Uutiset Intian kehitys

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia. (Kuva: Manipadma Jena / IPS )

(IPS) -- Kun ekaluokkalainen ei ymmärrä koulunsa opetuskieltä, opintie jää helposti lyhyeksi ja sukupolvinen lukutaidottomuus jatkuu. Näin on käynyt monille Intian alkuperäiskansojen jäsenille, joita on yli sata miljoonaa.

”Oppilaat kyllä laskevat lasikuulia, mutta he eivät pysty kertomaan tulosta, koska bengali on heille vieras kieli”, santhal-heimon koulussa Länsi-Bengalissa opettava Ramakrushna Bhadra valittaa. Hän ratkaisi ongelman vaikeimman kautta opiskelemalla santhalien kielen.

Intia on julistanut koulutuksen kaikkien 6–14-vuotiaiden lasten perustuslailliseksi oikeudeksi. Omankielistä opetusta on lisätty heimoalueilla, joille on myös perustettu sisäoppilaitoksia. Niiden ongelma on opettajien mukaan se, että oppilaat vieraantuvat heimonsa kulttuurista muutamassa kouluvuodessa.

Köyhyys istuu tiukassa

Intiassa elää yli 600 alueellista etnistä ryhmää, joihin kuuluu 104 miljoonaa maan kaikkiaan yli 1 300 miljoonasta asukkaasta.

Alkuperäiskansojen perinteiden yhdistäminen nykyaikaiseen kehitykseen on mutkikasta.

Intialla on lukuisia heimojen elinkeinojen ja ruokaturvan kehittämishankkeita. Heimojen jäsenille on myös varattu kiintiöitä koulutukseen ja julkisiin virkoihin.

Viranomaisten raporteissa myönnetään, että hankkeiden toteutus ontuu sillä seurauksella, että köyhyys istuu heimoalueilla tiukemmassa kuin muualla.

Köyhyys, syrjintä ja korruptio ovat synnyttäneet sitkeähenkisiä sissiliikkeitä monille heimoalueille. Kiistat liittyvät maahan ja luonnonvaroihin, jotka muodostavat heimojen elämäntavan ja kulttuurin perustan.

Kaivoksista kiistellään

Useimmat Intian alkuperäiskansat asuvat metsäisillä seuduilla, joilta on löydetty mineraali- ja hiiliesiintymiä. Se on lisännyt ristiriitoja kaivannaisia hamuavien viranomaisten ja yritysten kanssa.

Perustuslain mukaan viimeinen sana luonnonvarojen hyödyntämisessä on kyläneuvostoilla, mutta niiden yli on kävelty moneen otteeseen. Heimojen tietoisuus oikeuksistaan on viime vuosina kasvanut, ja ne ovat saneet puolelleen vetoomustuomioistuimia ja tuekseen kotimaisia sekä kansainvälisiä järjestöjä. Moni hanke on jäädytetty kiistojen vuoksi.

Alkuperäiskulttuurien murenemista kuitenkin vahvistaa se, että yli puolet heimojen jäsenistä on muuttanut kaupunkeihin ja kadottanut yhteytensä luontoon ja sitä koskevaan arvokkaaseen perimätietoon.

Intian kehitys alkuperäiskansatsyrjäytyminenkoulutusköyhyyskulttuuri Intia Suomen IPS

Lue myös

Rakennustyömaa  Intian Kašmirissa
Entiset viljelysmaat muuttuvat kiihtyvää tahtia asuinalueiksi ja taajamiksi Intian Kašmirissa.
(Kuva:
Umer Asif
/
IPS
)

Maatalousmaa jää kaupungistumisen alle Intian Kašmirissa

Maataloudella on ollut keskeinen asema Intian Kašmirissa, mutta viime vuosina alueelle kohoavat betonirakennelmat ovat vieneet tuhansia hehtaareja maata.
Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.
(Kuva:
Subodh Patnaik
/
Natya Chetana
)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen teatterijohtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Tietokoneen näppäimistö, control-nappi
Netin sulkeminen on yleistynyt Intiassa.
(Kuva:
Federico Cintra
/
CC BY 2.0
)

Netin sulkeminen yleistynyt Intiassa – syyksi riittää kokeissa lunttaaminen

Intiassa on suljettu nettipalveluita ja -sovelluksia tänä vuonna jo 20 kertaa. Verukkeena käytetään usein turvallisuutta.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Raunioita maanjäristyksen jäljiltä Haitissa
Haitin maanjäristyksen jälkiä vuona 2010. Avustusjärjestö Oxfamin työntekijöiden on kerrottu syyllistyneen seksuaaliseen hyväksikäyttöön Haitissa.(Kuva: Raphaël Brigandi / ECHO / CC BY-SA 2.0)

Ulkoministeriö: Ei tiedossa hyväksikäyttötapauksia suomalaisjärjestöissä

Avustusjärjestö Oxfamin skandaali on nostanut esiin myös muissa järjestöissä tapahtuvan hyväksikäytön. Suomessa tapauksia ei ole tullut ilmi.
Hökkelikylä ja hiilikasa
Rikkaat luonnonvarat omistava Etelä-Afrikka on maailman eriarvoisin maa. Voimalaitosta ruokkiva hiilikasa ja hökkelikylä Mpumalangan alueella.(Kuva: Mark Olalde / IPS)

Eriarvoisuus jyllää Afrikassa

YK:n kehitysohjelman selvityksen mukaan tuloerot kasvavat etenkin eteläisessä ja keskisessä Afrikassa.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.