ja siipikarjasta, kun veden saanti kävi ylivoimaiseksi.

"Mutta nyt näyttää paljon paremmalta, koska kyläläiset tekivät kovan työn kaivamalla vesialtaita lähteiden elvyttämiseksi", Pradhan sanoo. Kuivuuden vaivatessa aluetta Nelligumpan lukion oppilaat oli velvoitettu tuomaan joka päivä kaksi litraa vettä kouluun.

"Vastustimme vaatimusta ja suunnittelimme lähtöä pääkaupunkiin Gangtokiin osoittamaan mieltä yhdessä oppilaiden kanssa. Mutta huolemme hälvenivät, kun lähteet alkoivat taas pulputa vettä kuivallakin kaudella", koulunjohtaja Norbhu Tshering kertoo.

Intian kehitys kehitysvesi ja viemäröintiympäristöilmastonmuutos Intia Suomen IPS

Lue myös

Rakennustyömaa  Intian Kašmirissa
Entiset viljelysmaat muuttuvat kiihtyvää tahtia asuinalueiksi ja taajamiksi Intian Kašmirissa.
(Kuva:
Umer Asif
/
IPS
)

Maatalousmaa jää kaupungistumisen alle Intian Kašmirissa

Maataloudella on ollut keskeinen asema Intian Kašmirissa, mutta viime vuosina alueelle kohoavat betonirakennelmat ovat vieneet tuhansia hehtaareja maata.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia.
(Kuva:
Manipadma Jena
/
IPS
)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.
Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.
(Kuva:
Subodh Patnaik
/
Natya Chetana
)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen teatterijohtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.