Uutiset Ilmastopolitiikka

Ilmastorahaa lahjoitettu nihkeästi

Rikkaat maat ovat luvanneet nostaa tukensa ilmastonmuutoksen torjunnalle kehitysmaissa sataan miljardiin dollariin vuodessa. Rahaa on saatu kasaan vasta runsaat kymmenen miljardia dollaria.
Viiden dollarin seteli
Vihreästä ilmastorahastosta uupuu etenkin dollareita. (Kuva: Zack Maccarthy / CC BY 2.0 )

(IPS) -- Vuonna 2009 rikkaat maat lupasivat nostaa tukensa ilmastonmuutoksen torjunnalle kehitysmaissa sataan miljardiin dollariin vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Tukea jakamaan perustettiin vuonna 2011 Vihreä ilmastorahasto (GCF).

Kuluvan vuoden heinäkuun loppuun mennessä lahjoituksia oli tullut reilut kymmenen miljardia dollaria yhteensä 43 valtiolta, joista 9 oli kehitysmaita.

Yhdysvallat lupasi osallistua talkoisiin kolmella miljardilla dollarilla, josta ehdittiin luovuttaa miljardi ennen Donald Trumpin valtaantuloa. Koska maa on ilmoittanut vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta, loput rahat voivat jäädä saamatta.

World Future Council laskee, että maapallon lämpötilan nousun pitäminen alle 1,5 asteessa vaatisi vuodessa 2 000 miljardin sijoitukset maailmanlaajuisesti.

Ilmastopolitiikka politiikkarahoitusympäristöilmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Myrskypilviä New Yorkin yllä
New York on viime vuosina kärsinyt muun muassa myrskyistä. Nyt kaupungi haastaa öljy-yhtiöt oikeuteen ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta.
(Kuva:
Lisa Bettany
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

New York haastaa öljy-yhtiöt oikeuteen ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta

Kaupunki aikoo myös vetää eläkevaransa yhtiöistä, jotka ovat tekemisissä fossiilisten polttoaineiden kanssa.
Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim
Maailmapankki ilmoitti tällä viikolla luopuvansa öljyn ja kaasun etsintä- ja poraushankkeiden rahoittamisesta. Kuvassa pankin pääjohtaja Jim Yong Kim.
(Kuva:
Simone D. McCourtie
/
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Sulavaa lunta ja jäätä
Ilmastonmuutosindeksin kolmella ensimmäisellä sijalla ei ole yhtään maata.
(Kuva:
smilla4
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.