Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen riskit Suomen palsasoille kartoitettu

Ekologisesti arvokkaat palsasuot voivat kadota jopa ennen vuotta 2100, arvioidaan uudessa tutkimuksessa.

Ekologisesti arvokkaiden palsasoiden levinneisyysalue on pienenemässä huomattavasti 2000-luvun loppuun mennessä ja ne saattavat jopa kadota Suomesta kokonaan, arvioidaan Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Palsasuot ovat Pohjois-Suomen suotyyppi. Niissä esiintyy turpeen peittämiä routakumpuja, joiden jäinen ydin ei sula kesälläkään.

Stefan Fronzekin laatiman väitöskirjatutkimuksen mukaan palsasoiden väheneminen vaikuttaisi merkittävästi subarktisten soiden monimuotoisuuteen ja alueelliseen hiilitaseeseen.

Tutkimuksessaan Fronzek kehitti palsojen esiintymisalueisiin Fennoskandian pohjoisosassa 2000-luvulla tilastollisia malleja, joiden avulla voitiin arvioida erityisesti lämpötilan ja sademäärän vaikutusta palsasoiden esiintymiseen.

Luotettavimmaksi arvioidun mallin perusteella palsasoiden leviämisalueen ennustettiin kutistuvan huomattavasti 2000-luvulla ja häviävän kokonaan, jos lämpötila nousee yli neljä astetta verrattuna jaksoon 1961-1990, Fronzek arvioi.

Palsasoiden häviämisriski matalalla kasvihuonekaasujen päästöskenaariolla on yli 40 prosenttia, mutta korkealla päästöskenaariolla sata prosenttia.

Fronzekin väitöskirja tarkastettiin viime viikolla Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa pidetyssä väitöstilaisuudessa.

Ilmastonmuutos ilmastonmuutosmaaperä Pohjois-Eurooppa

Lue myös

Lapsia pelaamassa jalkapalloa Kenian Kiberassa
Ilmastonmuutos tekee köyhistä asuinalueista muita kuumempia, sanovat tutkijat. Kuvassa lapsia pelaamassa jalkapalloa Kenian Kiberassa.
(Kuva:
Trocaire
/
CC BY 2.0
)

Tutkimus: Slummeissa kärsitään ilmastonmuutoksen tuomista helteistä muita enemmän

Ilmastonmuutos ei kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti. Epävirallisilla asuinalueilla kärsitään kuumuudesta muita enemmän, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Veden alle jäänyt hautausmaa Fidžillä
Fidžisaarten Togorun kylän hautausmaasta ei ole paljon jäljellä. Merenpinnan nousu on tuhonnut myös suurimman osan kylän taloista ja vaikeuttaa saarelaisten elämää monin tavoin.
(Kuva:
Pascal Laureyn
/
IPS
)

Ilmastonmuutos on tätä päivää Fidžissä – veden alle jää jopa hautausmaa

Fidži tuottaa vain 0,01 prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä mutta kokee kovia ilmastonmuutoksen kourissa. Togorun kylän rantaviiva on siirtynyt satoja metrejä 20 vuodessa.
Kuivuuden vuoksi halkeillutta maata
Ilmaston lämpeneminen voi johtaa maapallon vakavaan kuivumiseen, paljastaa tuore tutkimus.
(Kuva:
World Meteorological Organization
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.