Uutiset Intian kehitys

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen teatterijohtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä. (Kuva: Subodh Patnaik / Natya Chetana )

”Teatteri ei toimi kuin painokone, jonka tulos on aina ennalta määrätty. Sama esitys voi eri paikoissa vaikuttaa eri tavoin. Teatteri on kuitenkin keino, jonka avulla voi provosoida ihmisiä olemaan huolissaan”, tiivistää intialainen teatteripersoona Subodh Patnaik.

Patnaik on johtanut yli 30 vuoden ajan Intian Odishan osavaltiossa Natya Chetana -nimistä teatteriryhmää, joka tunnetaan yhteiskunnallisista aiheistaan ja halustaan herätellä ihmisiä ratkomaan ongelmia yhdessä. Natya tarkoittaa paikallisella kielellä teatteria, chetana tiedostamista.

”Halusin draamaopiskelijana kehittää teatterimuodon, jonka estetiikkaa ihmiset arvostaisivat ja jossa olisi innovaatioita mutta jossa yleisö kiinnittäisi huomiota näytelmän aiheeseen”, Suomessa kesäkuussa vieraillut Patnaik kertoo.

Teatteriesitysten aiheena on aina jokin paikallinen yhteiskunnallinen ongelma, jota käsitellään esityksen aikana. Näytelmä voi käsitellä esimerkiksi osallistumista, naisten asemaa tai taloudellista riistoa.

Takavuosina näytelmissä on käsitelty esimerkiksi myös maanviljelijöiden itsemurhia, teollistumisen vaikutuksia tavallisiin ihmisiin sekä vuoden 1999 syklonin vaikutuksia. Aiheita riittää, sillä osa Intian itäosissa sijaitsevan Odishan alueista kuuluu maan köyhimpiin.

Osavaltiossa elää myös paljon adivaseja, joka on yhteisnimitys Intian monista alkuperäiskansoista. Jopa yli puolet adivaseista elää metsistä, ja he ovat viime vuosina joutuneet kamppailemaan valtion ja yksityisten yritysten kanssa maankäyttöoikeuksiensa puolesta. Samaa aihetta käsittelee myös Natya Chetanan tämänvuotinen näytelmä.

Rahoitusta Natya Chetana saa muun muassa suomalaiselta Siemenpuu-säätiöltä.

Aplodeita ei toivota

Yksi Natya Chetanan toimintamuodoista on polkupyöräteatteri: ryhmä esittää lyhyitä näytelmiä maaseudulla ja kulkee kylästä toiseen pyörillä. Näyttelijät asettuvat kylänraitille ilman ennakkovaroitusta ja kutsuvat ihmiset katsomaan näytelmää.

Alun perin polkupyörien käytön syyt olivat lähinnä käytännölliset: varaa liikkua ei ollut, Patnaik kertoo. Nykyisin pyörät ovat oleellinen osa konseptia, eikä niitä haluta korvata autoilla, jotka ryhmän kokemusten mukaan voivat maalaiskylissä kerätä liikaakin huomiota.

Mies etualalla, katunäkymä taustalla.
Subodh Patnaikin mielestä teatterin tehtävä ei ole valistaa, mutta se voi provosoida ihmisiä toimintaan. Hän vieraili Suomessa tänä kesänä. (Kuva: Teija Laakso )

Esityksiä edeltää pitkä taustatyö. Teatteriryhmä tutustuu paikalliseen alueeseen ja sen ongelmiin sekä kulttuurin erityispiirteisiin muun muassa kansalaisjärjestöjen avulla. Taustatyön pohjalta tehdään käsikirjoitus jostakin ajankohtaisesta ongelmasta. Yleisön seassa olevat avustajat tarkkailevat reaktioita.

”Emme koskaan odota taputuksia – meidän mielestämme se on epäonnistumisen merkki, sillä silloin joku haluaa, että näytelmä otetaan viihteenä. Tavallisempaa on, että esitys herättää keskustelua”, Patnaik kertoo.

Teatteri voimaannuttaa

Runsaan 30 vuoden aikana pääosin vapaaehtoispohjalta toimiva Natya Chetana on esittänyt kymmeniä näytelmiä niin maaseudulla kuin kaupungeissakin, vieraillut festivaaleilla sekä mediassa ja rakentanut oman teatterikylän, jossa tuotantoja tehdään.

Onko se sitten saanut aikaan yhteiskunnallisia muutoksia? Patnaik ei halua ottaa liian suurta kunniaa Natya Chetanan saavutuksista.

”On tehtävä selväksi, että teatteri ei ole taikasauva”, hän sanoo.

Muutoksia on kuitenkin tapahtunut näytelmien esittämisen jälkeen. Esimerkiksi metsäkatoa käsittelevä näytelmän esittämisen seurauksena metsäyhtiöiden hakkuuluvat peruttiin ja kylään luotiin metsiä valvova komitea, johon otettiin mukaan myös yhteisön jäseniä. Minimipalkkaa käsittelevä näytelmä taas on saanut ihmiset vaatimaan itselleen oikeudenmukaista palkkaa ja myös onnistumaan siinä, hän kertoo.

Mikään valistusorganisaatio Natya Chetana ei Patnaikin mukaan kuitenkaan ole.

”Me emme voi hallita ihmisten elämää emmekä voi opettaa heitä. Nostamme vain esiin kysymyksiä, joista olisi syytä keskustella, ja yritämme saada ihmiset toimimaan yhteistyössä.”

Intian kehitys kehityskulttuuri Intia Siemenpuu-säätiö

Lue myös

Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia.
(Kuva:
Manipadma Jena
/
IPS
)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.
Tietokoneen näppäimistö, control-nappi
Netin sulkeminen on yleistynyt Intiassa.
(Kuva:
Federico Cintra
/
CC BY 2.0
)

Netin sulkeminen yleistynyt Intiassa – syyksi riittää kokeissa lunttaaminen

Intiassa on suljettu nettipalveluita ja -sovelluksia tänä vuonna jo 20 kertaa. Verukkeena käytetään usein turvallisuutta.
Aurinkoenergialla tuotettu sähkövalo auttaa Jaipal Hembrumia hankkimaan iltaisin lisätuloja ompelulla. Hän säästää kolmen tyttärensä koulutusta ja myötäjäisiä varten. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Aurinkoenergia piristää Intian kyliä

Yli viidennes intialaisista elää ilman sähköä. Syrjäseudulla ratkaisu löytyy usein uusiutuvasta energiasta ja paikallisesta pienverkosta.

Pääuutiset

Etiopialainen äiti pitää lastaan sylissä.
Nykyään kahden lapsen äiti Emawayish Alemu valistaa yhteisön tyttöjä välttämään raskauden liian nuorena.(Kuva: Yeshiwas Mekonnen / Plan Ethiopia)

Etiopialainen Emawayish Alemu on yksi maailman teiniäideistä – nyt hän valistaa nuorempiaan

Noin seitsemän miljoonaa kehitysmaissa asuvaa tyttöä synnyttää vuosittain lapsen alaikäisenä. Etiopiassa heidän määränsä on vähentynyt viime vuosina nopeasti muun muassa valistustyön ansiosta.
Poika- ja tyttöpatsaat
Sukupuoliroolit omaksutaan yllättävän nuorena, käy ilmi tutkimuksesta.(Kuva: Jason Pratt / CC BY 2.0)

Tutkijat: Haitalliset sukupuolistereotypiat omaksutaan luultua nuorempina ympäri maailman

Sukupuolinormit ovat ympäri maailman esiteineille pakkopaita, joka aiheuttaa vakavia terveysriskejä, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Viiden dollarin seteli
Vihreästä ilmastorahastosta uupuu etenkin dollareita.(Kuva: Zack Maccarthy / CC BY 2.0)

Ilmastorahaa lahjoitettu nihkeästi

Rikkaat maat ovat luvanneet nostaa tukensa ilmastonmuutoksen torjunnalle kehitysmaissa sataan miljardiin dollariin vuodessa. Rahaa on saatu kasaan vasta runsaat kymmenen miljardia dollaria.
Sandaalit
Kenkien valmistusolosuhteet ovat hämärän peitossa.(Kuva: mamichan / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Suomalaiset kenkävalmistajat panttaavat tietoa kenkien alkuperästä

Kenkätehtaat eivät kerro julkisuudessa juuri mitään etenkään kenkien raaka-aineiden ja materiaalien tuotannosta, paljastaa tuore selvitys.